Neuvoja tarvitaan, lämmityksen uusiminen

[Hukkaemo]

Omistan vanhempieni rakentaman rt:n. 80-luvulla peruskorjasin mieheni kanssa talon. Lämmityksenä on puukattila, 3000 litran vedenvaraaja, kausisähkö varaajaan. Ja ilmakone, joka levittää sitten lämmön. Lähinnä alakertaan. Yläkerta jäi vähän kesken, joten siellä lämpö ei oikein leviä. Lisäksi alakerrassa on vuolukiviuuni-hella keittiössä ja olohuoneessa -50-luvun isäni rakentama käytössä oleva takka.
Puuta on vielä pihalla ehkä 30-40 kuutiota, mutta ikääntyessä haluaisi jo helpommalle.
Voisiko ilmalämmitystä ja lämminvesivaraajaa hyödyntää vielä? Onko ne kuluneet tai ruostuneet 30 vuoden aikana? Kattila kestää ainakin vielä.
Aurinkopaneelit? Ilmalämpöpumppu? Yksi vai kaksi? Mikä on vesi-ilmalämpöpumppu - voisiko varaajaa käyttää vielä? Kannattaisiko lämminvesivaraaja vaihtaa pienempään?
Olen 65-vuotias sinkkunainen. Pelottaa, että tulen petetyksi, jos sinisilmäisesti luotan johonkin rakennusliikkeeseen.

[tessu]

Morjes, olisko ketään tuttua tai edes puolittain joka hieman valvoisi ja kyselisi noita asioita remonttimiehiltä?
Ensin on hyvä tehdä suunnitelma mitä haluaa ja millä tahtoo lämmittää,yleensä se pelko onkin viisautta joten molempia on oltava ja rohkeuttakin hitusen,niin ja remontit aina maksaa ja vaativat vaivannäköäkin.
itse nimittäin painin tasan vuosisitten samoissa merkeissä kun jäin asumaan tähän perikunnan tönöön jota vanhempieni kanssa korjailtiin ja isäni teki -60 luvulla keskuslämmityksen,vuosi sitten se vanha kattila sitten hajosi,tuli uuden osto eteen myös likakaivo sortui ja sekin piti vaihtaa.
Jospa olisi joku ammattimies mikä katsoisi mikä todella vielä kestää ja mikä ei,kaikki kun riippuu hieman kaikesta mitään ohjearvoja ei ole.
meidän vanha Jämä kattila kesti 42v mikä onkin aika maksimi,harmi kun on tuota välimatkaa olis itte vilassu onhan noita pannuhuoneita ja muita lämpö ym vermeitä jo nähny monenmoista,mutta nyt sitte joku kuka tietää ja taitaa pitäs löytyä.

[pvalila]

Ei se 42 vuotta mikään ennätys ole, pidempään tämän talon kattila kesti ja käyttöikää olisi ollut jäljellä vielä ties kuinka paljon: mun talouteni ei vain kestänyt enää sen epätaloudellisuutta.

Siis tarkoittaako tuo ilmakone tuollaista 80-luvun ilmajakoista keskuslämmitystä, jossa ilma puhkutaan putkia pitkin ympäri asuntoa? Valmet Kotilämpö vai mikä sen nimi nyt olikaan?

*******************

Noista erilaisista lämpöpumpuista:

MLP eli maalämpöpumppu imee lämmön maaperästä ja tuuppaa se käytännössä aina veteen.

ILP eli ILPPI eli ilmalämpöpumppu on se olohuoneen seinällä oleva puhkuja, joka imee lämmön takapihan ilmamassasta sen ulkona surisevan ulkoyksikön avulla. Sellainenkin systeemi on olemassa, jossa olohuoneen seinälle ei tule sitä sisäyksikkköä vaan lämpö puhkutaan siihen sinun vanhaan ilmanjakoputkistoosi !

IVLP (tai leikkisästi VILP eli vilppi) tarkoittaa systeemiä, jossa lämpö otetaan aivan samanlaisella surisijalla takapihan ilmasta mutta se luovutetaankin veteen, ei talon sisäilmaan.


*********************

Heitän aivan lonkalta arvauksen, tuntematta tapausta tarpeeksi hyvin: järkevinta sinun on ostaa taloosi ilppi tai kaksi sekä hyödyntää noita vanhoja putkia noiden ilppien tuottaman lämmön jakamisessa. Hurjimpien pakkasten aikana, kun sähkön hinta on huiman korkea, kannattaa sitten jatkossakin harjoittaa sitä puulämmittämistä.

Sinne yläkertaa ei niitä ilmaputkia kannata ehkä nytkään vetää, jos ne sieltä puuttuvat: sinne voi laittaa vaikka aivan oman ilppinsä. Onko yläkerran kuumuus ongelma kesäisin? Ilppi yläkerrassa ratkaisisi senkin ongelman.

******************

Tämä kaikki siis aivan sokkona lonkalta ammuttuna, enhän tiedä edes sitä, kuinka monta kerrosta talossasi on tai kuinka suuri se on!

[kappalainen]

Puuta kannatta käyttää mahdollisuuksien mukaan. Vanhempana....sitä ei kukaan tiedä, mitä sekin maksaa, nyt kun keksittiin pieni metsävero, se voi olla mitä tahansa tulevaisuudessa. Maalämpö, jos on varaa. Ilmalämpöpumppu alas ja ylös oma. Ylhäältä ilmasta saadaan enemmän hyötyä, koska siellä on yleensä lämpöisempi. Riippuu talosta.
Takka on tärkeä. Jos ei ole rahaa maalämpöön, yhdistelmäkattila on ehkä viisain, Voi sitten käyttää puutakin jaksamisen mukaan...Kun tutut eivät jaksaneet ja ovat hankkineet yhdistelmäkattilan, maksaneet ensimmäiset öljy tai sähkölaskut, on yleensä löytynyt lisätarmoa siihen klapisouviin. Pelletistä en tiedä, kun ei tuttavapiirissä ole. käyttövettä ei kannata kierrättää. Mieluummin eristää käyttövesisiliötä lisää, säästää energiaa. Ja tutkia kunto.
Kyllä tuo on LVI-suunnittelijan hommia, kuten joku totesi. Tärkeää on ilmanvaihto ja lämmön tasainen jako, niden yhteen toimiminen tyms. Budjetti määrää paljon. Toivottavasti rratkaisu löytyy

[TimoAB]

kappalaisen kanssa samaa mieltä, siis LVI-insinööri katsomaan kokonaisuus läpi. Nuo ilpit eli ilmalämpöpumputkin vaativat huoltoa ja räpläämistä ja aktiivisuutta. Jos tällaista värkkäysintoa ei 65-vuotiaan ehkä ole, se on sellainen minimitekijä joka kannattaa ottaa huomioon. Kaikkein helpoin ja pitkäikäisin ratkaisu voisi olla tuo maalämpö, jossa siis porataan pihalle parisataa metriä syvä reikä, jossa kulkevaan putkeen pannuhuoneeaeen tms sijoitettava jenkkikaapin näköinen maalämpöpumppu kierrättää nestettä. Tähän nesteeseen kertyvä lämpö puristetaan talteen ja siirretään talossa jo olevaan patteriverkostoon. Omien vanhemopien energialasku putosi maalämpöön öljystä siirryttäessäneöjännekseen vanhasta(!)

Maalämpö on erittäin helppokäyttöinen, edullinen käyttää ja varma, mutta hankintakustannukset ovat parinkymmenen tuhannen euron luokkaa. Ilma-vesi-lämpöpumpun investoinnit ovat ehkä puolet tästä. ainoana erona on se, että lämpöä ei oteta vuoden ympäri tasalämpöisenä pysyvästä kalliosta vaan ulkoilmasta kuten Pvalila jo kertoikin. Jos maalämpöpumpun hankkii lämmittämään vanhaa patteriverkostoa (eikä esimerkiksi lattialämmitystä) maalämpöpumpun pitää olla aivan tietynlainen. Tähän problematiikkaan löytyy monenlaista näkemystä tältäkin foorumilta, mutta sinun tapauksessasi ottaisin yhteyttä johonkin, joka kartoittaisi kunnolla koko järjestelmän ja katsoisi, minkäyyyppiden järjestelmän investointeihin tai vaivaaan ja uuden opetteluun olet valmis.


Tämä suunnittelija voi myös tehdä sinulle tarvittavat kilpailutusdokumentit. Näin sinun on turvallisin edetä.

[Sepänmäki]

itse olen kanssa pohtinut, että minkälaisen lämmityksen laittaisi. Pihalla maan alla on 3000l öljysäiliö, mikä on tällä hetkellä tyhjillään ja vuoden 1972 kattila. Itse olen katsellut ilmavesilämpöpumppuja sekä maalämpöä. Pumpun ajattelin laittaa aurinkokennon taakse.
Patterit pitäisi sitten uusia ja mahtaako tuo lämpö sitten riittää 3 kerrokseen?? Maalämmössä kiertäisi 55asteinen vesi. Keskikerroksessa on varaava takka, jolla saisi sitten kylmillä ilmoilla lisää lämpöä.

[lmfmis]

Ei se maalämpökään mielellään 55 asteista vettä paina. Joku 35 olisi paljon tehokkaampi,

Se taas tarkoittaa uusia pattereita (puhallin) tai lattialämmitystä.

Sama asia noilla vilpeillä.

Sitten kannattaa laskeskella investoinnin teokkuutta myös. Vaikka sähkö tuntuu kalliilta on se aika halpaa - vielä. Jos 15 keur laittaa johonkin niin kannattaa laskeskellä. Paras tehokkuus on ehkä kuitenkin lisäeristämisellä, sillä se ei mene koskaan rikki ja säästää aina.

Meille tein ulkoeristerempan ja vanhat patterit kyllä riittää just ja just 55 asteilla vedellä. Ilman remppaa ei toivoakaan.

[csinos]

Tulenpa minäkin kyselemään kun läheltä aihetta liippaa

Itsellä on tämä kohonnut sähkön hinta aiheuttanut päänvaivaa lämmityksen suhteen. Meillä on pienehk iso lämminvesivaraaja (750l saneerausmalli kun taloon ei isompaa mahtunu) ja vesikiertoinen patterilämmitys. Sähköä menee 18000kWh vuodessa, josta lämmitykseen 3/4 aika lailla tasan. Vesikiertoa voi lämmittää myös keittiön puuliedellä, mutta ei järin tehokkaasti. Makuuhuoneista on nyt kiskottu vesikierron osat remontin ajaksi irti ja tässä arvon, että laitanko ne takaisin vai en. Huoneiden keskellä on hormi ja jokaiseen huoneeseen olisi mahdollista laittaa uuni. Hormi pitäisi vain ensin uudelleenmuotoilla tai katto, nyt se on käyttökiellossa.

Pystyykö tällaiseen olemassaolevaan varaajaan liittämään vielä sähkövastuksen lisäksi sellaisen vilppi(ivlp)koneen? Maksaako mahdottomia jos loppuverkosto on jo olemassa? Kannattaako se? Vai kannattaisiko ennemmin pari ilppiä, toinen talon toiseen päähän ja toinen toiseen? Tämä olohuoneen pää toimisi varmaan ilpin kanssa hyvin, avointa tilaa on yli 50m2. Tuolla makuuhuonepäädyssä järkevä sijoittaminen voisi olla haasteellisempaa kun siellä on 7x7m alue jaettu väliseinin neljään yhtä isoon huoneeseen.

[lmfmis]

Pystyykö tällaiseen olemassaolevaan varaajaan liittämään vielä sähkövastuksen lisäksi sellaisen vilppi(ivlp)koneen?

Toki, noita hydrobokseja voi laittaa kunhan jokin paikka liittää on. Jotkut laittaneet ihan patterikierron paluuseenkin.

Mutta jos hyötyjä haet niin pistä kalenteriin merkki kun patterikierronn paluuvesi alkaa olla 35astetta ja yli , koska silloin se hyöty aikalailalla lakkaa. Kuvittelen että se on aika nopeasti saavutettu.

[Oppes]

Vesikeskuslämmityksen putket kestää melkoisen pitkään ruostumatta. Se johtuu siitä että kuumennettaessa kaasut ja siis myös happi poistuvat vedestä. Loppu rustuttaa rautametallia kunnes sitä ei ole kierrossa ollenkaan. Jos vettä ei vaihdeta tai tarvitse lisätä, ruostumista ei tapahdu. Entiseen kotitalooni laitettiin keskuslämmitys 1959 mustasta hitsattavasta putkesta ja siellä ne vieläkin on. Högfors kattila vaihdettiin 1980 luvulla kun sen hyötysuhde on niin huono.

Olen lämmittännyt kolme talvea omaa rintamamiestaloani kehittämälläni vesimiilu uunilla. Kotisivu on samalla nimellä. Ensimmäinen koesarja tehdään ensi talveksi ja myydään käyttäjille eri puolille Suomea. Päijät Hämeen Tiede ja Yrityspuisto on mukana kehitystyössä.
Vesimiilussa puita polttamalla lämmitetään vedellä täytettyä varaavaa takkaa. Siitä saa suoraan lämpimän käyttöveden ja se on mahdollista liittää vahnan öljykeskuslämmityksen rinnallekin. Lämmön jakamiseen käytetään vanhaa patteriverkostoa. Öljyä poltetaan niin haluttaessa.