läpäiseekö kosteussulku höyryä

[Tonnu]

eli läpäiseekö ensin 1:2 ja sitten 1:1 levitetty kosteussulku höyryä eli lattiarakenne on kapillaarikatkosora-styroksi-betonivalu jossa lattialämmitys- kaakelilaatta, jos jostain syystä kapillaari kosteutta pääsisi tulemaan maasta päin sisälle pääseekö se kuivumaan sisälle päin vetonit kosteussulku aineen läpi jos käyttäisi laattojen alle tämmöistä ainetta ns.pölynsidontaan eli parantamaan laattojen taruntaa koko kellarin alalle eli myös kuivissa tiloissa.

[ibix]

jostain mielestäni luin että iso osa vesieristeistä joita käytetään kylppäreissä päästää vesihöyryn läpi. meillä on rakenne suunnitelmassa erikseen maininta että primerin, vedeneristyksen ja kosteussulun pitää olla vesihöyryä läpäisevä. kysy valmistajalta, ne osaavat kertoa.

[Juha_P]

Soitin Kiillon tekniseen neuvontaan samasta asiasta viime viikolla.
Sanoivat että kyseisen firman tuotteet läpäisevät pieniä määriä vesihöyryä. Eivät osanneet antaa suositusta siihen, että pitäisikö kellarisaunan lämpöeristettyyn ja lämmitettävään lattiaan laittaa kosteussulku vai ei.
Vastaus oli suunnilleen seuraava: Jos maaperä on kuiva niin sitten voi laittaa mutta jos kosteutta pyrkii nousemaan niin parempi ettei laita.

[Tonnu]

löysin tuoteselosteen jonka mukaan höyrynläpäisykyky on Din 52615 normin mukainen mutta mistähän nuihin normeihin löytäisi kartan tms. kuitenkin hengittävillä katteilla yms. materiaaleilla on usein tuo din 52615 ja vesieristys vetonitin tuotteilla tehdään alus materiaalista riippuen mutta kosteussulun päälle eli näyttäisi höyrynläpäisy kykyä kyseisellä kosteussululla olevan ja maaperästä lämmitetyn lattian läpi mahdollisesti tuleva kosteushan on vesihöyryä lähinnä.
eli taidanpa tuota lattiaan vedellä.

[tumppi776]

Ardexilla on tuohon systeeminsä

Kapillaarikosteus märkätilassa:

http://ardex.workspace8.smilehouse.com/ ... roupID=330

[ibix]

minä kyllä laittaisin kosteussulun ihan siksi että kellarin olosuhteet on luonnostaan jo aika lailla kosteat. kylpeminen lisää sitten kosteutta ja olisi parempi että se kylpemisen aiheuttama lisäkosteus menisi viemärin ja tuuletuksen mukana pois eikä imeytyisi lattiaan. ehtona siis toki sille kosteussululle että se sitten päästää betonilattian kuivumaan myös sisään päin eli mahdollisimman hyvä vesihöyryn läpäisykyky sille vesieristeelle.

ja vielä pilkun viilausta: hengittävyydestähän ei tässä puhuttu vaan vesihöyryn läpäisykyvystä.

eikös se olekin niin että vesieriste ja kosteussulku on sama asia vai kuinka?

[Juha_P]

Selvennykseksi: toi mun tarinani koski Kiilto Kerafiber ja Keramix vedeneristettä.
Tässä menee termit sekaisin

[Matti Alander]

Nykyaikaiset vedeneristeet läpäisevät vesihöyryä, määrä riippuu mihin verrataan. Muovikalvoon verrattuna hyvinkin, koska se on Suomeksi pottu.
Uuteen betoniin verrattuna kohtuullisesti, vanhaan rintamamiestalobetoniin verrattuna heikosti. Määrät kosteutta jotka vesihöyrynä liikkuvat ovat hyvin vähäisiä, mutta pitemmällä aikajaksolla tai useamman tekijän aiheuttamina sitä kuitenkin voi kertyä riesaksi asti.
Maaperään ei voi koskaan sanoa kuivaksi, sillä maaperän huokoiskosteus on aina lähes 100 prosenttia. Kapillaarikatko on tärkeä ja sen asentaminen vaatii huolellisuutta, jotta se säilyy puhtaana, sillä se on haasteellista roudatessa sitä paikoilleen. Salaojittavilla eristeillä kapillaarikatkon saa pysymään helpommin puhtaana ja lattialla on myös paremmat kuivumisominaisuudet, mahdollisen vesivahingon kohdatessa.
Vedeneristettä kannattaa käyttää aina, se on pääsääntöisesti eduksi, tuskin koskaan haitaksi.

[Tonnu]

Nykyaikaiset vedeneristeet läpäisevät vesihöyryä, määrä riippuu mihin verrataan. Muovikalvoon verrattuna hyvinkin, koska se on Suomeksi pottu.
Uuteen betoniin verrattuna kohtuullisesti, vanhaan rintamamiestalobetoniin verrattuna heikosti. Määrät kosteutta jotka vesihöyrynä liikkuvat ovat hyvin vähäisiä, mutta pitemmällä aikajaksolla tai useamman tekijän aiheuttamina sitä kuitenkin voi kertyä riesaksi asti.
Maaperään ei voi koskaan sanoa kuivaksi, sillä maaperän huokoiskosteus on aina lähes 100 prosenttia. Kapillaarikatko on tärkeä ja sen asentaminen vaatii huolellisuutta, jotta se säilyy puhtaana, sillä se on haasteellista roudatessa sitä paikoilleen. Salaojittavilla eristeillä kapillaarikatkon saa pysymään helpommin puhtaana ja lattialla on myös paremmat kuivumisominaisuudet, mahdollisen vesivahingon kohdatessa.
Vedeneristettä kannattaa käyttää aina, se on pääsääntöisesti eduksi, tuskin koskaan haitaksi.

Mattihan vastasitkin tavallaan jo jossain aiemmassa viestissäni tähänkin kysymykseen koska veden eristyksetkin pitäisi olla vesihöyryä läpäiseviä joten kyllähän tuon kosteussulun silloin pitää tuolla uudessa betonissa pelata! Mitään muovikalvoa kun en talooni kuitenkaan halua!

[Tonnu]

Tuo ardexi kuulostaa varsin hyvältä systeemiltä!! vetonitin kosteussululla ja veden eristeellä oli sama vesihöyrynläpäisykyky eli tuo 52615 din luku mutta vedeneristeellä 0,5mm vahvuuteen asti ja minimi vahvuus vedeneristystä tehtäessä oli 0,6mm. lattiassa ja 0,5mm. seinissä eli siinä vaiheessa ilmeisesti eroa syntyy vähän kosteussulun ja vedeneristyksen välille ihan jo käyttötarkoitustakin ajatellen, kosteussululle ei oltu annettu kerrospaksuutta ainoastaan asennus ohje.

[tarpola]

Onko joku perehtynyt tarkemmin tuohon, miten vesieriste voi toimia tehtävässään ja silti läpäistä vettä höyrystyneessä muodossaan? Arkijärki ei tuota suostu käsittämään, mutta tokihan se on uskottava jos kokeet ja mittaukset näin sanovat. Onko kyse esim siitä että märkä vesi täyttää aineen huokoset ja siitä ei enää pääse vesi läpi, mutta kunhan kalvoon piiloutunut vesi sieltä ehtii höyrystyä niin vesieriste on taas kuiva. Samalla alla oleva mahdollisesti kostea rakenne pystyy kuivumaan höyrystymisen kautta. Vai mikä muu selittäisi tämän ilmiön?

Täydellisesti vesieriste ei kai kuitenkaan vettä voi pitää? Jos se läpäisee vesihöyryä ja toisella puolella on märkää ja toisella kuivaa, niin tottahan se höyrynä siitä läpi kulkeutuu. Eli jos vesieristeen päällä on laatoitus saumoineen, höyrystyy siitä hivenen vettä eristekerroksen läpi rakenteen kuivalle puolelle niin kauan kuin laatoitus on märkä. Määrä sitten lienee merkityksetön? Esimerkiksi muovimattohan pitää vettä käsittääkseni täydellisesti, mutta ei sitten myöskään päästä alla olevaa rakennetta kuivumaan.

[lmfmis]

Onko joku perehtynyt tarkemmin tuohon, miten vesieriste voi toimia tehtävässään ja silti läpäistä vettä höyrystyneessä muodossaan? Arkijärki ei tuota suostu käsittämään, mutta tokihan se on uskottava jos kokeet ja mittaukset näin sanovat. Onko kyse esim siitä että märkä vesi täyttää aineen huokoset ja siitä ei enää pääse vesi läpi, mutta kunhan kalvoon piiloutunut vesi sieltä ehtii höyrystyä niin vesieriste on taas kuiva. Samalla alla oleva mahdollisesti kostea rakenne pystyy kuivumaan höyrystymisen kautta. Vai mikä muu selittäisi tämän ilmiön?

Täydellisesti vesieriste ei kai kuitenkaan vettä voi pitää? Jos se läpäisee vesihöyryä ja toisella puolella on märkää ja toisella kuivaa, niin tottahan se höyrynä siitä läpi kulkeutuu. Eli jos vesieristeen päällä on laatoitus saumoineen, höyrystyy siitä hivenen vettä eristekerroksen läpi rakenteen kuivalle puolelle niin kauan kuin laatoitus on märkä. Määrä sitten lienee merkityksetön? Esimerkiksi muovimattohan pitää vettä käsittääkseni täydellisesti, mutta ei sitten myöskään päästä alla olevaa rakennetta kuivumaan.

Jo koulussa opittiin....

Nesteenä vesimolekyylien välillä on ns vetysidoksia jotka pitävät veden nesteenä vaikka atomimassat antaisivat olettaa että veden pitäisi olla kaasu, kuten esimerkiksi metaani. Tämä johtuu siis siitä että vesimolekyyli on poolinen, metaani ei.

Vesihöyryssä se vetysidos ei sitten pidä molekyylejä yhdessä ja vesimolekyyli pääsee aineen läpi luikertelemaan....

Kuivumissuunta taas riippuu vesihöyryn konsentraatiosta pinnan eri puolilla ja se konsentraatio pyrkii siis tasaantumaan jos muita voimia ei ole. Esimerkiksi sähkökentällä voidaan tasapainoa siirtää ja englantilaisissa taloissa onkin tällainen ratkaisu kapillaarikosteuden pysäyttämiseksi. Eli sähkökaapeli kiertää sokkelin muurattuna tiuilien väliin. Hassua mutta totta.

Ja muovikaan ei sitten oikeasti "pidä täydellisesti" vettä. Jos tarvitaan "oikea" vesisuojaus pitää olla metallia. Merikaapeleissa on muistaakseni alumiinivaippa tms.

[tarpola]

Onko joku perehtynyt tarkemmin tuohon, miten vesieriste voi toimia tehtävässään ja silti läpäistä vettä höyrystyneessä muodossaan? Arkijärki ei tuota suostu käsittämään, mutta tokihan se on uskottava jos kokeet ja mittaukset näin sanovat. Onko kyse esim siitä että märkä vesi täyttää aineen huokoset ja siitä ei enää pääse vesi läpi, mutta kunhan kalvoon piiloutunut vesi sieltä ehtii höyrystyä niin vesieriste on taas kuiva. Samalla alla oleva mahdollisesti kostea rakenne pystyy kuivumaan höyrystymisen kautta. Vai mikä muu selittäisi tämän ilmiön?

Täydellisesti vesieriste ei kai kuitenkaan vettä voi pitää? Jos se läpäisee vesihöyryä ja toisella puolella on märkää ja toisella kuivaa, niin tottahan se höyrynä siitä läpi kulkeutuu. Eli jos vesieristeen päällä on laatoitus saumoineen, höyrystyy siitä hivenen vettä eristekerroksen läpi rakenteen kuivalle puolelle niin kauan kuin laatoitus on märkä. Määrä sitten lienee merkityksetön? Esimerkiksi muovimattohan pitää vettä käsittääkseni täydellisesti, mutta ei sitten myöskään päästä alla olevaa rakennetta kuivumaan.

Jo koulussa opittiin....

Nesteenä vesimolekyylien välillä on ns vetysidoksia jotka pitävät veden nesteenä vaikka atomimassat antaisivat olettaa että veden pitäisi olla kaasu, kuten esimerkiksi metaani. Tämä johtuu siis siitä että vesimolekyyli on poolinen, metaani ei.

Vesihöyryssä se vetysidos ei sitten pidä molekyylejä yhdessä ja vesimolekyyli pääsee aineen läpi luikertelemaan....

Kuivumissuunta taas riippuu vesihöyryn konsentraatiosta pinnan eri puolilla ja se konsentraatio pyrkii siis tasaantumaan jos muita voimia ei ole. Esimerkiksi sähkökentällä voidaan tasapainoa siirtää ja englantilaisissa taloissa onkin tällainen ratkaisu kapillaarikosteuden pysäyttämiseksi. Eli sähkökaapeli kiertää sokkelin muurattuna tiuilien väliin. Hassua mutta totta.

Ja muovikaan ei sitten oikeasti "pidä täydellisesti" vettä. Jos tarvitaan "oikea" vesisuojaus pitää olla metallia. Merikaapeleissa on muistaakseni alumiinivaippa tms.

Kiitoksia, tämä selvensi! Minulla kemian opiskelut jäivät lukion ekalle ja siihen mennessä ei vielä vetysidoksista kuultu.
Tätä kautta kun ajattelee rakennusfysiikkaa pääsee kai jo vähän pitemmälle. Lähtökohta on siis että vesi kulkeutuu höyrymuodossa enemmän tai vähemmän hitaasti rakenteiden läpi joka tapauksessa. Märkätilossa on nestemäistä vettä, jonka imeytyminen rakenteisiin on ehkäistävä ja sekän on sitten melko helppoa, kitos vetysidosten. Tällä logiikalla laattapinoite ei välttämättä ole kovin fiksu ratkaisu, koska se pysyy märkänä pitkään ja vesi ehtii höyrystyä, ja osapaineiden tasaantumispyrkimysten vuoksi rakenne pyrkii kastumaan, ja jos siellä on kylmää ja tiivsitymistä tapahtuu niin kas, vesi on päässyt pahojaan tekemään kun on välillä ollut ilman vetysidoksiaan. No, maahan on märkää joka tapauksessa ja tuon tiivistymisen ansiostahan rakenne toisaalta kuivuu alaspäin. Taas kun laatoitus kuivuu pinnassa, alkaa höyry kulkea sisäänpäin, lämpötilaerojen mukaisesti kuitenkin. Mutta kuinka pian tulee seuraava suihkuttelija kastelemaan lattian?

No, näitä pitää mietiskellä ja opiskella, kun ei ole aiemmin tullut molekyylitasolla asiaan paneuduttua. Nyt pitää kumminkin palata niihin töihin joista palkka maksetaan...

[Juha_P]

Sattuu olemaan luppoaikaa töissä niin "hyödynnän" sitä tutkiskeluun.
Kiilto ilmoittaa Kerafiberille 33x10(-12)kg(m2Spa) ja
Keramixille 150x10(-12)kg(m2Spa)

Eli alumiinipaperiin ja muoviin verrattuna Keramix päästää reippaasti höyryä läpi.
Tässä tullaan sitten kynnyskysymykseen, etä paljonko on paljon?

[Juha_P]

Sattuu olemaan luppoaikaa töissä niin "hyödynnän" sitä tutkiskeluun.
Kiilto ilmoittaa Kerafiberille 33x10(-12)kg(m2Spa) ja
Keramixille 150x10(-12)kg(m2Spa)

Eli alumiinipaperiin ja muoviin verrattuna Keramix päästää reippaasti höyryä läpi.
Tässä tullaan sitten kynnyskysymykseen, etä paljonko on paljon?

..ja höyrynläpäisy on samaa luokkaa kuin esim Paroc kivivillalevyllä.

Jossain TM:n testissä kyseiset mömmöt haukuttiin huonoiksi ilmeisesti juuri suuren vesihöyryn läipäisynsä vuoksi.

Sanokaa nyt joku enemmän fysiikkaa opiskellut jotain järkevää noista numeroarvoista. Mulle kun on enämpi tuttuja sähkötekniset suureet, kuten resistanssi, induktanssi, konduktanssi, kansantanssi ja ripaska.