Pönttöuunin purkaminen

[Kulmala]

Meillä edellinen asukki teki vessarempan just ennen kuin myivät. Pitkään tuoksui tietyillä säillä sellainen hassu, makea. Joksikin laastiksi tms. uumoilin sillä vähällä kokemuksella mikä minulla on. Ei mikään omenainen mätäpuu kuitenkaan

[Cardan]

Kyllä meidän 55-vuotias leivinuuni sopii hyvin lämmitykseen, mutta parina ekana päivänä tiilikasa ei merkittävästi lämpene mutta sen jälkeen kyllä. Pieni pesällinen päivässä riittää pitämään uunin lämpimänä.

[akim]

Kuorellinen leivinuuni tulee itselle keittiöön. Kuorellinen parista pakottavasta syystä. Suojaetäisyydet saa näin kuntoon, antiikkilaastin saa pintaan ja lisäksi tasaisempi lämmönluovutuskyky. Tuo viimeinen seikka on tärkeä, koska pinta-alaa tönössä on vain 65 neliöä. Ei sisäovia ja lisäksi olohuoneessa on pönttöuuni ja sisäsaunassa samassa/ainoassa kerroksessa puulämmitteinen kiuas. Talo lisäksi nyt lisäeristetty joka puolelta ja ilmatiiviys lisätty, joten lämpö ei ehkä karkaa enää niin helposti.

[Limes]

Palatakseni pönttöuuneihin,niin näyttää olevan kolmea tapaa millä tehty tulipesän kannatus/poskikanavien yhdistys tulipesän alla.
Ketjun aloitusviestissä Oton purkamassa on kannatin keskellä ja savut hormiin edestä ja takaa.
Joissain ohjeissa on savulle aukko vain etuosassa ja joissain versioissa keskellä ja lisäksi pieni
(nuohousta varten) etureunassa.

Onko noilla mielestänne eroa kuinka tasaisesti uuni/poskikanavat lämpenee ?
Tai muuten ihan vaan tekemisen kannalta,etenkin jos on tarkoitus tehdä arinallinen malli.

Niin...jostain syystä tulipesän alapuolesta unohtui ottaa ne kuvat purettaessa...

[jarkkis]

Jos laittaa uuniin arinan,mikä on erittäin suositeltavaa,niin paras on ehkä tehdä niin että tuhkapesä tehdään uunin pohjalle keskelle,sen reunamuuraukset kannattaa osaltaan uunin sisusmuurauksia ja savukanavat kieppaa sen sivuja yhdistyäkseen tuhkapesän takana,missä on savuhormin lähtö piippuun.Tuhkapesä tulee siis alakanavien väliin ja alakanavien nokiluukut,2 kpl,uunin sivuille.Näin tehden uunin suuluukku ei tule turhan korkealle.Tällä tavoin tein omankin pönttikseni ja ainakin omasta mielestäni onnistui ihan nappiin.Voi toki tehdä niinkin että savukanavat yhdistyy tuhkapesän alla,mutta silloin suuluukku pyrkii tulemaan aika korkealle.Jälkimmäisessä tapauksessa poskikanavat yhdistyy uuninpohjan etuosassa yhdeksi tuhkapesän alitse meneväksi kanavaksi joka johtaa piippuun.Näissä kohdin on syytä olla tarkkana,että savukanavat ei tule liian ahtaita ja mutkapaikat on pyöristeltävä jouheviksi savunkulkua ajatellen.Tuossa kohtaa on tosiaan käytetty muitakin variaatioita,just niinkun Limes mainitsit,mutta nuo edellä mainitut on nykyään ehkä yleisimmin käytössä.

Omassa pönttiksessä tuli savuhormin liittymä toispuoleisesti,niin että toisesta poskikanavasta on hieman pitempi matka kuin toisesta,olosuhdeiden pakosta,niinkuin usein on.Siitä huolimatta uuni on pinnastaan aivan tasalämpöinen jokapuolelta.Uuni on ns.väliseinäuuni joka lämmittää kahta huonetta.Tuossa Oton purkamassa uunissa näyttäs olevan virheellinen rakenne,tuliputki on tavoittanut uuni lakeen,mikä ei kuulu alaliittymäuunin rakenteeseen,yläliittymäuunissa kylläkin joutuu niin tekemään.Tulipesä-ja putkimuuraus kuumenee kovasti,siitä aiheutuu lämpölaajenemista ylöspäin,tuossa tapauksessa tuliputkimuuraus kuumetessaan puskee uunin lakea vasten,eli se ei pääse esteettä laajenemaan.Pönttisprojektiin alkavan kannattaa tutustua RT-kortiston muuraus ohjeisiin,kirjastosta yleensä löytyy muurausoppaita joissa on myös pönttiksen piirrustuksia.

[Oto Hascak]

Tuossa Oton purkamassa uunissa näyttäs olevan virheellinen rakenne,tuliputki on tavoittanut uuni lakeen,mikä ei kuulu alaliittymäuunin rakenteeseen,yläliittymäuunissa kylläkin joutuu niin tekemään.

Joo, oli vähän kummallinen rakenne. Saattaa olla, että rakenne oli tarkoituksella tuollainen, koska se oli identtinen kaikissa kolmessa saman talon pönttiksessä. En tiedä, että mitä muurari oli tuolla hakenut. Tuossahan oli/on periaatteessa neljä eri savukanavaa tuliputken lisäksi. Näistä savukanavista etummainen sekä takimmainen olivat umpinaisia eli ne nousivat uunin lakeen asti kiinni. Alaliittymällinen uuni kuitenkin oli kyseessä. Jostain syystä oli jätetty kaksi kanavaa umpinaisiksi.

[jarkkis]

Tuosta rakenteesta on todennäköisesti seurannut uunin ulkopinnan epätasainen lämpeneminen,poskikanavien kohdat on ollut kuumia ja noiden umpionteloiden kohdat haaleampia,lämpöteknisesti rakenne vaikuttaisi epäedulliselle.Ehkä tuossa on tosiaan vaan pyritty saamaan tukea lakimuuraukselle.Pönttiksen lakihan pitää kylläkin muurata ulkokuoren kannatukselle,niin että tuo tuliputki jää ylös- ja sivuillepäin vapaaksi,silloin lämpölaajeneminen voi tapahtua esteettä.

[PetteriKivimäki]

Kävi miellyttävästi purku Oton ohjeilla.

Ja kannatti! Ryhdyin moiseen, kun satuin näkemään Metsänkylän navetan sivuilla myynnissä satasella pönttöuunin, jossa oli juuri sellaiset luukut, mitkä haluan tulevaan pönttikseeni. Kuvassa rakkauvella kunnostetut luukut, BMW eli Porin konepaja no. 4.



Ja kun rouva käski purkaa kuoripellitkin, niin purin koko uunin pelkkien luukkujen sijaan. Uuden pönttöuunin muuraus uusiin kuoriin on noin 3 200 €n pieti, vanhoihin kuoriin antoi muurari arvioksi 2 200€, joten kuuden tunnin työllä tonnin säästö

[Limes]

Asiasta kolmanteen...onko uunin pohjakerroskin muurattu betonivaluun saviuunilaastilla vai muurauslaastilla ?
Eli tavallaan 0-kerros jos esim RT-kortin ohjetta katsoo, jolloin 1-kerros on jo peltikuorien sisällä.

[jarkkis]

Tuon pohjakerroksen vois muurata tavallisella muurauslaastilla,M100/600 ja jos haluais jonkunlaista lämmöneristystä uunin ja pohjalaatan väliin,niin lecaharkot kävis siihen.Vaikkapa 75-100 mm harkko lappeelleen muurattuna,riippuen miten tuossa kohtaa sitten tilaa onkaan.

[Oto Hascak]

Asiasta kolmanteen...onko uunin pohjakerroskin muurattu betonivaluun saviuunilaastilla vai muurauslaastilla ?
Eli tavallaan 0-kerros jos esim RT-kortin ohjetta katsoo, jolloin 1-kerros on jo peltikuorien sisällä.

Sanotaan niin, että jos on tarkoitus tulisija muurata saviuunilaastilla, niin ei kannata erikseen ostaa säkillistä M100/600, jotta saisi sen nollavarvin muurattua.

[Limes]

Asiasta kolmanteen...onko uunin pohjakerroskin muurattu betonivaluun saviuunilaastilla vai muurauslaastilla ?
Eli tavallaan 0-kerros jos esim RT-kortin ohjetta katsoo, jolloin 1-kerros on jo peltikuorien sisällä.

Sanotaan niin, että jos on tarkoitus tulisija muurata saviuunilaastilla, niin ei kannata erikseen ostaa säkillistä M100/600, jotta saisi sen nollavarvin muurattua.

Juu-uu, vaan mulla kun taitaa olla melki täysi avattu säkki jo olemassa. No kyllä minä ihan muuten vaan halusin tuon tietää.

[Oto Hascak]

En keksi mitään syytä, että miksi tuohon paikkaan pitäisi kovaa muurauslaastia käyttää. Eipä siitä myöskään näkemykseni mukaan mitään haittaakaan olisi. Omassa puuhellassa ja pönttiksessä on nuo nollavarvit tehty savilaastilla ja ihan vaan siitä syystä, että sillä on sitten muuraus jatkunutkin.

[jarkkis]

Niin tai näin,tuossa kohtaa ite olen aatellu,että jos alla on paljas betoniantura,on sen ja uunin väliin hyvä tehdä lämpöä eristävä kerros vaikka noista em.leca-harkoista.Tuossa kohtaa lämpötilat ei aseta rajoituksia kovemmankin laastin käytölle.Sinänsä yksi tai kaksi 25 kilosta laastisäkkiä on niin pikkujuttu,ettei siltä kannalta asiaa kannata aatella vaan niinkun hyvä tulee,tekee sitten savi-tai sementtilaastilla tuon nollakerroksen,tai sitten noiden sekoituksella.

[Oto Hascak]

Niin tai näin,tuossa kohtaa ite olen aatellu,että jos alla on paljas betoniantura,on sen ja uunin väliin hyvä tehdä lämpöä eristävä kerros vaikka noista em.leca-harkoista.

Joo, lecaa lämmöneristeeksi. Mulla on tulisijojen ja piipunkin alla lecaa, ne taitavat olla muurattu harkkolaastilla ja osittain tavallisella muurauslaastilla. Hyvä on tietysti tuossa kohtaa miettiä, että pitäisikö kapillaariset kosteudet katkoa betonin ja harkon välistä jotenkin. Mulla on tuossa kohtaa ihan vaan kattohuopaa kapillaarikatkona.