Mitä tehdä sokkelille??( uudet kuvat!! )

[jarkkis]

Kyllä tuossa pitää varautua siihen,että alahirret rakenuksen ympäri on pilalla,tuo sokkelibetonointi on tyyppiesimerkki virheellisestä rakenteesta,hirsi on jätetty betonin sisään/alapuolelle ja kosteus on sitä siellä hautonut.Voiskohan olla niin,että hirsirunko ja kivisokkeli on ties kuinka vanhoja ja rakennusta on vain modernisoitu 50-luvulla(mm.tuo sokkelibetonointi).Seinän välissä oleva lisäeriste ja ulkovuoraus on vielä paljon myöhemmiltä ajoilta.

[tintu]

Kyllä tuossa pitää varautua siihen,että alahirret rakenuksen ympäri on pilalla,tuo sokkelibetonointi on tyyppiesimerkki virheellisestä rakenteesta,hirsi on jätetty betonin sisään/alapuolelle ja kosteus on sitä siellä hautonut.

Ja tuossa ei ainoastaan vanha betonisokkeli ole kiinni puussa ja hirren päällä vaan ikäänkuin siitä betonista olisi muokattu se tippalautakin kun tulee tuolleen vanhan ulkoverhouksen ulkopuolelle.. Eli siinä oikein kerää ja imee vettä rakenteeseen. Minun silmiin näyttää siis vanhemmalta myös tuo betonointi kuin tuo viimeinen ulkovuoriladoitus. Jota vuorilaudoitusta laitettaessa olisi kyllä pitänyt huomata rakennevirhe ja purkaa/ tarkistaa sokkelirakennetta.

Eli koskahan tuo uusin vuorilauta on laitettu, ja kuka osaa sanoa tällaisen korjausremontin kustannukset?

(Varmaan teidän kannattaa hommata myös sinne paikan päälle joku arvioimaan heti nyt kun paikat on auki, eikä tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja pelkästä alajuoksun paikkaamisesta.)

[Matti Alander]

Työläältä remontilta näyttää ja kosteus, sekä kylmyys on vaivannut taloa jo aikaisemminkin. Monenmoisia villakerroksia, kyllästettyä puuta ja muitakin rakennekerroksia on syntynyt vuosien varrella remonteissa.
Tällainen perustustapa ei ole yleinen enää rintamamiestaloissa, vaan kuuluu aikakauteen lähelle vuosisadan vaihdetta 1800 - 1900. Perustamistapa ei ole huono, umpikivijärkäleet joita on pinottu päällekkäin ovat alunperin ilman betonia hyvä kapillaarikatko. Lattian eristeet ovat olleet myös alunperin ohuet, jolloin rossitila on käytännössä kuivunut lämmittämällä vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta. Kissanluukut joista kissat pääsivät tilaan metsästämään hiiret pois ovat tulleet myöhemmin.
Tuuletuksen nimiin rossipermannoissa vannotaan nykyään liiankin kanssa ja runsaasti tuulettamalla paksuilla lattiaeristeillä syntyy tilasta usein liiankin viileä, jolloin kondenssi iskee varsinkin näin keväisin lattian puurakenteisiin. Nykyrakenteilla alkaa lattian kuivaamiseen saatava lämmön vaikutus oleman jo vaatimaton ja siksi käyttöön on otettu ilmankuivaajia, sekä niin sanottu lämmin alapohja, jossa lämmöneristeet sijaitsevat pääosin maata vasten ja sokkelipalkit ovat hyvin lämmöneristettyjä. Eli oikeastaan toimintaperiaatteessa on palattu takaisin lähemmäs alkuperäistä rossilattian ideaa.
Ruotsissa on Antimexin tutkimus, joissa liian viileä rossitila on jo ehtinyt vaurioittamaan yli 175 000 nykyaikaista alapohjaa, mikäli asia enemmälti kiinnostaa saa tutkimuksen allekirjoittaneelta sähköpostilla.
Tapauksessasi ongelmat johtuvat kuitenkin kapillaarisesta kosteudennoususta betonin kautta, joten hirsien vaihdon yhteydessä on suunniteltava miten perusten betoni erotetaan puusta ja kannattaako betonia käyttää enää laisinkaan, vaan puhdistaisiko kivet ainoastaan ja jättäisi silleen.

[Hower]

Ei nyt ihan suoraan liity kysyjän ongelmiin, mutta Matti Alanderille kysymys:

Tuuletuksen nimiin rossipermannoissa vannotaan nykyään liiankin kanssa ja runsaasti tuulettamalla paksuilla lattiaeristeillä syntyy tilasta usein liiankin viileä, jolloin kondenssi iskee varsinkin näin keväisin lattian puurakenteisiin.
-
Ruotsissa on Antimexin tutkimus, joissa liian viileä rossitila on jo ehtinyt vaurioittamaan yli 175 000 nykyaikaista alapohjaa.

Jos nyt katsotaan koko rakennuksen vaippaa niin paksut lämmöneristeet ja runsas tuuletus ovat kyllä tyyppiominaisuus modernien passiivitalojen ulkoseinissä. Riskikö?
Noista Ruotsin tutkimuksista; onko vaurioiden syynä esittämäsi rossitilojen viileys vai se, että niitä ei ole tuuletettu? "Liian viileä rossitila" viittaisi siihen, että rossitila olisi tuuletettu?
Suomessahan ongelmia on esiintynyt ainakin tuulettumattomissa rossipohjissa...

[Haapa]

No voihan itku!! Harmittaa koko homma!!Iso remppa siis tulossa ja itse olemme niin vasta alkajia koko hommassa.Jostain täytyy asiantuntija saada paikalle!!Ja kukas tästä on vastuussa??

[koppelo]

Aika normaalitapaus, ottaen huomioon talon iän ja ulkohabituksen. Samanlaisia epämääräisesti tehtyjä taloja on Suomenmaa täynnä, joten "löytö" ei varmasti ole kenellekään tullut yllätyksenä.


Itse lähtisin tekemään talolle sen verran radikaalia, että purkaisin ensiksi koko vaakaverhouksen villoineen pois. Sitten myös vihreä pystylaudoitus ja kivijalan betoni kauttaltaan pois. Tässä tilassa saa käsityksen hirsirungon kunnosta ja alahirsien vaihtamisen voi tehdä esteettä. Hirsien vaihtamiseen kannattaa ottaa hirsiammattilainen töihin.

Sen jälkeen voi aloittaa ulkoverhouksen uudelleenrakentamisen perinteiseen malliin. Talon muista seinistä ei ole ollut kuvia, mutta myös ikkunoiden vaihtaminen alkuperäisen mallisiin olisi myös paikallaan.

[Tyyppi]

Minä en lähtisi kertaistumalla purkamaan koko verhouslaudoitusta, koska sellaista on turha korjata mikä ei ole rikki. Mutta asia toki täytyy varmistaa. Onneksenne päälimmäisin kerros on vaakaverhouslautaa, josta voi tarpeen mukaan ottaa varveja pois alhaalta päin lähtien kuten olette kuvien perusteella tehneetkin. Seuraava vaihe on esim. moottorisahalla katkoa vanhan pystyverhouslaudoituksen alapäästä sen verran pois, että saatte alimman hirren kokonaan näkyviin ja mielellään vähän seuraavaakin. Tämän jälkeen vaurioiden laajuuden pystyy toteamaan. Jos teillä tuuri käy, selviätte puurakenteissa alimman hirren vaihdolla kokonaan tai osittain. Mikäli seinä on ylemmiltä osiltaan hyvässä kunnossa ja olette muuten tyytyväisiä nykyiseen ulkoverhoukseen, laitatte seinän alaosan koolaukset ja eristeet uudelleen kuntoon ja naputtelette verhouspanelit paikalleen.

Rakennusteknisessä mielessä tuo seinän läpileikkausrakenne ei taatusti ole enää kaikkien eri aikakausien muutosten ja lisäysten jälkeen optimaalinen tai oikeaoppinen, mutta mikäli se tuommoisenaan on toiminut niin kuin pitää, niin turha sitä on ehkä lähteä kauttaaltaan alas repimään ja uudelleen rakentamaan.

[Juha_P]

Ei minunkaan mielestä kannata purkaa enempää kuin on vaurion korjaamiseksi tarpeen.


Vaikka täällä myyjän vastuun perään kysyminen jo tyrmättiinkin niin näin maallikon mieleen tulee, että jos taloa on myyty 50-luvulla rakennettuna ja se alkaakin osoittautumaan kymmeniä vuosia vanhemmaksi niin onko silloin kaupan osalta kaikki kunnossa?
Ehkä voisi kysyä vaikka kunnan rakennusvalvonnasta, että löytyisikö sieltä jotain muuta tietoa.

Jos ostaisin 50-luvun talon ja myöhemmin se osoittautuisikin 110-vuotiaaksi, joka on vaan remontoitu 50-lukulaisen näköiseksi, niin tuntisin itseni huijatuksi.
Enkä nyt yksityiskohtia tuntematta sano, että myyjä olis näin toiminut tieten vaan voi olla itsekin ostanut ja myynyt hyvässä uskossa.

[jarkkis]

No voihan itku!! Harmittaa koko homma!!Iso remppa siis tulossa ja itse olemme niin vasta alkajia koko hommassa.Jostain täytyy asiantuntija saada paikalle!!Ja kukas tästä on vastuussa??

Ja semmonen asiantuntija,joka vanhojen rakennusten ja rakenteiden päälle ymmärtää,ei mitä tahansa "Timo Harjakaista".Luulis,että Pohjois-Karjalan aluella olis hirsirakennusten ammattilaisia ja asiantuntemusta.Semmoset pystyy neuvomaan myös tuon sokkelin ja muiden rakenteiden suhteen.Ja kyllä myyjäänkiin vois olla yhteydessä.

[tintu]

No voihan itku!! Harmittaa koko homma!!Iso remppa siis tulossa ja itse olemme niin vasta alkajia koko hommassa.Jostain täytyy asiantuntija saada paikalle!!Ja kukas tästä on vastuussa??

Ei kannata nyt kuitenkaan hermostua vielä. Jos vaikka riittäisikin se alimpien hirsien vaihto. Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka yllä kannattavat vain sen korjaamista, mikä on rikki. Eihän tästä talosta nyt kannata mitään restauroinnin taidonnäytettä tehdä, jos omistajilla ei ole siihen halua eikä rahaa. Vaikka siellä on nuo lisäeristekerrokset seinissä, niiin jollei ne ole homeessa, en lähtisi seiniä räjäyttämään ja ikkunoita alkuperäistämään. – Enkä mitään muutakaan ylimääräsitä tekemään, jos sokkelin kunnostus ja alahirsien vaihto riittää.

Googlatkaa netistä vanhojen hirsirakennusten asiantuntijaa/ korjaajausneuvojaa ja soittakaa vaikkapa Billnäsin rakennusapteekkiin, jos sieltä vaikka osattaisiin neuvoa paikallinen korjaaja/ neuvoja Joensuussa. Yleensä ovat olleet hyvin avuliaita kaikenlaisissa asioissa siellä. Tuossa nettisivujen yhteystietosivu: http://www.rakennusapteekki.fi/suomeksi ... yhteys.asp

Teillähän on jo hyviä kuvia rakenteista, eli voitte mahdollisesti pikakonsultoida jotakuta s-postitsekin, jos ei heti paikan päälle joku ehdi.

Asiantuntijoilta saatte varmasti käsityksen paitsi remontin hinnasta myös siitä, onko kyseessa missä määrin sellaiset rakennevirheet, että syntyy oikeus vaateisiin myyjää kohtaa. Olisin kuitenkin valmiiksi myyjään yhteydessä, kysyisin remonteista tietoja ja kertoisin missä mennään. Voivathan olla hyvinkin vastaantulevaisia, jos ovat asiallisia ja ymmärtäväisiä ihmisiä. - Ja oletteko tosiaan ostaneet ja saaneet sitä, mitä on myyty.. Voisi myös olla kyseessa vanha perustus, ja sille 50-luvulla rakennettu talo..

Tuli mieleen, että ehkä tämä on alunperin ollut multapenkkatalo, ja siksi niin matala tuo sokkeli. Ks. sivu kolmosen läpileikkauskuva ja kivijalkamalli tuosta:
http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/multapenkki.pdf

[tintu]

Tuommoinen löytyi: http://www.tuuma.net/linkit.php#Naulankantaan

Eli Naulan kantaan rakentamiskeskus. Vaikkei taloa entisöisikään oikeaoppiseksi perinnetaloksi niin tuolla varmasti tiedetään miten voisi edetä, saisi rakennesuunniteluun/ rakennevirheisiin arviointiapua ja löytäisi jonkun hirsihommiin..

Ja tuommoinen: http://www.rappana.fi/taitajat/taitajarekisteri.html

[Haapa]

Paljon kiitoksia vinkeistä ja neuvoista sekä linkeistä! Purimme ympäriinsä alaverhoilun pois sekä betonivuorauksen.Ja niinhän se on laho koko alalta kaksi ekaa hirttä.Ja betonivuoraus märkä,mutta lahot hirret kuivia. Hirsiseinän ja vanhan ulkolaudoituksen välistä löytyi sanomalehtiä vuodelta 1956. Että silloin ainakin laitettu ensimmäinen ulkoverhous. Soittelin kunnan rakennusvirastoon ja siellä oli tietoa ,että talo rakennettu 1960. Oliskohan silloin siis peruskorjattu ja heille jäänyt tieto siitä.En tiedä. Talon ikä siis vähän epäselvä.

Kuvia kun hirsi kaivettu betonisokkelin alta näkyviin kolmelta eri seinältä.





Myyjälle on ilmoitettu asiasta.Ei ainakaan vielä laittanut vastaan. Ja kuntotarkastaja on tulossa käymään ja arvioimaan tilanteen. Pääasia,että talossa ei olisi hometta yms. Ja tuon saisi kuntoon niin että tulevaisuudessa ei tule enää ongelmia.

[Samuel]

Ikävää, että löytyi yllätyksiä, toivottavasti pääsette myyjän kanssa sopimukseen. Pitkät vuosia kestävät oikeusteistelut eivät ole kenenkään, paitsi juristien etu.
Lain henki on semmoinen, että kiistan alaista kohdetta verrataan samanikäisiin samanhintaisiin kohteisiin, ei uuteen.
Myyjä vastaa oleellisista, piilevistä virheistä, joita ei ole ostajalle kerrottu, tai joita ostaja ei ole voinut huomata kun hän on tarkkaan tutustunut ostettavaan kohteeseen.

[MiuMau]

Meillä oli tuo sama tilanne.

Vaihdettiin 50 m hirttä eli ympäri koko alakehikko. Myös betoniosio oli tehty samallatavalla osaan talosta. Hirsien vaihto ei maksanut juuri mitään mutta koko lattianremontti yhteensä 25.000 ja silti joudumme vielä korjaamaan kun jäi niin vetosaksi. En suosittele meidän tekijää. Varmaan saatte kyllä kaupan purettua, me asuttiin tässä vuosia ja sitten jaksettiin vasta ruveta hommiin. Aika moni on tämän saman tehnyt hirsitaloonsa. Meidän talo on rakenettu osissa, samalta näyttää teilläkin. Tällä ikää 150 v, tuo sokkeli näyttää jopa vanhemmalta..Hometta ei kyllä ollut ollenkaan vaikka hirret olikin lahoja. Se tuntui yllätykseltä (kivalta)!

[tintu]

Sieltähän kuoriutuu hieno hirsitorppa ihan priimakuntoisessa punamaalissaan . Voi hyvinkin tosiaan olla vähän vanhempi talo niin kuin Jarkkis arveli, ja vuorattu ja sokkeli betonoitu sitten 50-luvulla. Tuo ensimmäinen harmaa tapettikerros sisällä näyttäisi olevan 50-lukulainen (jollen väärin muista – mutta muistaakseni siis edelleen Tapettitalon uudistuotannossa).

Jos on mahdollista korjata enemmän, niin sisäpuolella ei mun käsittääkseni olisi hyvä olla mitään mineraalivillakerrosta ennen hirttä. Eikä se ilmeisesti olisi paras lisäeriste ulkopuolellakaan, jos ei ole höyrynsulkua. Ei tuossa ilmeisesti oel pahaa vauriota syntynyt, jollei sitten kondensoinut siihen ulkopuolisen villan ja hirren väliin ja valuttanut siitäkin sitä kosteutta alimpiin hirsiin. Oliko ne villat vähän mustuneet..Toisaalta jos hirret on nyt kuivat, ne on varmaan kastuneet aiemmissa vaiheissa. Mutta varmaan ne perinneneuvojat ja kuntokartoittaja osaavat kertoa enemmän myös seinärakenteiden toimivuudesta/ lisäeristeiden riskeistä.