Puruseinä ja mineraalivilla sisäpuolella?

[välipohjalainen]

Ollaan mahdollisesti ostamassa 50-luvulla rakennettua rintamamiestaloa, mutta viitisen vuotta vanha lisäeristys mietityttää.

Talon alakerran seinät on lisäeristetty sisäpuolelta 50mm "isoverilla" ja päälle on laitettu kipsilevy. Muovia tai muutakaan höyrynsulkua ei ole käytetty. Muuten seinärakenne on alkuperäinen, eli oletettavasti(?) 100mm puruja laudoitusten välissä, tervapaperi ja ulkovuorilaudoitus. Sitä en vielä tiedä onko villan ja koolausten alle jätetty pinkopahvit maaleineen/tapetteineen.

Asiaa selviteltyäni ja pähkittyäni en oikein päässyt mihinkään selkeään lopputulokseen, joten ajattelin kysyä täältä. Eli miten riskaabeli tuollainen rakenne on, jossa käsittääkseni seinä on muutettu höyrynsulun tarvitsevaksi, mutta se sulku on sitten jätetty pois? Ja miten taas vaikuttaa mahdollinen maalattu pinkopahvi "höyrynsulkuna" villan alla?

[tv43]

Näin kai niitä on korjailtu . Kaikesta pelottelusta huolimata ilmeisesti toimii . 50 mm jää aina lämpimään osaan
ja siitä kylmään päin on henkittävä . Kunnon maalipinta kipsin päällä varmistaa sisäpuolen tiiviyttä .

[Juha_P]

Omakohtainen lähipiiriläiskokemus vastaavasta lisäeristämisestä, joka tehtiin 80-luvulla. Ei ole ollut mitään ongelmia eikä hajuja tähän päivään mennessä.
Jonkun kuppikunnan mielestä tuhoontuomittu rakenne mutta onko jollakulla kertoa tosielämän kauhukomemus?
Aika paljon näitä on vissiin tehty.

[RMTALO-54]

niin meneekö se sillai, että kosteuspiste lähellä ulkoseinää?, kun on niin ohuet seinät. Mutta mitenkäs tällä periaatteella jos lasi/mineraalivilla on ulkopuolella haihtuuko se kosteus siellä, pitäisikö siten olla muovi, vaikka villan valmistajat puoltaa juuri toisin päin?..

[Juha_P]

Kun ulkona on kylmä ja sisällä lämmin niin ainahan se kastepiste tulee vastaa jossain kohtaa seinän sisällä ulospäin mentäessä.

Minä olen ymmärtänyt niin, että sisäpuolisen eristämisen vaara piilee siinä, että alkuperäinen seinä jäähtyy ja lämpötila, jossa kastepiste saavutetaan, siirtyy keskemmälle seinärakennetta. Eli tiivistyvä kosteus jää homehduttamaan puruja ja runkoa verratuna alkutilanteeseen, jossa tiivistyminen tapahtui melkein seinän ulkopinnassa.
Siksi sisäpuoli pitäisi olla mahdollisimman höyrytiivis, ettei kosteaa sisäilmaa pääse seinän sisään.
Toi 50mm lisä ei ilmeisesti kumminkaan riitä siirtämään kastepisteen paikkaa "liikaa" ja syvälle seinään.

Nyt sitten se ainakin minulle epäselvä juttu: Ulkopuolisessa lisäeristämisessä se kastepiste siirtynee vielä suuremman matkan ulkopinnasta sisäänpäin (koska eriste on parempaa kuin puru) mutta jää lisäeristekerroksen sisään ja alkuperäinen seinä lämpiää ja kuivuu.

Kommentoikaas ja korjatkaa nyt joku eristämiseen erikoistunut myös.

[välipohjalainen]

Itse olen järkeillyt asian niin, että kokonaan hengittävässä rakenteessa tuo kastepiste jää jokatapauksessa seinän sisään, mutta siitä ei ole haittaa kun rakenne pystyy myös luovuttamaan imemänsä kosteuden. Ja vielä kun tehdään seinä oikeaoppisesti höyrytiiviimmäksi sisältä kuin ulkoa (5:1), niin kosteutta ei pääse seinään sisältäpäin kertymään. Villan tapauksessa taas vedeksi tiivistyvä höyry jää muhimaan rakenteisiin ainakin siihen asti, että se taas höyrystyy ilmojen lämmetessä.

Koitin laskeskella tuota kastepistettä tuollaisessa 50mm villaa + 100mm puruseinä rakenteessa ja omat laskut näyttäisi, että kylmemmillä ilmoilla (-20) kastepiste jää villaan jo normaalia matalammillakin huoneilmankosteuksilla.

Mutta miksi rakenne sitten kuitenkin tuntuisi toimivan? Ja kommentoikaa viisaammat tuota yllä olevaa järkeilyä.

[Juha_P]

Koitin laskeskella tuota kastepistettä tuollaisessa 50mm villaa + 100mm puruseinä rakenteessa ja omat laskut näyttäisi, että kylmemmillä ilmoilla (-20) kastepiste jää villaan jo normaalia matalammillakin huoneilmankosteuksilla

Kummalla puolella se villa tässä tapauksessa on? Ulkona kai?

Eikös se kastepisteen laskeminen ole aika hankalaa kun seinän sisällä oleva ilma ei ole puhtaasti kosteaa sisäilmaa eikä kuivempaa ulkoilmaa vaan niiden sekoitusta, jonka vesimäärä on jotain siltä väliltä. Ja kun rakennuksen ainakin alakerran osalta pitäis olla lievästi alipaineinen eli sisäilmaa ei kovin paljon pääse rakenteisiin. Mutta toisaalta kylmä sisäänpäin vuotava ilma taas jäähdyttää rakennetta.

Nyt loppuu päättelypuhti pahasti kesken.

[RMTALO-54]

Tuosta vähän asiasta liipaten, eli muovin käytöstä purutaloissa. Syntyykö riskirakenne tälläisessä tapauksessa, jos vaikka sisäpuolelle on laittettu tiivismuovi ja ulkopuolella on vuorilauta ilman ilmarakoa ja ulkovuoraus on maalattu "lateksilla"?. Itsellä ei ole tälläistä ratkaisua(muovia), mutta mietin vain, kun jotkut puoltavat ilmansulkupaperia ja toiset höyrynsulkumuovia. Tuleeko silti kosteuspiste tälläisssä rakenteessa talon rakenteeseen kylmältäpuolelta? ja ei haihdu hyvin sisälle eikä ulos??

[A.Aho]

Mä olen tässä purkanut vastaavia villa/puruseiniä mökistäni, osin jopa ulkovuoraukseen asti. Paikoin on ollut alumiinipaperi höyrynsulkuna ja paikoin ei ole ollut mitään sulkua.
Missään kohdassa en ole havainnut villassa kosteutta tai tummentumia. Purukin on täysin kuivaa ja pölyää niin kamalasti ettei ole kosteutta nähnytkään.

[csinos]

Meillä on kans 80-luvulla lisäeristelty. Höyrynsulku on ollut heti lastulevypinnan takana, sitten 50mm lasivilla, lauta, pahvi, puru, pahvi, vinolauta, 50mm lasivillaa, tuulensuoja, rako ja ulkovuoraus. Nyt oon sisäkautta purkanu levyn, muovin ja lasivillan pois. Meillä lisäeristyksessä on tehty systemaattinen virhe, rossipohja on purettu, tehty hiekka/soratäyttö ja betonivalu. Valu on jätetty 5cm irti kivijalasta mutta sitte se virhe on tehty kun ei ole tilkitty tiiviisti betonikakun ja kivijalan rakoa. On vain laitettu pystyyn styroks- ja finnfoamlevyjä. Niiden raoista on sitten päässyt kylmää tuulemaan eristetilaan ja alajuoksut on pintalahonneet niiltä osin, mitkä on jääny styroksien alle.

Nyt sitten mietityttää että kun noita lahovaurioita on niin onkohan ne oikeasti noin selvästi rajautuneet. Alajuoksujen yläosat on kaikki ihan kovaa ja kunnossa olevaa puuta, samoin ne lautaseinät. Voiko siitä päätellä että ne purutkin on ok? En haluaisi alkaa puruja vaihtamaan jos ei ole pakko.

[Luigi]

Vähän myöhässä vielä oma kommentti: Meillä on 80-luvun lopulla tehty juurikin tuollainen sisäpuolinen lisäeristys 50mm villalla ilman höyrysulkua. Rakenne sisältä ulospäin: Kipsilevy, villa 50mm, vinolaudoitus, tervapaperi, puru 100mm, tervapaperi, vinolaudoitus, pystyrimalaudoitus josta rimat poistettu, koolaus ja vaakalaudoitus. Ei mitään merkkiäkään ongelmista. Oma järkeilyni menee niin, että vaikka kastepiste osuukin purujen kohdalle, ei siitä tule ongelmia, koska rakenne kuivuu heti ulkolämpötila ja -kosteus sen mahdollistaa.

90-luvun puolivälissä remontoidussa yläkerrassa sen sijaan on muovia laitettu sisäpuolelle, muuten rakenteet seinän osalta edellä mainitut.

[RMTALO-54]

Pitääkö paikansa ja olenko ymmärtänyt oikein uudentalon eristyksistä, että joissain uusissa taloissa käytettävä "sisäpuolinen 50mm villa" laitetaan kosteussulun päälle .... Vai mitenkä tälläinen rakenne on?
Kertokaa mitenkä nykyään eristetään...

[Ketsuppitahra]

Pitääkö paikansa ja olenko ymmärtänyt oikein uudentalon eristyksistä, että joissain uusissa taloissa käytettävä "sisäpuolinen 50mm villa" laitetaan kosteussulun päälle .... Vai mitenkä tälläinen rakenne on?
Kertokaa mitenkä nykyään eristetään...

Se villa-muovi-50mm villa-kipsilevy on sitä varten ettei höyrynsulku rei'ity kun ihmiset ruuvaa ja naulaa asioita siihen seinään (niinkuin kävis, jos se höyrynsulku olis heti kipsilevyn alla).

ps. musta olis hyvä,jos jokainen opiskelis nää termit kosteussulku, höyrynsulku, kosteuseristys, ilmansulku nii tiedettäis mistä puhutaan. Kosteussulku tulee esim. keittiön välitilaan ja sellasiin paikkoihin mitkä on alttiina roiskevedelle, höyrynsulku tulee seinään(ja kattoon) ja estää sisäilman vesihöyryn siirtymistä rakenteisiin. Vedeneriste tulee sinne missä vedellä lotrataan oikeen kunnolla eli suihkuun jne.

[tuuma]

ps. musta olis hyvä,jos jokainen opiskelis nää termit kosteussulku, höyrynsulku, kosteuseristys, ilmansulku nii tiedettäis mistä puhutaan. Kosteussulku tulee esim. keittiön välitilaan ja sellasiin paikkoihin mitkä on alttiina roiskevedelle, höyrynsulku tulee seinään(ja kattoon) ja estää sisäilman vesihöyryn siirtymistä rakenteisiin. Vedeneriste tulee sinne missä vedellä lotrataan oikeen kunnolla eli suihkuun jne.

Jep. Ja hengittävä eriste sitoo kosteutta kun laitetaan ilman muoveja, hengittävä eriste, hengittävän sulun (ilmansulun) kanssa tasaa kosteuseroja. Ei se mitään hengitä mutta takaa jonkinasteisen turvallisuuden ja hyvän sisäilman, painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa. Pikkujuttuja mutta kovin hyvin merkittäviä! Koneellisen ilmanvaihdon kanssa toki menee koko kupletti helpommaksi mutta konekeuhkoin ei ole välttis niin edullista asua mukavassa sisäilmassa...

Pesuhuoneeseen nykyläträämisellä ei ole ilman konetta tosin minkään rakenteen enään hyvä olla!

Meni vähän paatokseksi mutta menköön

[Ketsuppitahra]

^ just näi