judge kirjoitti:Oliko jotain ulkoisia merkkejä, joista voisi aavistella ongelmia?
Mulla ei ainakaan ole omakohtaista tällaisen rakenteen vaurioista mutta järkeiltynä tuntuu, että ensimmäisenä se näkyisi huovan ja vinolaudan rajapinnassa, koska siihen se kosteus tiivistyy jos on tiivistyäkseen. Ja nimenomaan kylmällä pohjoisen puolella.
Pääsisikö sieltä uuden laudoitusen tuuletusraon kautta alareunasta kurkkimaan huovan alle? Tai edes tökkimään jollain metallipiikillä?
TimoAB kirjoitti:ota pora käteen ja käy talon pohjoisseinää kokeilemaan. reikä keittiön, makuuhuoneen kohdalle aika alas. sillä se selviää.
Ja sitten lisäoihjeita kokemattomalle. Milläs se reikä tukitaan sitte jälikäteen? Ja tehdään ihan vain pieni 8millin reikä, vai otetaanko kunnon koepala 8cm pyöröpalana?
Mintä tekisin niin, että poraisin vaikka 15-20mm reikää aina välillä katsoen minkä näköistä ja väristä tulee vastaa. Sen kokoinen reikä, että sinne lampun kanssa näkee. Kun tutkimus on tehty tuuttaisin reikään uretaania ja päällimmäiseksi jämpti puutulppa ja maali. 2m päästä luulee oksaksi.
Jollakulla voi olla parempi ja viisaampikin konsti.
Moi,
Meillä v-52 rintsikan ulkovuorausremontti käynnissä, joka aloitettiin viikko ennen Juhannusta. Tiedossa oli jo ennen remontin aloittamista, että vinolaudan päällä on hiekoitettu bitumipahvi. Tämä tuli ilmi talon oston jälkeen kun tarkastimme parit ikkunanaluset.
Isäni (RI) mainitsi heti ko. bitumipahvin olevan "senttaliinia". Googletin tämän ja mitä lie reittiä päädyin siihen, että nimitys tulee tämän materiaalin tuotenimestä (=Semptalin), jota 60 v. sitten myytin kuka-ties-mihin tarkoitukseen (kattopahvia vai tuulensuojaa?). Rakennusteknisestihän senttaliinin käyttö on tietenkin väärin.
Tällä hetkellä kaksi talon seinää (länsi ja etelä) on melkein valmiina. Ainoa laho kohta on löytynyt etelän ja idän alanurkasta, jossa varsin todennäköisesti vanha ränni on uittanut vettä sokkelin päälle eli itsessään senttaliini ei ole ongelmia aiheuttanut. Tänä syksynä tehdään vielä kolmas seinä (itä), katsotaan sitten onko talon kylmimmillä puolilla lahovaurioita - sisäilman laatu ei antaisi olettaa ongelmia olevan.
Yhteenveto: vaikka talossa on ollutkin rakennusteknisesti vääränlainen eristys tai tuulensuoja, ei ainakaan tässä tapauksessa puuosat ole oletusarvoisesti pilaantuneet. Puulämmityksen käyttö voi vaikuttaa yllättävän paljon siihen kuinka hyvin rakenne kestää - taloa on todennäköisesti aika pitkälti lämmitetty kakluuneilla, jolloin korvausilmaa (ehkä) on tullut rakenteiden läpi. Kosteusrasitus on myös ollut aika pieni tähän mennessä, koska pesutilat ovat sijainneet kellarissa, ja nykyisin ne ovat v-99 rakennetussa lisäosassa. Edelliset viestit luettuani tulin myös siihen tulokseen, että senttaliinin käyttö on ollut yleisempää kuin kuvittelin.
T:V-M
EDIT: Senttaliinit tietenkin otetaan pois seinästä ennen kuin aletaan tehdä uutta!
Viimeksi muokannut Veli-Matti, Ke Heinä 27, 2011 9:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
judge kirjoitti:Rappaus on käsittääkseni aika paljon tiiviimpi pinnoite kuin laudoitus, joten se vahistanee lahottavaa vaikutusta? Meillä vain kivijalka on rapattu.
Rappaus päästää vesihöyryn läpi nätisti. (Seuraava on mutua: Se myös varmaankin suojelee alla olevaa huopaa säävaihteluilta sen verran hyvin, että siihen ei pääse syntymään rakoja niin paljon kuin laudan alla olevaan huopaan.)
Kattahuopa ulkopinnassa on virherakenne, joka on syytä purkaa. Tosin, jos siinä on paljon rakoja niin kuin vanhassa huovassa tuppaa olemaan, ei se tuottane lisäongelmia.
ahaikio kirjoitti:Tosin, jos siinä on paljon rakoja niin kuin vanhassa huovassa tuppaa olemaan, ei se tuottane lisäongelmia.
Tässä astuu tuurikin mukaan kuvioihin. Varmaan vaikuttaa paljon sekin, että kuinka paljon huopavuotia on limitetty ja kuinka tiheään naulattu. Ja vuodat sattuu olemaan pystyssä, nuukalla limityksellä eikä kovin tiheään naulattu, niin voi olla että se on ollut "riittävän" harva.
