Jättiukonputken torjunta

[clarice]

Meillä on ongelma. Olemme asuneet tässä nyt reilun vuoden. Pihan takaosa on ollut vuosia villiintyneenä, ja kasvimaamme ja koko pihan perä on täynnä jättiukonputkea. Myös muualla pihalla sitä kasvaa, mutta selvästi "maltillisemmin". (Jos joku ei kyseistä kasvia tunne, niin erittäin herkkä leviämään, varsin myrkyllinen ja kasvaa jopa nelimetriseksi.) Huomaa kyllä, että heti kun sataa vähän vettä, niin nuo ovat ottaneet pituutta ja kokoa melko hurjaa tahtia

Täällä kaupunki ei puutu esiintymiin muualla kuin omilla maillaan. Heistä ei siis ole apua. Viime kesänä käänsimme kasvimaan kahdesti ympäri, poistimme kaikki kasvit ja taimet juurineen ja poltimme kuivaneet kasvit. Tänä keväänä putkea puskee kuitenkin esiin samalla volyymilla. Juuret ovat ranteenpaksuisia ja pitkiä. Sitä mukaa, kun yhden taimen kaivaa juurineen ylös, niin uutta pukkaa samalle paikalle. Olemme kitkeneet valehtelematta satoja ja taas satoja kasveja ylös tänä keväänä, ja kasvimaa on taas käännetty kerran jos toisenkin.

Onko kellään kokemusta tästä ongelmasta? Kasvihan leviää sekä siemenistä (voivat säilyä maassa jopa kymmenen vuotta itämiskelpoisina) että juurista, jopa niiden pienistä palasista. Ilmeisimmin ensimmäistä vuotta kasvavat juuret eivät kuitenkaan ole leviämiskykyisiä, eli jos saamme kitkettyä kaikki pois vuosittain, vain maahan aikoinaan jääneet siemenet voivat levitä?

Myrkytykseen en halua ryhtyä paristakaan syystä. Tarkoituksena on kasvattaa kasvimaalla myös syötävää, eli en halua sinne myrkkyjä. Toisaalta kaksi kissaamme ulkoilevat valjaissa koko pihan alueella, enkä halua altistaa niitä myrkyille.

Alan olla epätoivoinen, kun jättiukonputki ei osoita mitään lannistumisen merkkejä. Kaipa se on saanut vuosia täällä kukkia ja levittää siemeniään.

[vesahy]

Lue nyt ihan alkuun tämä -> http://www.environment.fi/default.asp?node=6547&lan=fi

Kitkemistä riittää moneksi vuodeksi ja kun Ympäristökeskuksenkin sivuilla suositellaan kemiallisten keinojen käyttöä, niin sitäkin kaikesta huolimatta kannattaa harkita. Tärkeää on estää kasvin kukkiminen, sillä uudet siemenet säilyvät vuosia maassa itämiskelpoisina.

Jättiputkien tunnistamisesta täällä -> http://www.environment.fi/default.asp?c ... 531&lan=fi

[markokoo]

Glyfosaattiin ja muihin torjunta-aineisiin toki kannattaa suhtautua varauksella, mutta esimerkiksi jättiputken ja joidenkn versovien puiden (esim haapa) taltuttamisessa ne ovat kyllä paikallaan. Kyseessä ei ole nisäkkäille varsinaisesti "myrkky", kannattaa tutustua vaikutuksiin ja käyttöohjeisiin tarkemmin. Tämä ei ole ylistyspuhe glyfosaatille, sitä käytetään nykyään liikaa "jokapaikanrohtona". Meilläkin kasvimaa on julistettu biodynaamiseksi alueeksi johon ei torjunta-aineilla tai väkilannotteilla ole asiaa.

Jos jättiputkiongelma on noin iso, niin kasvimaan sijaintipaikkana se ei taida olla kovin hyvä muutenkaan ennen kuin jättiputken saa hieman laantumaan. Joku kohopenkki uudella mullalla voisi olla harkittava.

Meillä on täällä ollut jättiputki kultaisella 80-luvulla ja sehän oli päässyt siementämään. Hävitetty jo parikymmentävuotta sitten, mutta välillä vieläkin jostain pökkää taimen, monen kymmenen metrin päässä alkuperäisestä paikastakin löytynyt. Olen aina sipaissut glyfosaattia joko lehdelle tai katkaistuun kaulaan. Varsinainen riesa kasviksi lupiinin ohella, kannattaa yrittää molemmista päästä eroon ja tehdä valistustyötä naapureillekin.

[clarice]

Noihin linkkeihin olenkin itse tutustunut, mutta hyvä että tulivat tänne, jos muilla on samaa ongelmaa.

Myrkytyksessä mietityttää myös se, että eihän sekään mitenkään poista noita maassa odottelevia siemeniä. Siinä mielessä samaan tulokseen pitäisi siis päästä mekaanisesti, poistamalla kaikki kasvit juurineen?

Unohtui aiemmassa viestissä sanoa noista myrkyistä, että meillä kasvaa samalla "reviirillä" myös mm. varsin iso ja laaja puska vadelmia. Ne haluaisin säilyttää hengissä, joten myrkytys ei senkään vuoksi houkuta. Putkikasvusto rajoittuu varsin tarkasti meidän tonttiimme, naapurilla ei ole samaa ongelmaa, ei myöskään tonttimme aidan toisella puolella. Turhapa tuota nyt on harmitella, mutta kunpa joku olisi aikanaan puuttunut tähän.

Viime kesänä yksikään kasvi ei päässyt kukkimaan, sillä poistimme kaikki jo taimina. Sama pyrkimys on tänä vuonna. Kaipaisinkin kokemuksia: kauanko muilla on kestänyt, että ongelma lähtee kunnolla laantumaan?

[Kisuli]

Mulla oli myös sama problem, ei tosi tuossa mittakaavassa. Round-upilla käsittelin, parissa päivässä kuolivat. Jos et myrkyttää missään nimessä halua, niin niitä kasvustot ja levitä paksu, musta muovi tiiviisti koko alalle. Muovin päälle voi vaikka lapioida hiekkaa, että pysyy. Muovin pitää olla paikoillaan pitkään, jotta kasvi varmasti kuolee. Sama keino tepsii myös muihin ei-toivottuihin leviäjiin. Muovi olisi tehokkain asentaa jo keväällä, ennenkuin taimet nousevat maasta, mutta eipä siitä haittaa vielä nytkään ole.

[markokoo]

Myrkytyksessä mietityttää myös se, että eihän sekään mitenkään poista noita maassa odottelevia siemeniä. Siinä mielessä samaan tulokseen pitäisi siis päästä mekaanisesti, poistamalla kaikki kasvit juurineen?

En nyt tarkkaan tiedä jättiputken käytöksestä kun ei ole onneksi ollut isompaa ongelmaa. Mutta jos vähääkään saman sorttinen käyttäytyminen kuin vaikka juolavehnällä tai haavalla, että pienestäkin juurenpätkästä lähtee kasvamaan, niin silloin tuo kitkeminen voi vain moninkertaistaa ongelman. Jollei siis aivan varmasti saa kaikkia juurenpätkiä pois. Sen takia juolavehnä ruiskutetaan ilman että maata muuten muokataan, sillä tällöin kuolee koko juuristo. Appiukko kertoi yhdestä epäonnistuneesta haavanhävityksestä - ison haavan kanto oli oikeaoppisesti sivelty kaadon jälkeen, mutta keväällä oli liian aikaisin muokattu maa jollain metsätraktorilla joka oli pilkkonut juuret. Lopputuloksena läpipääsemätön haaparyteikkö.

Noista vadelmista - tuo ohjeessa mainittu "leimaaminen" tai vaikka sutilla sively on melkoisen täsmäsotimista, aika huolimaton pitää olla jos siinä samalla tappaa kokonaisen vadelmapuskan. Nuo torjunta-aineet vaikuttavat vain vihreän osan kautta tai suoraan katkaistuun tyveen levitettynä.

[clarice]

Voikohan muovikonsti toimia tässä tapauksessa, kun kasvi kasvaa jopa maasta nostetuista juurista? Siis viime kesän kaikista viimeiset nostetut jättiukonputket jäivät epähuomiossa polttamatta, ja unohtuivat kuivuneina tuohon nurmikolle. Lumi satoi päälle ja tänä keväänä ihmeekseni noista kuolleeksi luulemistani juurista nousi uusia kasveja. Luulisi, että muovi ei siis poistaisi ongelmaa kovinkaan tehokkaasti?

Tähän saakka tekniikkamme on ollut seuraava: toinen ujuttaa lapion niin syvälle, että se varmasti on juuren alla kunnolla ja nostaa kasvin ylös juurineen. Toinen sitten ravistelee hanskat kädessä kasvin kokonaisena esille mullasta. Näin juuret eivät halkeile (ellei lapion kanssa ole huolimaton) ja kasvit saa kokonaan ylös maasta. Juuri on melkoinen pötkylä, eli sen kyllä huomaa jos se ei tule kokonaan ylös.

Ihan ilahduttavaa on sentään ollut huomata, että todella isojuurisia kasveja on nyt viime kesää vähemmän. Eli nämä lienevät niitä siemenistä nousseita ensikertalaisia valtaosa.

Saapa nähdä, mikä kantani myrkytykseen on kun tämä kesä etenee...

[nummentie 434]

Voikohan muovikonsti toimia tässä tapauksessa, kun kasvi kasvaa jopa maasta nostetuista juurista? Siis viime kesän kaikista viimeiset nostetut jättiukonputket jäivät epähuomiossa polttamatta, ja unohtuivat kuivuneina tuohon nurmikolle. Lumi satoi päälle ja tänä keväänä ihmeekseni noista kuolleeksi luulemistani juurista nousi uusia kasveja. Luulisi, että muovi ei siis poistaisi ongelmaa kovinkaan tehokkaasti?

Tähän saakka tekniikkamme on ollut seuraava: toinen ujuttaa lapion niin syvälle, että se varmasti on juuren alla kunnolla ja nostaa kasvin ylös juurineen. Toinen sitten ravistelee hanskat kädessä kasvin kokonaisena esille mullasta. Näin juuret eivät halkeile (ellei lapion kanssa ole huolimaton) ja kasvit saa kokonaan ylös maasta. Juuri on melkoinen pötkylä, eli sen kyllä huomaa jos se ei tule kokonaan ylös.

Ihan ilahduttavaa on sentään ollut huomata, että todella isojuurisia kasveja on nyt viime kesää vähemmän. Eli nämä lienevät niitä siemenistä nousseita ensikertalaisia valtaosa.

Saapa nähdä, mikä kantani myrkytykseen on kun tämä kesä etenee...

Luultavasti muovikonsti kuitenkin saattaa toimia, koska; maasta nostetut juuret, vaikkakin pakkselle ja lumelle alttiina olleina ovat kuitenkin saaneet vettä ja valoa, joten ovat päässeet " heräämään henkiin" vielä talvenkin jälkeen.
Tuossa muovittamisessahan ideana on se, että kasvit eivät saa nimenomaan kosteutta eivätkä valoa OLLENKAAN, jolloin näivettyvät siksi. Mutta on huolehdittava siitä, että peite on EHDOTTOMAN tiivis ja peittävä, pelkkä musta muovi ei riitä. Siemenet säilyvät kai kuivuudesta ja pimeydestäkin huolimatta pidempään. Olen kuullut että jopa vuosia on tuota katettakin jouduttu pitämään...
Jos viimesyksyisistä juurenpaloista lähtee vielä uuteen kasvuun keväällä, saattaa olla niinkuin markokoo epäili, juurien repiminen vain kiihdyttää kasvua, itsekin taitaisin kyllä kallistua myrkkyyn kanssa tuossa tapauksessa...

[Kisuli]

Ai niin, joskus luin jostain, että kun kasvin katkaisee läheltä tyveä ja kaataa kiehuvaa vettä sinne onttoon putkeen, niin silläkin keinoin voisi torjua. Isompi ryteikkö kyllä taitaa viedä turhan kauan tällä metodilla...

Se muovi kyllä heikentää kasvustoa reilusti (antaa tosiaan olla vuoden-pari paikallaan), ja kauemmas lentäneet ja itäneet siemenet voi sitten täsmämyrkyttää tai kaivella ylös helposti.

[vesahy]

Toimisikohan nestekaasupoltin?

[Alli]

Meillä oli samaa ongelmaa kun muutimme tähän pihaan. Siemenpankki tuon kasvin alueella on melkoinen, joten joka kevät saa olla haukkana vahtimassa. Mutta yhä vähemmän ja vähemmän niitä enää yrittää nousta. Mutta jos putken entisillä kasvualueilla kaivetaan maata, niin aina tulee uusi ryöpsäys taimia esiin.

Koristealueelta se tuohottiin meillä Roundupilla sivellen(!), että myrkkyä meni mahdollisimman vähän ja vain kohteeseen. Kasvimaalle päinkään ei meilläkään haluttu myrkkyjä, niinpä siirryimme kertaheitolla kateviljelyyn. Ensi alkuun emme saaneet mistään tarpeeksi paksusti orgaanista katetta, joten ostin edullista, ruskeaa maisemointikangasta, jolla peitin penkit ja polut. Poluille laitoin painoksi ja kävelyalustaksi vanhoja lautoja. Ainoastaan kasvien kohtaan tai istutusriviin leikkasin kasvin koosta riippuen pienemmät tai isommat ristiviillot. Alussa piti vahtia, että taimi osuu reiästä ulos, mutta loppukesä menikin kevyesti. Kaikki maasta yrittävät putket nyppäsin irti.

Nykyisin käytän orgaanista katetta kasvimaalla. Jos saan keväisin olkea, käytän sitä noin 15-20 cm paksulti, mutta jollen saa, käytän kattamiseen kaikkea mahdollista pihan "haravointiroskaa". Maa pysyy kosteana ja multavana. Mahdolliset läpipyrkivät jättiputkentaimet huomaa heti ja ne on helppo nyppäistä pois.

Tuo maisemointikangas ei ole mikään "täydellinen" kate. Mutta kyllä se asiansa ajoi parin kesän ajan. Toisena kesänä älysin ensin kattaa kasvimaan pinnan turvepehkuisella hevonkakalla ja vedin kankaan vasta sen päälle. Tuli samalla madoille hommia ja orgaanista ainesta kasvimaahan.

Alli

[nummentie 434]

Toimisikohan nestekaasupoltin?

Jonkinlainen kulottaminen saattaisi ehkä auttaa -ainakin jonkin verran, jos tontin sijainti sen sallii. Jos jonkin aikaa pystyisi jotain polttelemaan (roskia, risuja, heinää) niin, että maa kuumenisi jonkin matkaa alaspäinkin, suuri osa siemenistäkin varmaan tuhoutuisi?. Meillä täällä umpimaalla sen pystyisi tekemäänkin, mutta ehkä ei taajama- eikä ainakaan kaupunkialueella? Minulla ei onneksi ole kokemusta e.m. kasvista, kuinka syvälle sen juuria ja siemeniä riittää?

Luin, että siemenet säilyttävät itävyytensä jopa 10 vuotta, joten pitkähkö taistelu joka tapauksessa, aina kun uudet siement itävät, täytyy nousseille kasveille jotain tehdä,(myrkyttää, liekittää...) ja jos pääsee siementämään uudestaan, pyörähtää "viisari" takaisin alkuun, ja alkaa uusi kymmenvuotiskausi

Tuota allin käyttämämää katetta saattaisin kanssa kokeilla, mutta jos kohopenkkejä laittaisi, varmaan alimmaiseksi ei kannata muovia laittaa, vaan nimenomaan tuo maisemintikangas tms./ym.
Mikä tahansahan orgaaninen maatuva aine käy tuollaisessa tapauksessa katteeksi ts. estämään jättiukonputkien kasvun ja itämisen:
vanhat sanomalehdet,räsymatot,pumpulitäkit...

[Esko Epäkesko]

RoundUppia vaan suihkepullosta lehdille.

Mulla oli naapurin rakentamattomalla puolella järjetön viidakko noita ja omalla pihalla yksi nurkka täynnä pienempiä (kun ne katkoin aina aika ajoin). Omalta puolelta lähti roundupilla suihkuttamalla, ei kerrasta kuitenkaan, vaan aina kun uusia nousi, tai näytti että joku suihkutettu ei kuole, niin lisää ainetta. Loppukesästä ei ollut enää yhtään jäljellä, eikä ole sen koommin noussut (yli kuuteen vuoteen). Naapurin tonttikin rakennettiin ja ongelma katosi siltäkin osin. Väittävät että Rouduppi ei kerääntyisi kasveihin vaan hajoasi, ja että jopa kasvimaalla voi käyttää (tietyin rajoituksin), mutta jos haluaa pelata varman päälle, niin jättää vuoden viljelyt väliin. En usko, että muulla tavalla pääset niistä koskaan lopullisesti eroon.

[Aliina]

Katselin tässä joku aika sitten puutarhaohjelmaa, jossa oli hyvä vinkki siihen, miten myrkkyä päätyy vain tuhottavaan kasviin. Siinä neuvottiin vetämään käteen tavallinen siivoushanska tai vastaava ja sitten sen päälle puuvillahanska. Sitä puuvillahanskaa sitten kastellaan myrkkyliuokseen ja pyyhitään tuhottavan kasvin lehtiä. Kehuivat helpoksi, nopeaksi ja säästäväiseksi menetelmäksi. Itsellä on kokeilematta, mutta jos mun täytyisi hävittää jotain niin vaikeaa kuin jättiputki, varmasti kokeilisin.

[nummentie 434]

Katselin tässä joku aika sitten puutarhaohjelmaa, jossa oli hyvä vinkki siihen, miten myrkkyä päätyy vain tuhottavaan kasviin. Siinä neuvottiin vetämään käteen tavallinen siivoushanska tai vastaava ja sitten sen päälle puuvillahanska.

Paitsi että "sen tavallisen siivoushanskan" tilalle ehkä kannattais vetää joku myrkyiltä suojaavampi hanska, varsinkin jos enemmälti alkaa tätä konstia käyttämään. Puutarhaliikkeissä kyllä on ihan myrkkyjen käsittelyyn tarkoitettuja suojahanskoja.