Ariterm 25+

[petej]

Siinähän ei olekkaan enää perinteistä kapillaaritermostaattia...
Vaan tuollanen hienompi ja monipuolisempi ohjain.

[jonne82]

Lueskelin täällä pitkin kevättä keskusteluja kattila vaihtoehdoista :) Nyt kellarissa porisee Ariterm 25+ ja rinnalla 2000l Akvantti ovaali varaaja, ainut ton kokoluokan minkä sai soviteltua kellariin. Varaajan latauksen hoitaa termovar-latauspaketti, pumppua ohjataan kattilavesi-anturilla. Pumpun käynnistys/sammutus säädettävissä 50-90 astetta. 2000l varaaja lämpes 10 asteesta 70 asteeseen ylä/alalämpö kolmella pesällisella, pesällinen palaa n. kolme tuntia. Savukaasujen lämmöt 100-155 astetta polton aikana. Tänään kun vielä kytkin käyttövesikierukan toimintaan, niin saa sähkövaraajanki poistaa käytöstä :). Mielenkiinnolla odottelen paukkupakkasia, et näkee miten pelaa sitten. Mutta näin viikon kokemuksen perusteella ei huono investointi ollenkaan. Varmasti parannusta vanhaan vm.57 kattilaan+600l ite kötystetty varaajaan, puita meni n.6-8 pesällistä päivässä, siinä on vapaa aika vähissä :)

[HutC]

Ariterm 25+ on pöhissyt 1800 litraisen sammion kyljessä kuukauden päivät eikä valittamisen aihetta ole ilmennyt. Höylätty puu palaa suhteellisen rivakasti ja korkealla lämpötilalla palokaasujen keikkuessa 120-180 välissä, enkä ole uskaltanut täyttä pannua työntää täyteen tuota laatua. Liekkö jotain vaaranpaikkaa liian korkeaksi nousevien savukaasujen kanssa? Jahka lämmityskausi varsinaisesti polkaistaan käyntiin (Ohmanissa on palanut kohta kolmatta kuukautta punainen valo ts. suntti on kiinni), niin sitten pääsen testaamaan kattilan toimintaa normihalkojen kanssa. Tässä vaiheessa uskaltaa kuitenkin sanoa, että käänteispalokattila on osoittanut esitetekstien veroiseksi kapistukseksi.

Hyvä tietää, että samainen laite (muita käänteispalokattilan omistajia unohtamatta) löytyy muiltakin ja vaihdan mielelläni ajatuksia laitteen käytöstä ja laitteiston ja lämmitystoiminnan virittämisestä.

[Mikko Suokas]

...ja rinnalla 2000l Akvantti ovaali varaaja, ainut ton kokoluokan minkä sai soviteltua kellariin.

Sait(te)ko tuon Akvantin keinoteltua sisään ihan oviaukkojen kautta, vai jouduttiinko rikkomaan paikkoja? Kyselen siksi, koska nyt kellarissa oleva varaaja on hitsailtu kasaan paikan päällä eli kellarissa, tuotu siis osina sinne kun ei olisi mahtunut kokonaisena. Ikää sillä on jo 30 vuotta, tehty tosin paksusta levystä, mutta ruostuuhan sekin aikanaan puhki, ja silloin on uuden hankinta edessä.

t. Mikko

PS. HutC, onneksi olkoon ilmeisen onnistuneesta kattilavalinnasta! Vastahan sinä kyselit täällä, että kannattaako sellaista käänteispalopannua ostaa.

[jonne82]

Sait(te)ko tuon Akvantin keinoteltua sisään ihan oviaukkojen kautta, vai jouduttiinko rikkomaan paikkoja?

Eihän sitä saanu.., Kellariin tehtiin käyntiovi ulkoa jota ei aikaisemmin ollut, lisäksi sisällä joutu rikkoon seiniä+leventään oviaukkoja. Oli luultua kivuttomampi homma vaikka varaaja painaa jo tyhjänä 500kg ja huonekorkeus kellarissa vain 193cm. just sai vielä ilmauksen varaajan päälle :)

[HutC]

PS. HutC, onneksi olkoon ilmeisen onnistuneesta kattilavalinnasta! Vastahan sinä kyselit täällä, että kannattaako sellaista käänteispalopannua ostaa.

Kiitosta. Keväällä tuli tehtyä syväluotausta ylä-ala-käänteis-helvetinpalo vaihtoehtojen välillä ja päädyin siihen ratkaisuun, että käänteispalo palvelee meitä parhaiten. Vielä ei ole ahistanut tuo päätös ja muutenkin yllätykset ovat olleet pääosin positiivissävytteisiä. Kylmiä kelejä ja patteriverkon lämmitystä odotellen...

[vorresteri]

Tervehdys ja päivää kaikille tasapuolisesti.

Aikani "takapiruna" oltuani sain aikaiseksi rekisteröidyin vihdoinkin...

Keväällä tuli vaihdettua vanhan vm. -78 olevan termexin kaksoispesä(öljy/puu) kattilan tilalle tämä Aritermin 25+ kattila + varaaja. Pannuhuoneen seinän toisella puolella lämpiää termovarin latauspumpun voimin 2000l akvantti ovaalivaraaja (6kw Jäspin vastuksella varustettuna). Lämmintä käyttövettä riitti kesällä helposti ainakin 4 päiväksi lämmityskertojen välillä. Taloudessa vettä lutraamassa siis minä, muija ja kaks penskaa. Talo on 3 kerroksinen, vuosimallia -62, johon -75 rakennettu elintasosiipi lämpimine autotalleineen.

Kun mielenkiintona tietenkin on nämä mahdollisimman edulliset lämmityskulut (ja säästäminen kaikessa muussakin :) ) niin jo oli aikakin vaihtaa vuosittainen n 3000l öljyn kulutus puulämmitysjärjestelmään. Lämmönjakoa hoitelee patteriverkosto jota säätelee Oumanin eh-800B lämmönsäädin. Näillä öljyn hinnoilla remontti maksaa itsensä (valtion energia-avustus+kotitalousvähennys huomioiden) takaisin 3vuodessa, kun puut on niitä maan kuuluja "lähes ilmaisia"...

Käyttökokemukset tältä viiden kuukauden ajalta ovat ERITTÄIN positiivisia. Hyötysuhde on hyvä ja käyttö äärimmäisen helppoa. Täytyy vaan säännöllisesti rassin kanssa huolehtia, että savukanaalit ovat puhtaita. Savukaasut anturin kohdalla huitelee siinä 150c kohdalla. Naapurilla, jolla 6v vanha arimaxin 35 kattila, savukaasut on siinä 250-300 astetta, että onhan siinä eroa tämän kattilan eduksi. Voin suositella kaikille, jotka pohtivat puukeskuslämmityskeskuksen "sydäntä".

Klapia on vajassa n. 25kuutiota talven varalle että katsotaan keväällä mikä oli kulutus.

Kerron kyllä mielelläni lisää käyttäjän mielipiteitä tästä systeemistä.

[HutC]

Sytytysapuja-vinkkejä kiitos.

ArskaKaksvitosen pari viimeistä sytytyskertaa ovat olleet tuskan takana, vaikka puut ovat olleet pieniksi halottuja ja kattila puhdistettu ja imuri toimii kuten pitääkin. Kertokaapas muut miten saatte ensimmäisen pesällisen sytytyksen aikaiseksi ilman vaivaa ja savuuttamista? Itse olen kokeillut seuraavia konsteja:
- sytytyspuut alle, päälle paperia ja sytytys
- alle paperia, päälle puut, päälle paperia

[markokoo]

Sytytysapuja-vinkkejä kiitos.

Ei kokemusta tuosta kysytystä vehkeestä. Jämä alapalon kanssa on ohjeistettu että poltetaan hyvin pieni alkulataus pikkupuuta jolla nostetaan savukaasut ja arinan lämpö. Itse heittelen muutaman sentin pienimpiä puita, niiden päälle kourallinen puun pilkkomisesta tullutta 'pilkettä' tai vaihtoehtoisesti palloksi rutattuja sanomalehden aukeamia. Noilla yleensä lähtee hyvin, vartin päästä täyslataus lämpöjen noustua. Miten Aritermin ohjeessa on käsketty tekemään - koko pesällinen kerralla sytytykseen vai alkulatingilla?

[HutC]

Arskan ohjeissa on neuvottu polttamaan ensin pientä puuta jonniinmoisen pohjahiilloksen aikaansaamiseksi. Sitten täydellä koneella ts. pesä täyteen puuta.

[markokoo]

Arskan ohjeissa on neuvottu polttamaan ensin pientä puuta jonniinmoisen pohjahiilloksen aikaansaamiseksi. Sitten täydellä koneella ts. pesä täyteen puuta.

Ja ongelmako en että et saa tuota pientä määrää puuta syttymään? Sopivaa pientä puuta vaan, mahdollisimman paljon jos on 'karkeeta' pintaa niin auttaa syttymisessä - eli ei kaupunkilaisille tarkoitettuja höylättyjä polttopuita ;) Jotain vikaa vedossa tai puissa on jollet tuollaisia saa helposti syttymään. Kun kattilassa on imu alas niin päälle heitetään sytykkeet. Kuinka paljon tuota pientä puuta laitat alkuun? Sitä ei paljoa ainakaan omassa kattilassa tarvita että saa hyvän pikkuhiilloksen aikaiseksi, max joku 5-10 senttiä pohjalla. Sen jälkeen roihahtaa isotkin puut hyvin.

Lisäys: Joskus jos itsellä kiukuttelee sytytyksen kanssa, minkä vaan pesän kanssa, niin vanha konsti on viuhuttelu rullatulla sanomalehdellä. Sillä saa nopeasti puut syttymään jos muuten kiukuttelee, esim matalapaineen aikaan. Joskus tulee tuota pannuakin samalla lailla häristeltyä.

[Maatilallinen]

Sytyttäminen on helpointa polttoöljyllä, eli tyhjään fairypulloon vaan polttoöljyä taikka dieseliä, sitä sitten ruiskitaan sinne ja sytytellään tulille ja kyllä muuten syttyy Tämän jälkeen vaan pannu täyteen ja polttelemaan, näin itse teen molemmissa kattiloissa, mulla on Kespes ja Eneka, joka tosin muutettu jatkuvapaloiseksi.

Sytyttää tarvii harvoin, vain silloin kun on ollut poissa, muuten tuli pysyy koko talven kun jatkuvapaloisia ovat. Enekassa ei ole koskaan ollut mitään sytytysohjeita, sen sytytän alakautta alaluukusta, kun se on sieltä mahdollista sytyttää.

Kespesin ohjeessa mainitaan että 1/4 osa pitäisi tulipesästä täyttää ja sitten sytyttää, sitten antaa puhaltimen käydä jonkin aikaa ja sitten lataa täyteen, hyvin onnistuu polttoöljyllä tuo sytytys.

[vmj]

Aritermin ohjeistusta tuntematta ohessa linkki Orlanin käänteispalokattilan operointiin. Sytyttämisprosessia näkee kohdasta 1:14 eteenpäin. http://www.youtube.com/watch?v=e2Eyzoki4NA

Polttoöljyn jne kanssa olisin itse sikäli varovainen, että keraamiset sisäosat todennäköisesti imevät lientä itseensä ja tämä ei liene osien kestävyyden kannalta hyvä juttu.

[rautarunnari]

atmos käänteispalo viron puolelta ? 25kw mylly alle parin tonnin...
jos Suomessa hinnat edes lähelle samoja, niin suosisin suomalaista, mutta kun ei...
H

[vmj]

atmos käänteispalo viron puolelta ? 25kw mylly alle parin tonnin...
jos Suomessa hinnat edes lähelle samoja, niin suosisin suomalaista, mutta kun ei...
H

Näinhän se on. Itselläni oli aivan sama arpominen taannoin, mutta päädyin kuitenkin jättämään jotakin kotimaahan. Nämä meidän päättäjät kun näyttävät olevan sitä mieltä, että kaikki raha pitää kantaa maasta ulos jonnekin Välimeren rannalle niin kai tässä sitten pitää itse yrittää jotakin tehdä maan sisäisten asioiden hyväksi...

Jos kyseessä olisi puhtaasti kotimaisen maahantuojan (lue: kattilan tarroittajan) juttu, olisin ehkä toisenkin kerran miettinyt, mutta minulle sattui sen verran asiallinen kattila-asentaja, että otin pannun hänen kauttaan. Toivon, että tämä osaltaan auttaa hänen yrityksensä toimintaa.