Kuistin lattian lisä-eristämistä

[Marko83]

Lähtötilanne on tämä:



Todettakoon heti että purun määrä on minulle mysteeri, mutta arvio on max. 10cm

1. Miten suuri riski hengittämätön eriste tässä tapauksessa on? Laatat ja valu on kuitenkin suhteellisen hyvä ilmasulku, muttei tietenkään täydellinen höyrysulku

2. Lähipiiristäni olen saanut monelta "ohjeeksi" vain korvata filmivaneeri uretaanilevyillä (tai EPS:llä) ja vielä tiivistää raot uretaanivaahdolla (tai jopa korvata myös villa uretaanilla), mutta tässä itseäni epäilyttää kovasti rakenteen hengittävyys, varsinkin kun otetaan huomioon että laattaa lämmittää vesikierto. Uretaani tai styrox (eikä käytetty villakaan) ei hengitä ja toimisi tässä tapauksessa höyrysulkuna ja vielä rakenteen väärällä, eli ulkopinnalla.

3. Itse olen järkeillyt ratkaisuksi nykyisen villan korvaamista luonnonkuitupohjaisella villalla, koolamaalla ristiin nykyisiin koolauksiin kakkosneloset kiinni ja lisäämällä toiset 10cm villaa. Tähän päälle, tai siis alle vielä 25mm runkoleijonaa tuulensuojaksi.

4. Mitä nöyrimmiten pyydän apua, eli miten sinä tämän toteuttaisit?

[ville]

Eikohän tuo "vähäpätöinen" tila ole jo nykyisellään aivan kunnossa, ja lähipiirisi tietämys ei ole aivan parasta luokkaa, eli elä ihmeessä mitään tiivistä laita ulommaiseksi.
Nykyisellään villan ollessa uloimpana toimii, vaikkei nykyään niin suosittu termi hengitä varsinaisesti toteudu.

ainoa mutta on tuo filmivaneri, joka ei nyt ole sieltä parhaasta päästä uloimpana kerroksena, epäilen sen kyllä olevan aivan tiiviisti laitettu.

Kuten sanottu niin noin pieni tila (ja vielä kuisti), tuossa kunnossa, itse en välttämättä tekisi mitään.

[Marko83]

Eikohän tuo "vähäpätöinen" tila ole jo nykyisellään aivan kunnossa, ja lähipiirisi tietämys ei ole aivan parasta luokkaa, eli elä ihmeessä mitään tiivistä laita ulommaiseksi.
Nykyisellään villan ollessa uloimpana toimii, vaikkei nykyään niin suosittu termi hengitä varsinaisesti toteudu.

ainoa mutta on tuo filmivaneri, joka ei nyt ole sieltä parhaasta päästä uloimpana kerroksena, epäilen sen kyllä olevan aivan tiiviisti laitettu.

Kuten sanottu niin noin pieni tila (ja vielä kuisti), tuossa kunnossa, itse en välttämättä tekisi mitään.

Aloitusviestini on hieman heikohkosti pohjustettu, mutta kyseessä ei "pelkkä" kuisti, vaan nykyisellään "lämmin" eteinen josta on myös kulku yläkertaan. Aion lisäeristää toki seinät ja yläpohjankin tuosta tilasta uudelleen, koska edellinen omistaja on homman tehnyt vähintäänkin huolimattomasti. Alunperin talo on rakennettu sotaleskelle ja yläkerta on ollut vuokrakäytössä, joten siksi tämä erikoinen ratkaisu, jossa yläkertaan kuljetaan siis kuistin kautta, emmekä koirienkaan takia halua pitää väliovia suljettuna, paitsi viime talvena kovimmilla pakkasilla mukavuussyistä olikin lähes pakko

Sen täysin amatöörinäkin ymmärrän että tuo uretaani, eps, filmivaneeri tai mikä tahansa muu tiivis rakenne uloimpana on enemmän kuin väärin. Myöskin epäilen että kun alan tuota purkamaan alakautta, löydän varmasti nykyisestä villasta ainakin tummia kohtia, mutta toivottavasti itse rakenteet ovat vielä ehjiä. Koska laatoituksen alla ei ole vedeneristystä tai muutakaan kosteussulkua, en uskaltaisi rakennetta toteuttaa vain lasivillaa lisäämällä, tai edes vain peittämällä nykyisiä esim. runkoleijonalla.

Olenko siis hakuteillä jos uusi rakenne olisi puruista alaspäin seuraavanlainen:
- luonnonkuitupohjainen villaeriste 10cm esim. http://www.ekovilla.com/ekovillalevy.php
- koolaus ristiin edelliseen nähden ja toinen 10cm samaa tavaraa
- runkoleijona tai tuulileijona saumat teipattuna tai rimoitettuina tiiviisti

Tällöin rakennehan olisi melkein jopa nykynormien mukainen lämmönjohtavuudeltaan
Nykyisellään tuo rakenne on nimittäin melkoinen tuulitunneli... varsinkin talvella

[Marko83]

Toivoisin kovasti kommentteja aiheeseen. Kaikella kunnioituksella tuo "itse jättäisin tuollaiseksi"-kommentti ei vielä auttanut minua lainkaan

Tuli pienimuotoinen kysymys vielä mieleen, koskien tuota tuulensuojaa...
Kumpi olisi mielestänne järkevämpi vaihto-ehto tuollaiseen todella tuuliseen tilaan, jossa ilmanvaihto on noin 25 kertaa vilkkaampaa kuin normaalissa rossipohjassa: 25mm runkoleijona vai kaksi kerrosta 12mm tuulileijonaa

Kustannuserä olisi nimittäin käytännössä sama, koska tuulileijona on karkeasti puolet halvempaa.

[tuuma]

Tuollainen selluvilla rakenne on turvallisin, ei tarvitse spennata jälkeenpäin alkaako jossain päin muhimaan jotakin. Tilaa kun eristeelle näyttäisi olevan. Tilanpuutteen vuoksi voisi alkaa vasta laittelemaan "vaarallisempia" aineita Jos kuitenkin tilaa on siis reippaasti niin laittaisin jopa vain lisää sahan- ja kutterinpurua, ne kun sietävät jopa lainehtia silloin tällöin vaurioitumatta pahemmin, sellusta tulee mössöä jos vettä pääsee reilusti sekaan.

Pari tuulensuojakerrosta on parempi kuin yksi, kun saa saumat limitettyä.

[?keskellä kämmentä]

Paksumpaa ei tarttis tukee nin tiheesti, mutta ohuemman sais limitettyä, olis tiviimpi...
Jos tästä ny mitään apua päätökseen on...

[Marko83]

Jos kuitenkin tilaa on siis reippaasti niin laittaisin jopa vain lisää sahan- ja kutterinpurua, ne kun sietävät jopa lainehtia silloin tällöin vaurioitumatta pahemmin, sellusta tulee mössöä jos vettä pääsee reilusti sekaan.

Tuossa purun lisäämisessä on vain se ongelma, että en tahtoisi avata rakennetta ylhäältäpäin koska lattialaatoissa ei ole mitään vikaa ja kaiken kukkuraksi lattiassa tosiaan kiemurtelee myös vesikiertoinen lattialämmitys. Vettä pääsee tuohon rakenteeseen reilusti vain siinä tapauksessa, että lämmitysputki rikkoutuisi jolloin lattia olisi joka tapauksessa avattava.

Pari tuulensuojakerrosta on parempi kuin yksi, kun saa saumat limitettyä.

Juuri tuota saumojen limitystä ajattelin.

Paksumpaa ei tarttis tukee nin tiheesti, mutta ohuemman sais limitettyä, olis tiviimpi...

Taidan valita tuon ohuemman levyn, koska valmistaja mainostaa melkeinpä sanatarkasti että sitä voidaan käyttää myös yläpohjissa eristeen kannattajana.

Kiitos kommenteista... eristeen asennuksesta tuli mieleeni vielä yksi kysymys:
Tuulensuoja ja eriste ei oletettavastikaan ole suositeltavaa asentaa kosketuksiin kivijalan/portaiden kanssa. Olisiko mielestänne järkevää lyödä kivijalkaa ja portaita vasten bitumikermillä erotettu "ylimääräinen" koolausrima, vai jättää koolinki pari senttiä irti kivijalasta ja täyttää rako lopuksi uretaanivaahdolla?

[tuuma]

Vettä pääsee tuohon rakenteeseen reilusti vain siinä tapauksessa, että lämmitysputki rikkoutuisi jolloin lattia olisi joka tapauksessa avattava.

Eipä sitä tuossa tapauksessa kovinkaan mielin määrin tule, takana ei ole kuitenkaan vesitornia, josta sitä vaan tulee ja tulee. Lämmitysputkisto vuoto on siihen verrattuna aika mitätön.

Olisiko mielestänne järkevää lyödä kivijalkaa ja portaita vasten bitumikermillä erotettu "ylimääräinen" koolausrima, vai jättää koolinki pari senttiä irti kivijalasta ja täyttää rako lopuksi uretaanivaahdolla?

En oikein ymmärtänyt mutta laittaisin kaikkeen betonin ja puun väliin kermin. Valun tapauksessa sitten solukumia. Lisää tuollaista selkokuvaa kuin edellä

Huom! En mikään rakenneasiantuntija ole, ihan vain mutulla!

[pvalila]

Aivan ensimmäisenä sanottakoon, että minun hengitystäni alkaa aina vähän ahdistaa, kun ylistetään hengittävyyttä.

Lyhyesti: hengittävyys talon rakenteissa on aivan eri juttu kuin urheiluvaatteissa (niissä hengittävä vaate on sellainen, joka sallii kosteuden poistua ulkoilmaan).

Esimerkiksi kivivilla EI ole hengittävä materiaali vaikka sen vesihöyryn läpäisevyys on huippuluokkaa ja se vesivahingon jälkeen kuivuu eristeistä parhaiten.

Tuuma tykkää selluvillasta mutta selluvilla ei kyllä tykkää vedestä, ei sitten yhtään: vesivahingon jälkeen selluvillan ainoa hyvä puoli on se, että lusikalla poiskaapimisen jälkeen sen voi dumpata aivan ilmaiseksi lähimpään jätepaperin keräysastiaan.

Lämpöeristeiden pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole kylvyssä käyminen, eli selluvilla on myös pvalilan mielestä erinomainen eristysmateriaali aivan kuten ovat kaikki muutkin nykyiset materiaalit (kukin oikealla tavalla käytettynä).

*****************

Ottaen huomioon, että tuo rakenteen kohta ei saa minkäänlaista kosteusrasitetta maaperästä ja yläpuolelta tuleva kosteusrasitus rajoittuu märkiin kenkiin plus sisäilman mukana betonilaatan läpi tunkeutuvaan kosteuteen (jokainen täysjärkinen voi miettiä, kuinka valtava se ilmavirta betonilaatan läpi on) niin on jotakuinkin mahdotonta saada tuohon aikaan vakavia rakenteellisia ongelmia (siis vaikka vähän oikein yrittäisi).

Kosteusongelmat edellyttävät kosteutta ja sitä tuonne on vaikea saada, ellei sulla sitten ole tapana makuuttaa lunta tuolla alla ja estää jollain konstilla tuon tilan tuulettuminen.

Jos sieltä nykyisistä eristeistä jotain pilkkuja kuitenkin löydät niin melkoisella varmuudella kosteus joka ne on aiheuttanut on kyllä peräisin alapuolelta.

*************
Sitä sun kannattaisi kyllä miettiä, josko kylmyys todellakin jättää käyttämättä mahdollisuuden kiertää rakenteeseen paljaana olevan betonisokkelin kautta: oletko varma, ettei kylmä pääse tuon sun suunnitteleman eristyksen ohi sivujen kautta kiertäen? Jo massiiviset betoniportaat muodostavat juhlavan jäähdytyselementin joka viilentää lattiaa jos jossain päin piilossa on kylmäsilta jota pitkin kylmä pääsee sisään.

Sokkelin maanpinnan yläpuolisen osan kääriminen EPS:ään (se on vesihöyryn läpäisevyydeltään betonin luokkaa oleva materiaali) ja alapuolisen osan eristäminen vaikka Fuktisolilla saattaisivat katkaista kylmältä tien eteisen lattiaan mutta noiden portaiden paketointi styroxiin ei varmasti aivan helppoa noin käytännössä ole.

[Marko83]

Sitä sun kannattaisi kyllä miettiä, josko kylmyys todellakin jättää käyttämättä mahdollisuuden kiertää rakenteeseen paljaana olevan betonisokkelin kautta: oletko varma, ettei kylmä pääse tuon sun suunnitteleman eristyksen ohi sivujen kautta kiertäen? Jo massiiviset betoniportaat muodostavat juhlavan jäähdytyselementin joka viilentää lattiaa jos jossain päin piilossa on kylmäsilta jota pitkin kylmä pääsee sisään.

Sokkelin maanpinnan yläpuolisen osan kääriminen EPS:ään (se on vesihöyryn läpäisevyydeltään betonin luokkaa oleva materiaali) ja alapuolisen osan eristäminen vaikka Fuktisolilla saattaisivat katkaista kylmältä tien eteisen lattiaan mutta noiden portaiden paketointi styroxiin ei varmasti aivan helppoa noin käytännössä ole.

Tuo on kieltämättä seikka, mille en ole uhrannut ajatustakaan
Viime talvenakin kuistilla oli todella kylmä ja mieltäni kalvoi ajatus vesikierron jäätymisestä lattiassa. Ajatusta vielä ruokki lisää se, että purut ovat todennäköisesti painuneet, vesipumppu oli lähellä tiensä päätä ja rakenteessa on varmasti mainitsemiasi kylmäsiltoja. Joka tapauksessa tilaa lisä-eristeelle on reippaasti, neliöitä on vajaa kahdeksan joten eristäminen lähes millä tahansa eristämiseen tarkoitetulla materiaalilla ei paljoa maksa.

Miten tyhmältä kuulostaa ajatus siitä, että tukkisin tuosta "tuulitunnelista" toisen pään kokonaan, jolloin kuistin alle pääsisi huomattavasti vähemmän tuuli ja viima. Tietystihän tuosta voisi tukkia molemmatkin päät, mutta viimeistään siinä tapauksessa olisi molempiin päihin jätettävä vähintääkin kissanluukut ilman vaihtumisen takaamiseksi.

[Marko83]

Päivitys:

Lattian kylmyys johtui siitä että vaakalaudoitus oli muutamasta kohdasta portaiden edestä lahonnut ja purut olivat valahtaneet ihan kirjaimellisesti ulos. Lahon oli aiheuttanut edellinen omistaja, joka oli tunkenut mineraalivillaa betonisen portaiden ja vaakalaudoituksen väliin. Lieneekö ideana ollut juuri tuo betonisista jykevistä portaista huokuvan kylmän blokkaaminen, mutta rakenne joka tapauksessa oli enemmän kuin väärä. Mineraalivilla ei siis ime itseensä kosteutta, mutta siirtää sitä kyllä tehokkaasti. Juuri tästä syystä mineraalivilla ei kestä juurikaan kostumista menettämättä U-arvoaan.

Seinien kylmyys taas johtui siitä että edellinen omistaja oli puhaltanut/puhalluttanut seiniin selluvillaa, mutta unohtanut täysin runkotolppien välit Seinässä oli yhteensä yli kaksi neliötä täysin ilman eristettä.

Kaikki tämä oli helppo ja halpa korjata, mutta muutama olut siinä kuitenkin meni