Sokkelin eristäminen vesitiiviillä polystyreenillä?

[Harry]

Kyllähän niitä on hienoja aineita nykyisin ja tunnustan että monesti menee jopa yli hilseen nämä keskustelut kun ei kaikkea ymmärrä. Sen ymmärrän kuitenkin, että oma rakenne on toiminut juuri niin kuin sen rakennesuunnittelija aikanaan piirsi. Ja kustannuksissa ei muka eroja? Se sinun kauppaamasi Fuktisol on erittäin kallista ja tuollaisen reilun 40m2 kellariremontin toteutuksessa puhutaan jo tuhansien eurojen säästöistä jos käytetään vaihtoehtoisia materiaaleja. Kutsutko sinä sitä turhaksi riskiksi jos ei remontissaan käytä näitä sinun kauppaamia tuotteita? Ja tällä tarkoita sitä, että yläosan kosteuspainetta vähennetään perinteisillä kapilaarikatkoilla (murske/huopakaista/patolevy).

Sinä epäilit aikanaan minun projektianikin riskiksi ja epäilit maaperän lämpeämistä ym. häiriöitä. No sellaisia ei kuitenkaan ole ilmennyt. Se on kuitenkin helppoa luoda kaikenlaisia kauhuscenaarioita, niin omat tuotteet myyvät paremmin.

[Matti Alander]

Kauhuskenaarioita ei todellakaan pidä luoda, niitä tässä homemaailmassa on jo varmasti tarpeeksi. Siksi on erittäin tärkeätä myös perustella mielipiteensä.
Rakenteiden kosteustekninen toimivuus on harvinaisen konstikasta ja siihen vaikuttaa monta tekijää yhtäaikaisesti. Siksi rakenteiden suunnittelukin on vaikeaa jopa ammattilaisille. Rakentamisen ylenpalttinen kustannusten karsiminenkin tuo omat haasteensa. Autoa, venettä tai vaikka kameraa hankkiessa ei tuotteen hinta nouse välttämättä ratkaisevampaan asemaan, vaan laatu, toimivuus ja jopa mahdollisimman kallista pidetään hyveenä.
Palataan kuitenkin takaisin rakentamiseen ja alkuperäiseen aiheeseen sokkelin eristämiseen vesitiiviilä polystyreenillä. Sellaistahan ei ole, vaan hitaammin vettyviä versioita. Eristeen vettymiseen kylläkin vaikuttaa muitakin tekijöitä, kuin sen tiiveys. Rakennus- tai suunnitteluvirheet ovat myös monasti tekijöinä, kun rakenteita tuhoutuu eristeen vettymisen seurauksena. Takavuosina oli tapana asentaa muovikalvo solupolystyreenisen vaakatason routaeristeen päälle, jolloin maaperä eristeen alla lämpeni ja nosti vesihöyrynä kosteuden eristekerrokseen. Siis käytännössä höyrynsulku oli ulkopinnassa rakennusfysiikan vastaisesti, eikä rakenne toiminut. Samoin käy jos kellarinseinään asennetaan höyrynsulku ulommaiseksi kohtuullisen varmasti. Kuinka suuri vesihöyrynvastus sitten voi olla onkin jo sitten eri asia, käytämmekö tiivistä solupolystyreeniä vai harvaa ? Pienempi riski varmasti sisältyy harvempaan versioon.
Kastepiste muodostuu ulommaiseen eristekerrokseen, siksi sen olisi hyvä pystyä johtamaan kondenssivesi vettymättä pois.
Kapillaarikatkolla ja sisäpuolisella höyrynsululla pystytään vähentämään kellarinseinän kosteusmäärää merkittävästi, jolloin yläosankin eristyksellä on paremmat menestymisen mahdollisuudet ja sen materiaali voi olla jonkin verran tiivimpääkin.
Menee jo ehkä liikaa jankutuksen puolelle ja asia on varmaankin selvinnyt palstan lukijoille. Toivoisin että muutkin alan asiantuntijat jaksaisivat kirjoittaa palstalle ja kertoa eri vaihtoehdoista, sekä korjaustavoista. Paras tietämys eri tuotteista ja niiden toimivuudesta on kuitenkin useasti niillä, jotka tekevät korjaustoimia työkseen. Kirjoittaminen vielä omalla nimellään antaisi mielestäni paremman luottamuksen, koska nettikirjoittelussa tapaa melkoisen virheellisiä ohjeita, joihin ei pidä aina päättömästi luottaa, siksi korostan edelleen perustelujen tarpeellisuuttakin.

[Harry]

Joo no kyllä tää mulle jo riittää tästä aiheesta taas tällä kertaa

Tarkoitus oli tuoda ilmi, että näissä taloissa on aika lailla erilaisia lähtökohtia etenkin maaperän ym. suhteen ja materiaalit kannattaa määrittää olosuhteisiin nähden oikein. Ja että myös halvemmilla ratkaisuilla voi onnistua.

[kokki]

Näitä juttuja kun lukee niin tulee fiilis että on tuo yks mahdollisuus vaan tehä kellarin (tallin) lattia. Että fuktisolia vaan. Ääh. Nooh, pitänee ehkä ens viikolla tehä onttoon lattiaan testireikä ja tutkia mitä tuolla omassa lattiassa tällä hetkellä on. Mutta ilmeisesti betonin alla on hiekkaa/purua ja sen alla betonilaatta, ja sen alla savimaa. Mutta tuo onttous pitää tuosta poistaa ja tehä ehkä noi lattiakaivot ja joku halvahko "eristys" lykätä paikalleen, tuskin mitää lattialämmityksiä tai ehkä pelkästään lattian kuivaamista varten jos jostain halvalla lattialämmityskaapelit sattuu kohalle.

Yrittää kaivella vaihtoehtoja (halvempia) niin hankalaa löytää.

[Harry]

Näitä juttuja kun lukee niin tulee fiilis että on tuo yks mahdollisuus vaan tehä kellarin (tallin) lattia. Että fuktisolia vaan. Ääh. Nooh, pitänee ehkä ens viikolla tehä onttoon lattiaan testireikä ja tutkia mitä tuolla omassa lattiassa tällä hetkellä on. Mutta ilmeisesti betonin alla on hiekkaa/purua ja sen alla betonilaatta, ja sen alla savimaa. Mutta tuo onttous pitää tuosta poistaa ja tehä ehkä noi lattiakaivot ja joku halvahko "eristys" lykätä paikalleen, tuskin mitää lattialämmityksiä tai ehkä pelkästään lattian kuivaamista varten jos jostain halvalla lattialämmityskaapelit sattuu kohalle.

Yrittää kaivella vaihtoehtoja (halvempia) niin hankalaa löytää.

Se on kuka mihinkin uskoo. Tässä vähän referenssejä finnfoamista http://www.finnfoam.fi/index.php?page=a ... 7377199dfa

Mitä lienee Alanderin levyn listalla.

Kellarin seinää on näköjään kehitetty uusi uritettu tuote, josta löytyy ajantasainen RT-kortti ja VTT:n sertifioinnit http://www.finnfoam.fi/index.php?page=0 ... b500d81f76

[kaukomäki]

Kellarin seinää on näköjään kehitetty uusi uritettu tuote, josta löytyy ajantasainen RT-kortti ja VTT:n sertifioinnit http://www.finnfoam.fi/index.php?page=0 ... b500d81f76

Mä kun olen antanut itseni ymmärtää, että tämä Finnfoamin uutuussysteemi olisi juuri suurta syntiä ja ei suotavaa:
"rakenteesta täysin tiivis niin, että sadevedet valuvat rakenteen ulkopuolella Finnfoamia pitkin salaojiin."

Eikös sadevesijärjestelmä ja salaojat pitäneetkään olla erossa toisistaan enää?

[Harry]

Kellarin seinää on näköjään kehitetty uusi uritettu tuote, josta löytyy ajantasainen RT-kortti ja VTT:n sertifioinnit http://www.finnfoam.fi/index.php?page=0 ... b500d81f76

Mä kun olen antanut itseni ymmärtää, että tämä Finnfoamin uutuussysteemi olisi juuri suurta syntiä ja ei suotavaa:
"rakenteesta täysin tiivis niin, että sadevedet valuvat rakenteen ulkopuolella Finnfoamia pitkin salaojiin."

Eikös sadevesijärjestelmä ja salaojat pitäneetkään olla erossa toisistaan enää?

Onhan tuo kieltämättä omituisesti todettu kun rakennekuvissa on vaakaeriste piirretty kuitenkin ja se ohjaa sadevesiä poispäin talosta. Jos se tuon kuvan mukaan rakennetaan, niin ei tuonne kauheasti sadevesiä pääse. Ja kyllä, itse ainakin laitoin sadevedet ja salaojat erilleen.

[villelap]

En tiedä onko salaojittava lämmöneriste hyvä. Toistaiseksi olen kuullut vain hyvää niiltä jotka ovat asentaneet. Omassa kellarissa en ole huomannut negatiivista.

Kaikki aina manaa, että kun on niin kallista. Onko se nyt niin kallista? Kuinka paljon enemmän maksaa 10cm fuktisol eristyksen asennus verrattuna 10cm finnfoamin asentamiseen peruskokoisen kellarin osalta? Onko joku laskenut? Mikä se ero on sadan euron tarkkuudella? Paljonko sen eron osuus on kokonaiskustannuksista?

[Harry]

En tiedä onko salaojittava lämmöneriste hyvä. Toistaiseksi olen kuullut vain hyvää niiltä jotka ovat asentaneet. Omassa kellarissa en ole huomannut negatiivista.

Kaikki aina manaa, että kun on niin kallista. Onko se nyt niin kallista? Kuinka paljon enemmän maksaa 10cm fuktisol eristyksen asennus verrattuna 10cm finnfoamin asentamiseen peruskokoisen kellarin osalta? Onko joku laskenut? Mikä se ero on sadan euron tarkkuudella? Paljonko sen eron osuus on kokonaiskustannuksista?

Isodränin kustannuksia tiedustelin viimeisimmässä projektissa ja kustannukset verrattuna finnfoam+patolevykomboon olivat 3 kertaa isommat. Erotus oli yli 1500 euroa.

[villelap]

Onhan se tietysti rahaa, mutta nykyrakentamisessa tuollainen 1500 kustannus on aika pieni kun kaikki on niin älyttömän hintaista. Tietysti riippuu kellarin käyttötarkoituksestakin. Tuolla hinnalla saa timpurin 5 päiväksi töihin kuitillisella hinnalla.

Kysymys onkin, että onko oikea paikka säästää sellaisessa kohdassa minkä muuttaminen myöhemmin tulee tosi kalliiksi (kaivinkone, pihan myllerrys). Köyhän ei oo yleensä varaa ostaa halpaa.

Asiaan vaikuttaa myös tontin maalaji. Jos talo sijaitsee kukkulalla ja ympärillä on hiekkaa niin silloin tuskin on mitään kosteusongelmia. Meillä talo sijaitseen loivassa rinteessä tönkkösavialtaassa josta salaojavedet joudutaan pumppamaan ja pohjavesi lähellä. Paikka siis yksi hankalimmista.

Olin itsekin aluksi epäuskoinen kun kuulin tuotteesta, mutta nykyään en muuta laittaisikaan. Sitten voin muuttaa mielipidettä kun joku näyttää kohteen missä salaojittava lämmöneriste ei toimi. Toisaalta harvoin niitä uudelleen kaivetaan. Vertailukin on tietysti vaikeata, että mitä olisi tapahtunut patolevyllä. Olisko sillä tullut yhtä hyvä. Nyt olemme vaan sanojen varassa.

Johonkin hankalaan paikkaan pitäisi rakentaa kellari jossa olisi toinen osa patolevyllä ja toinen osa tällä ihmetuotteella. Sitten sitä seurattaisiin. Tulisi oikeaa faktaa. Eipä taida kukaan ruveta moiseen. Suurimmat tuotteen vastustajat ovat yleensä niitä jotka ovat juuri rakentaneet kellarin patolevyllä. Onhan se selvää, että harmittaa jälkikäteen.

[tarpola]

Pikkusumma, jonka takia ei kannata vaihtaa toimivaksi tiedetystä tuotteesta uuteen kokeiluun. Jos tuo on liikaa niin sitten on liian köyhä kellariremontointiin, tai sitten niin varakas ettei kirpaise tehdä ja maksaa samaa hommaa kahteen kertaan. Tuo vaan on kallis tikki hyvin tehtynä, ja monesti kellarin remontoimatta jättäminen on hyvä valinta – samalla rahalla saa paljon tehtyä muualla, ja tekemättä jättäminen on valinta, jonka voi aina muuttaa. Kellariinhan ei varsinaisia asuintiloja saa, vain aputiloja, joita ilmankin pärjää, tai jotka ovat korvattavissa pienemmillä tiloilla muualla talossa. Jos tilaa on llan vähän, talo on liian pieni tarpeisiin nähden, laajentamiseen kellarin käyttöönotto on kallis vaihtoehto, kun samalla on melkeinpä otettava koko kellari vaikka tarvittaisiin ehkä vain suihkuhuoneen verran tilaa. Harvoin lienee sellainen tilanne, että alkuperäiskellarille olisi kunnossapitosyistä pakko tehdä mitään.

[Harry]

Onhan se tietysti rahaa, mutta nykyrakentamisessa tuollainen 1500 kustannus on aika pieni kun kaikki on niin älyttömän hintaista. Tietysti riippuu kellarin käyttötarkoituksestakin. Tuolla hinnalla saa timpurin 5 päiväksi töihin kuitillisella hinnalla.

Kysymys onkin, että onko oikea paikka säästää sellaisessa kohdassa minkä muuttaminen myöhemmin tulee tosi kalliiksi (kaivinkone, pihan myllerrys). Köyhän ei oo yleensä varaa ostaa halpaa.

Asiaan vaikuttaa myös tontin maalaji. Jos talo sijaitsee kukkulalla ja ympärillä on hiekkaa niin silloin tuskin on mitään kosteusongelmia. Meillä talo sijaitseen loivassa rinteessä tönkkösavialtaassa josta salaojavedet joudutaan pumppamaan ja pohjavesi lähellä. Paikka siis yksi hankalimmista.

Olin itsekin aluksi epäuskoinen kun kuulin tuotteesta, mutta nykyään en muuta laittaisikaan. Sitten voin muuttaa mielipidettä kun joku näyttää kohteen missä salaojittava lämmöneriste ei toimi. Toisaalta harvoin niitä uudelleen kaivetaan. Vertailukin on tietysti vaikeata, että mitä olisi tapahtunut patolevyllä. Olisko sillä tullut yhtä hyvä. Nyt olemme vaan sanojen varassa.

Johonkin hankalaan paikkaan pitäisi rakentaa kellari jossa olisi toinen osa patolevyllä ja toinen osa tällä ihmetuotteella. Sitten sitä seurattaisiin. Tulisi oikeaa faktaa. Eipä taida kukaan ruveta moiseen. Suurimmat tuotteen vastustajat ovat yleensä niitä jotka ovat juuri rakentaneet kellarin patolevyllä. Onhan se selvää, että harmittaa jälkikäteen.

Olen sanonut ennenkin, että varmasti oikein kosteissa paikoissa tuo salaojittava eriste on paikallaan. Minulla onneksi sattuu olemaan talo mäen päällä. Tuo mainitsemani 1500 euroa on piharakennuksen kellarin tarpeiden erotus. Talon kohdalla materiaalien erotus olisi varmasti paljon enemmän.

Suurimmat tuotteen vastustajat ovat yleensä niitä jotka ovat juuri rakentaneet kellarin patolevyllä. Onhan se selvää, että harmittaa jälkikäteen.

Voihan tämän kääntää myös toisinpäin. Kun on laittanut kalliit levyt kellariinsa, niin onhan sitä valintaa puolustettava. Minulla on ollut talossani patolevy ja polystyreenit jo 6 vuotta ja en voisi tyytyväisempi olla.

[villelap]

Itse kuulun sekä puolustajiin että vastustajiin. Uusi kellari tehtiin patolevy + styrofoam yhdistelmällä, koska näin rakennesuunnittelija suositteli. Tämän jälkeen rupesin lukemaan palstaa ja ymmärsin asioita. Vanhaan kellariin tilasin sitten nuo ihmelevyt kun yksi tuttu kertoi kuinka oma kellari oli kuivunut silmissä ihmelevyillä. Sen jälkeen v*****i. Olisin tilannut uuteenkin jos olisin niistä silloin tiennyt. Voin ainoastaan lohduttautua sillä, että uuden osan seinien alla on kapilaarikatkot ym. joten toimii ehkä jotenkuten patolevyllä. Kuitenkin joudun nyt varmistelemaan asioita ja jättämään uudet seinät hyvin sisäänpäin hengittäviksi. Siinäpä minulla onkin sitten työnsarkaa kun kukaan ei tässä maailmassa tiedä mikä pinnoite siihen sopii. Sementtimaali on nyt viimeisimmän opin mukaan menossa seinään kun ne on tasoitettu. Valmistaja (Weber) ainakin takaa puhelinkeskustelun perusteella, että sementtimaali ei tahraa puseroa kun siihen nojaa tai sormenpäätä kun pyyhkäisee. Käytetään yleensä julkisivuissa, mutta sopii sisätiloihinkin.

Jos minulla olisi uuden osan seinissä ihmelevyt voisin laittaa seinään vaikka puuta tai muovia. Näin olen ymmärtänyt.

Kalkkimaalia en laita, koska en halua, että tumma pusero menee valkoiseksi kun vahingossa nojaan seinään. Laatoittamaankaan en rupea.

Siinä vähän vuodatusta seassa. Kyllä meinaan osaa olla tässä maailmassa vaikeaa rakentaminen kun tekee oppien mukaan. Mistään ei tahdo löytää ratkaisuja, mutta tämä palsta on ollut hyvä tiedonlähde. Kaikkeen ei täältäkään löydy vastausta.

[mistofeles]

Itsellä alkaa hiljalleen kirkastua seinien osalta.
Kosteus nousee siis anturan pohjasta ylös ja se pitäisi saada haihtumaan. Mieluiten tietenkin ulos. Tätä varten pitäisi saada ulkopuoli kosteutta johtavaksi. Toisaalta kuitenkin myös lämpöä pitäväksi. Kaksi ristiriitaista vaatimusta.
Itsellä se on toisessa talossa ratkaistu niin, että eriste-styroksia on vain 60cm syvyyteen ja loppu 60cm on vailla eristettä mutta patolevyllä suojattuna maan pintaan asti. Vaikuttaa toimivan tämäkin.
Ulkopuolella sadevedet saadaan sentään pois, kun tehdään sepelistä lämpöeristeen ulkopuolelle kerros ja pohjalle salaoja.

Anturan kautta nousevan kosteuden kun saisi katkaistua, olisi tilanne helpompi.
Anturan alapintaa ei pääse maalaamaan. Auttaisiko siis, jos kaataisi anturaan ohutta maalia, joka tiivistäisi rakenteen ?
Tämä nyt on vain teoretisointia, kunnes joku kehittää vaadittavan tökötin.

[Hejää80]

Kyllähän noita injektoimalla toteutettuja kapillaarikatkoja on jokaiselle sormelle ja hinnat järkyttäviä. Museokohteissa varsinkin joudutaan näitä käyttämään.

Niissä yritetään syrjäyttää seinän huokosissa oleva kosteus toisella aineella ja yleensä tähän tarvitaan painetta. Varmaankin asiaa voidaan tuolla tapaa helpottaa mutta harva monimutkainen kemiallinen yhdiste on kooltaan vesimolekyyliä vastaava.

http://www.muottikolmio.fi/news/6/52/Ko ... doilla.htm

http://www.koster.fi/files/fi_fi/K%C3%9 ... tkaisu.pdf