tumppi776 kirjoitti:Kun 2x4" kattopalkin päälle naulataan korotus 2x6" mitallistettua
Osaisiko joku asiantunteva kommentoida reikälevyn kokoa?
kun kiinnitetään 100mm ja 150mm - olisiko levy sitten esim 250x100 taikka 200x80 tms?
En väitä olevani asiantuntija,ja minä madalsin vinokattojen kohdalta 5" parrun pätkällä.
Mutta kiinityksessä käytin 175 mm nauloja. Taisin porata kiinitettävään parruun avuksi reikää,etenkin
parrun päissä ettei vaan halkea.
Naulauslevyn koko on yksi juttu,mutta tärkeämpi on montako naulaa siihen laittaa. Mene ja tiedä mättääkö kukaan kuitenkaan
joka reijästä,osa saattaa olla niin reunassa/sauman kohdalla ettei edes voi.
Ja tuohon naulauslevyyn on omat naulansa...oliko ne nyt ankkurinauloja nimeltään.
tumppi776 kirjoitti:
tuo nykyinen katto on jotain laadukasta peltiä joko rosteria tms naarmuuntuneiden kohtie täydellisen ruosteettomuuden perusteella arvioituna.
Onnistuisiko tuon asentaa uudelleen purkamisen jälkeen? Vai onko ajatus tuollaisesta hieman ylipositiivinen että onnistuisi?
Miksikäs ei? Todennäköisesti nykyinen katto on kiinnitetty nauloilla, joiden rauhallinen ja varovainen irroittaminen on iso tekijä tässä projektissa. Jos pelti on aaltomaista on kiinnitys todennäköisesti tehty aallon harjalta ja nykyään nuo (esim. Ruukki) suosittelevat aallon pohjalta kiinnittämistä ja nimenomaan porakärkisillä ruuveilla. Akkukone ja sopiva momentti on tässä ystäväsi ettet suotta jurraa monttuja peltiin.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Juurikin harjalta naulattu aaltoteräskate tuo onpi.
Olikohan kellään kokemuskia RST katteesta? maksaako vaivan tuota kierrättää vai kannattaako vaihtaa peltiin?
vmj kirjoitti:
tumppi776 kirjoitti:
tuo nykyinen katto on jotain laadukasta peltiä joko rosteria tms naarmuuntuneiden kohtie täydellisen ruosteettomuuden perusteella arvioituna.
Onnistuisiko tuon asentaa uudelleen purkamisen jälkeen? Vai onko ajatus tuollaisesta hieman ylipositiivinen että onnistuisi?
Miksikäs ei? Todennäköisesti nykyinen katto on kiinnitetty nauloilla, joiden rauhallinen ja varovainen irroittaminen on iso tekijä tässä projektissa. Jos pelti on aaltomaista on kiinnitys todennäköisesti tehty aallon harjalta ja nykyään nuo (esim. Ruukki) suosittelevat aallon pohjalta kiinnittämistä ja nimenomaan porakärkisillä ruuveilla. Akkukone ja sopiva momentti on tässä ystäväsi ettet suotta jurraa monttuja peltiin.
Tälläkin foorumilla on ollut esittelyssä erilaisia naulanvedinvirityksiä. Muistelisin.
______________________________________________________________________
Kulmalan isäntä. Amatööri ja itse oppinut kaikessa mitä rakentamiseen ja korjaamiseen tulee.
tumppi776 kirjoitti:Juurikin harjalta naulattu aaltoteräskate tuo onpi.
Olikohan kellään kokemuskia RST katteesta?
Täältä löytyy alumiinikatto, näyttää juurikin "aaltoteräskatteelta", naulat ovat allon harjan päällä, ne pitäisi vähintään vaihtaa ruuveihin.
Kuitenkaan usko saumojen vedenpitoon ole kovin kova joten olen kallistunnut katon palauttamiseen huovalle (Alumiini on vedetty suoraan vanhan huovan päälle).
Harjapeltituuletin:
"Harjapeltituuletin on tarkoitettu peltikaton harjalle alipainetuulettimeksi. Se sopii katon rakenteiden ja ullakkotilan tuulettamiseen. H-P tuuletin käy pyöreälle, kantikkaalle ja V-muotoiselle harjapellille. Se voidaan asentaa helposti eri harjakulmille, koska tuote on taivutettavissa. Suositeltava asennusväli harjapeltituulettimilla on 3 metriä."
Ideana saada ilmakiertämään SPU eristeen ja katon välissä olevassa 50mm tuuletusvälissä, jotta ruoteet ei lahoa kondensoituvan veden takia.
Tämä siis sen lisäksi, että on 20mm raot lappeiden alla ja päätykolmioissa aukot.
Onko järkee vai liioittelua? Helppo asentaa jälkikäteenkin. Ainoa uhkakuva, jonka mielessäni näin on talvi ja lumi. Ei varmaan uskaltais enää jättää katolle lunta pitkäksi aikaa?
vesahy kirjoitti:
Katselin valmistajien sivuilta lämmönjohtavuusarvoja ja ne ovat siis heidän mittaamiaan ja ilmoittamiaan mutta uskon niiden suurin piirtein pitävän paikkansa. Jos näin ei olisi, niin olisihan siitä jo suurempi älämölö syntynyt. SPU ilmoittaa arvoksi 0,025 - 0,027 W/mK, arvo näyttää riippuvan levyn paksuudesta ja pinnoittesta ja Finnfoam 0,026 W/mK eli sen mukaan eristyskyky olisi samaa luokkaa. Muissa teknisissä ominaisuuksissa, lähinnä kosteusteknisissä on sitten jotain eroa. Lasivillalle löysin Parocin sivuilta arvon 0,034 - 0,037 W/mK mutta villalla toteutettu rakenne on paljon herkempi virjeille. Pienetkin raot levyjen välissä tai väärin sullottu levyn reuna saattavat aiheuttaa pahan ilmavuodon ja tuhota rakenteen eristyskyvyn.
Eikös tuo Finnfoam ole XPS eristettä, eli suulakepuristettua polystyreeniä (stryroksia). SPU:n eristeet taas ovat polyuretaania. Ero lämmönjohtavuudessa kuulemma tulee polyuretaanin ilmaa raskaammasta täytekaasusta, joka eristää lämpöä tavallista ilmaa paremmin. Pitää kuitenkin tiedostaa, että aikaa myöten tuo täytekaasu "vuotaa" ulos ja korvautuu ilmalla. Tällöin uretaanieristeen eristyskyky alkaa lähestymään XPS eristettä. Kuulemma uretaanilevyn molemminpuolisen foliopinnan yksi tarkoitus on hidastaa täytekaasun vaihtumista ilmaksi.
Vesieristäjä kirjoitti:Purettiin syksyllä yhdestä talosta ns.uretaanieristys (finnfoam) katosta, hiiret kuulemma ja näemmä tykkäsivät tästä materiaalista.
Tämä on lainaus jo vanhasta viestistä mutta kiinnostaisi tietää, että kuka on löytänyt hiirien ja/tai ötököiden tekemiä vaurioita finfoamista ja/tai spu:sta.
Meillä kun uusittiin saunan panelointi, niin samalla katsottiin keltaisen lasivillaeristyksen kunto runkotolppien välissä. Mustia kohtia oli siellä täällä, missä vaan pienikin reikä oli ollut mutta ennen kaikkea hiiret olivat mellastaneet villoissa niin, että ne olivat aivan täynnä käytäviä. Ja papanoita.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
tumppi776 kirjoitti:Tarkoitus olisi korottaa kattoa jotta saa tuuletusraon katteen alle.
Korotus tehtäisiin kertopuupalkeilla naulalevyllä vanhojen ruoteiden päälle.
Samalla lisäeristetään ja nyt ajatuksena oli että vino-osuudet tehtäisiin ulkopuolelta uretaanilla ruoteiden väliin n.15cm - koskematta sisärakenteisiin. Tasa-osuudelle puhallusvillaa.
Tuossa mietityttää se että miten nuo ruoteet tykkää olla tuolla uretaanien välissä - onko nähtävissä joku selkeä ongelma? Tuossa rakenteessahan ei höyrynsulkua tule palkkien kohdalle.
Tuo oli meilläkin ideana. Realiteetti vain oli sellainen, että 1/3 katon ruoteista oli lahonnut yli 50% paksuudestaa, joten kaikki ruoteet menivät vaihtoon. Eipä sinänsä haittaa, koska saatiin samalla tavalla korotettua. Harkitsimme myös uretaanin käyttöä, mutta suunnitelija ja urakoitsija ei tätä suositullu. Heidän mielestään uudessa talossa on, mutta vanhassa tapahtuu helposti senverran liikettä, että uretaanin saumat ja saumaukset saattavat murtua. Näistä kosteus sitten voi päästä tekemään tuhojaan. Päädyttiin sitten sekä pienille sivu ullakoille, että "katton kotelohin" puhallettavaan selluvillaan.
Minäkin mietin tota uretaanieristettä kun purkasin omasta talosta koko koton. Mutta en uskaltanu laittaa. Mietin että kun se tiivis uretaanilevy laitetaan kattovasojen väliin niin jos kattovasat joskus pääsee kostumaan ne ei kuivu koskaan ja puu homehtuu ja lahoaa. Puu jää muhimaan uretaanin väliin. Pitäisi tehdä sisäpuolelle täysin höyrytiivis sulku kattovasojen kohdalle että huonekosteus ei pääse imeytymaan vasoihin, mutta mietityttää että kauanko se höyrysulku on tiivis kun teipit ym. haurastuu. Lisäksi jos joskus pääsee yläkautta kosteutta tulemaan niin taas on sama juttu. Hengittävällä rakenteella kosteus tasaantuu eristeisiin ja kuivuu pois ajan kanssa. Hengittävässä rakenteessa pieni tiiveys virhe ei ole niin vaarallinen kun noissa uretaani ja höyrysulku jutuissa.
Minä korotin kattoani tänä kesänä 100mm reikälevyjen kera ja laitan paraikaa spu levyjä vanhojen vasojen väliin 100mm+50mm vasojen yli sisälle, eli tuuletusrakoa jäi 100mm.
Kaikki vanhat ruoteet revittiin mäelle ja laitettiin aluskatteet ja uudet ruoteet.
Vanhat vasat jää vielä n. 40mm näkyville uretaanien seasta tuuletustilassa, mä olen vahvasti sitä mieltä että ne niskat ei kyllä sinne tuuletus tilaan lahoa, käy siellä semmonen tuuli. Ja mistä sinne sitä kosteutta ylipäätänsä edes niin paljon tulisi?
Kattoasentajat ovat olleet pari päivää katolla asentamassa peltejä, huomenna meillä on ihka uusi peltikatto! Vielä ku saisi uretaanit yläpohjaan ennen pakkasia
Voi olla että olen vainoharhainen, mutta entä se osa vasoista jonka molemmilla puolilla on sitä uretaania? Onko sinulla höyrynsulku sisäpuolella tossa vasan kohdalla? Kosteus rakenteessa ei haittaa jos se pääsee kuivumaan, mutta jos ei pääse siitä tulee pahaa jälkeä. Sisäilmasta menee talvisaikaan uskomaton määrä kosteutta rakenteisiin jos sitä ei estetä! Laiton tohon kuvaan punasella sen joka minua epäilyttää.