Virtasen maalit ja home?

[Esko Epäkesko]

Nykyään joidenkin säädösten mukaan homeenestoa on maaleissa vähennetty verrattuna vaikka 20 vuoden takaiseen. Öljymaaleissa tämä on ongelma,koska homeet käyttävät ravintona öljyä.

Itseasiassa tehoaineita käytetään varmaan enempi nykyään kuin 20 vuotta sitten. 20 vuotta sitten käytettiin puunjalostuksessa ihan eri tavalla myrkkyjä joten pintamaaleissa niitä taas ei tarvinnut niin paljoa olla. Homeet käyttää ravintonaan suurin piirtein mitä vaan, ihan samalla lailla akrylaattikin on ravintoa ilman tehoaineita. Kaikissa ulkomaaleissa on nykyään tehoaineita, enemmän tai vähemmän.

Nykyaikaisten alkydimaalien vesihöyrynläpäisykyky on parempin kuin öljymaaleilla. Tämä on faktaa. Jos hengittävyydellä tarkoitetaan maalin kykyä sitoa kosteutta ja luovuttaa sitä, niin silloin alkydimaali ei hengitä, siitä kosteus vain kulkee läpi ja pellavaöljymaali hengittää. Se, miksi mikrometriluokaa olevan maalikerroksen pitäisi imeä kosteutta itseensä, on minulle mysteeri.

Tarkoitat varmaan akrylaattien, ei liuotinohenteisten alkydimaalien? Akrylaattipinta imee myös itseasiassa kosteutta, aika paljonkin, siksi virallisten ohjeiden mukaan puupinta pitää ensin tukkia alkydipohjaisella öljypohjalla, joko liuotinohenteisella tai vesiohenteisella ja ulkoverhous varustaa tuulitunnelilla toiselta puolelta. Nykyinen akrylaattipinta on melkoisen horisko, siksi se läpäisee myös kosteutta ja on saatu hyväksi vesihöyryn läpäisevyydeltään. Siksi on ehkä väärin puhua enää tiiviistä maalikalvosta akrylaatin kohdalla. Vanhassa seinärakenteessa nykymaalit vain edelleen toimivat melko huonosti jos tuulitunneli puuttuu. Samoin lopputulos saattaa olla aika huono, jos tuulitunnelilla varustetusta seinästä jätetään öljypohja pois ja maalataan pelkällä akrylaatilla. Siksipä lähes kaikki puutavara on teollisesti pohjamaalattua nykyään. Akrylaattimaalit sisältävät kaikenlaisia apuaineita ja pinta-aktiivisia ainesosia. Jos kosteutta pääsee enemmän maalipinnan alle joko rakenteen kautta ja/tai maalipinnan läpi, alkaa ainesosat reagoida siten, että maalipinta alkaakin kuroutua umpeen, tiivistyy ja sitoo kosteuden alleen. Jos rakenne on kostea vähän koko ajan, myös maalipinta pysyy tiiviinä ja pitkässä juoksussa puu lahoaa ellei maali korkkaa irti ja kosteus sitä kautta pääse osittain pois. Kävi kummin tahansa, joko maalipinta on ruman näköinen ja/tai auttamattomasti pilalla.

Perinteisillä öljymaaleilla maalattuja vanhoja seiniä on aika paljon pitkin Suomen maata, kummasti ne vaan on toiminu vuosikymmeniä ja jopa -satoja. Siksi ne mielestäni ovat varmoja ratkaisuja nykyäänkin vanhassa tai vanhan mukaisessa seinärakenteessa. Olisko kyseessä sitten sitä oikeanlaista hengittämistä...

Jeps akrylaattejahan ne kai ovat, vähän termit hukassa. Silloin kuin verhouksessa on ilmarako niin molemmat toimii satavarmasti, ilmaraottoman tapauksesta en osaa sanoa, laittaisin itsekin varmuuden vuoksi hyväksi havaittua vaihtoehtoa.

[Fränkkilä]

Kiitos vastauksista. Ongelmaani ne eivät vielä ratkaise.

Syynä tuohon ilmaraottomaan ratkaisuuni on onnettoman lyhyt räystäspituus. Ainut tapa jolla voin lisäeristää, on käyttää 25mm tuulensuojalevyä. Jos lisään verhouksen alle vielä 20mm riman, alan olla liemessä. Talo kun on sisältä edellisten asukkaiden jäljiltä täysin remontoitu. Jos talo pullahtaa yhtään enempää ulospäin. joudun paikallisen rakennusvalvonnan mukaan ensinnäkin siirtämään ikkunat ulospäin. Lisäksi pääty, ja sivuräystäitä olisi pakko jatkaa. Kyllähän tuo peltikaton kanssa suhteellisen helposti olisi toteutettavissa, mutta... Aikaa ja rahaa on rajallisesti. Jos homma pullahtaa tuohon laajuuteen, on pakko jättää tekemättä. Raikkaiden ilmavuotojen takia tälle harakanpesälle on silti pakko tehdä jotain.

Nykyinen ulkovuori on maalattu yli 30v. sitten lateksilla, ja kuorii todella lahjakkaasti. Eskaripoikani kutsuu taloa nimellä "lippu". Kuulemma lepattaa kivasti tuulessa...

Maalarimestari taisi olla väärä nimike, ainakin päätellen Pekka Huhdan kommentista. Kyseiset herrat ovat pitkän linjan maalareita, mutta tuskin tuommoista titteliä löytyy taskusta. Opinpahan taas kerran jotain uutta. Tällä palstalla sitä tapahtuu minulle päivittäin.

Vielä kun tietäisi, milla tässä ihan oikeasti uskaltaisi maalata.

[PETEBJ75]

Jos se maali on homehtuakseen, niin se tekee sitä kyllä riippumatta onko tuuletusrakoa vai ei.

[Raadelma]

On kyllä mielestäni mahdotonta saada tolkkua näistä maalijutusta. Itse aloitin pikäperjantaina poistamaan maalia speedheaterin ja "ilmaisen" ( mitä vielä joudunkaan tekemään sen eteen ) henkilönostimen avulla, nyt on 11 metriä pikä ja liian korkea seinä lähes kokonaan krapattu. Maalia oli ainakin kolme kerrosta,Teho öljymaali, Joku lateksi ( poika sanoi kumimaaliksi), alimmaisesta en saanut selvää. Virtasen maalit ja sinkkinaftenaattia on hankittu. Ajattelin vähän sekoitella... Naapurit kävi jo haukkumassa hulluksi, toinen krapaamisesta, toinen Virtasen maaleista. Mietin vaan, mikä olisi sopiva määrä sinkkinaftenaattia...2-5%...?

[vmj]

Onko kenelläkään kokemusta maalattavuudesta Uula vs. Virtanen?

Uulan petrooliöljymaali (valkoinen) vs. vakiosävyn Virtanen: Uula on selvästi raskaampaa maalattavaa, mutta vastaavasti peittää jopa kertamaalauksella. Virtasen maaleja pitää ohjeen mukaan maalata 1-2 kertaan; osa tehdassävyistä (mm. meillä käytetty kartanonkeltainen) suositellaan maalattavaksi kahteen kertaan, ensimmäinen kerros pellavaöljyvernissalla ohennettuna. Me olemme molemmissa tapauksissa (Uula ja Virtanen) suosineet tapaa, jossa mahdollisimman paljon maalausta tehdään maassa ja laudat kuivuvat taapelissa. Etenkin räystäs- ja vuorilautojen tapauksessa on paaaaljon mukavampi vain töpötellä naulanjälkiä kuin maalata kokonaista seinää/räystästä. Maalia toki kuluu vähän enemmän sitten kun lautoja pätkitään oikeisiin mittoihin; tulee hukkapalaa, mutta vastaavasti taas esim. rimalaudoituksen osalta saadaan maalipinta myös riman alle.

[vesahy]

Etenkin räystäs- ja vuorilautojen tapauksessa on paaaaljon mukavampi vain töpötellä naulanjälkiä kuin maalata kokonaista seinää/räystästä.

Voi kun pääsisi jo maalaamaan räystään alapuolisia lautoja mutta kun ne pitää ensin skrapata puhtaaksi. Osa vanhasta maalista irtoaa levyinä ja putoaa suoraan silmiin ja siitä sitten paidankauluksesta sisään. Osa maalista tiukasti kiinni kuin Junttilan tuvan seinällä. Lisäksi jumalaton määrä laudoista läpi lyötyjä pärekattonauloja, onneksi niin ruostuneita, että niitä on helppo katkoa hohtimilla. Kaapimia, teräsharjoja, siklejä, porakoneeseen kiinnitettyjä harjoja, kaikkia tarvitaan. Ja viimeistelyssä puukon terää, sillä on hyvä viimeistellä tiukimpia paikkoja.

[miguel1983]

Virtasen maalilla maalattiin tämä talo kesällä 2009. Homeen suhteen kannattaa olla tarkka, eli huolellinen homepesu ennen skrabausta. Ihan pientä mustaa pilkkua on jossain kosteissa kohdissa ollut, mutta käytännössä homeeton seinä on vielä. Itse vierastan skrabausta, käytän rälläkkää. Lähtee harmaa puu samalla.

Tuossa mallikuva, toki viimeistely vielä siitä puuttui. Eli mökin oven ajoin rälläkällä tuossa juhannuksena, iso kuva!
http://koti.mbnet.fi/peerless/Valokuva0309.jpg

[Turboruuvi]

Tuo homehtuminen johtuu 2000-luvun alussa tulleesta EU-direktiivistä, jonka vuoksi maalien homeenesto piti vähentää minimiin. Öljypohjaisiin maaleihin olisi suositeltavaa lisätä 20% homeenestoa, jos maali vielä pysyy maalattavana, tai "homemyrkyttää" muulla tavoin. Itse käytin Euparen M nimistä kasvinsuojeluainetta (50% tolyylifluanidia, jota on myös kyllästeissä). Valitettavasti myrkyn myynti Suomessa on lopetettu, vaikkei sitä olekaan kielletty.

Lätkäisin 1% maalin painosta Euparen M:ää mittaan ja lisäsin vettä niin että litkua tuli 10 ml. Sitten lisäsin 10 ml Sinolia ja sekoitin litraan maalia. Ei ole maalipinnassa hometta, vaikka myrkyttämätön maali (myrkky loppui hieman kesken) homehtui vuodessa.

Nyt olen etsiskellyt uutta myrkkymerkkiä.