Kellarin seinärakenne...

[Hower]

Jättäisin ilman muuta rivinteeraukselle ja laatta päälle jos olisin varma siitä, että pesuhuoneessa ja khh:ssa riittää lämpö talvellakin.

Kokemuksesta voin sanoa, että lämpöä riittää mukavaan oleskeluun kellarissa talvipakkasillakin, jos teillä on patterit tai lattialämmitykset huoneissa niinkuin normaalistikin.
Ainoa asia on energianhukka, josta en itse erityisemmin viitsi ahdistua ... koko mökissä kun on vaan 10 senttiä purua niin keltsun seinät on aika marginaalinen asia varsinkin kun ottaa huomioon sisäpuolisten lisäeristämisten riskit.

Aika suuri osa pesuhuoneesta on meillä maalatulla puupinnalla; rimat rivinteerauksessa ja panelit niihin kiinni. Alaosassa rako ja samoin ylhäällä. Suihkunurkkaus on kaakeloitu. Pukuhuoneessa ihan vaan maalattu rivinteeraus.
Tässä alla on nyt vanhoja kuvia keskeneräisestä tilanteesta. Vesieristettä ja kaakeleita on tosiaan vaan suihkunurkkauksessa. Suihkussa on suihkuverho joka pitää peseytessä vedet suurinpiirtein tuolla alueella. Patteri/ulkoseinä vasemmalla on sittemmin paneloitu ja maalattu. Suihkun viereisen seinäkkeen takana on sitte taso, allas, pesukone, kaapit....

[Juha_P]

Asiallisen näköistä Hower

Muistelen jostain toisesta ketjusta että sulla on lattiassa eristyksenä reijitetty finfoam?
Pidätkö kellaria(tai saunaosastoa) kokoajan lämmitettynä normaaliin huonelämpöön?

Keräilen tässä ideoita ja rohkeutta oman saunaosaston alkuräjäytykseen kesän jälkeen ja samantyyppiseen kokonaisratkaisuun ilman ulkopuolen funkkiksia alan pätyä.

[Hower]

Muistelen jostain toisesta ketjusta että sulla on lattiassa eristyksenä reijitetty finfoam?
Pidätkö kellaria(tai saunaosastoa) kokoajan lämmitettynä normaaliin huonelämpöön?

On, joo. Eli pesuhuoneen vanha ongelmaton rakenne oli märän maan päällä oleva pohjalaatta, muutaman sentin sepelikerros ja pintalaatta+klinkkerit. Pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle aseteltujen sanomalehtien päälle. Pintalaatta meni purkuun, sepelikerroksen korvasin 3 sentin finnfoamilla joka on harva; reilut saumat levyjen välillä ja lisäksi kohtuullinen määrä kämmenen kokoisia reikiä. Reikiin ja saumoihin sepeliä/lecasoraa, uusi pintalaatta päälle. Tarkoitus oli siis mukailla vanhaa rakennetta, joka sallii kosteuden kulun alas taikka ylös, kuinka se sitten meneekin... Vanhat rivinteeraukset lähtee jäljelle jätetyn pintalaattasuikaleen päältä, ovat siis sepelikerroksen ansiosta jollain tapaa iri kosteasta pohjalaaatasta.
Lattia on siis sinänsä väärin tehty vaikka toimiikin näin muutaman vuoden kokemusten perusteella. Tarkoituksen oli saada kohtuullinen ja riittävän hyvä lopputulos sekä säästää aikaa, runsaasti rahaa ja jumalaton määrä työtä. Fiksumpaa on toki tehdä lattian alle kunnolliset eristeet.
Keltsussa on ihan huonelämmöt vesipattereilla vuoden ympäri, puku/oleskeluhuoneessa jopa nukutaan.
Lattioissa on mieto lattialämmitys sähköpiuhalla. Tosin vessassa, eteistilassa ja muissa rähjä/työtiloissa sitä ei ole, mutta en ole kyllä mitenkään erityisemmin niitäkään lattioita epämiellyttävinä pitänyt, pari räsymattoa antaa lämpimän tunteen.
Tossa nyt näkyy paikka, johon on rakennettu sauna; vanha viemäri pois, ulkoseinän rivinteerauksen tasoitus, siihen Sauna-Satu suoraan kiinni.

[Hyrskylä]

Kertokaas vielä kuinka hankala tai vaikee homma on vanhan rivinteerauksen oikaisu, jos päädyn siihen ratkasuun, et laitan pesuhuoneeseen suoraan rivinteerauksen päälle laatan.

[Hyrskylä]

oikaistavaa seinää olisi kaikenkaikkiaan kahdella seinällä n 10m. Toinen seinä on khh:n puolella. Ei kaikki siis pesuhuonetta

[Juha_P]

Mistäs emmeestä se on tehty?
Tiili syrjällään, kivet vinksinvonksin, kuten yleensä. Vai jotain harkkoa?
Onko pinnassa nyt jotain rappausta tai maalia?
Vaikeus riippuu oikaisun tarpeesta. Onko seinä perus-suora vai kaatuuko/pullistaako johonkin suuntaan.
Jos oikaisun tarve on senttejä niin täytyy tasottaa monessa kerroksessa.
Onnistuu harjoittelulla karttuvalla kokemuksella ja hyvillä hermoilla

Nimimerkillä, juuri tiilitasotetta seinään roiskinut.
Monta hommaa olen oppinut ja pienen harjoittelun jälkeen loput mutta näissä tasotehommissa mulla menee aina hermo.
Saman lastaan kuivuvan möykyn pyörittelemiseksi se aina menee kun jälki ei tyydytä ja liippaa moneen kertaan samaa kohtaa.

[Hower]

Tiilet kapella syrjällään, kivet vinkisnvonksin, seinät vinossa jne. Semmoistahan rivinteeraus meilläkin oli, ja massaa meni paksuimmillaan senttikaupalla. Tuli se tehtyä ihan omin voimin samoin kuin kuoppaisen katonkin oikaisu ja tasoitus, vaikkei aikaisempaa kokemusta hommasta ollutkaan. Olihan siinä opettelua ja hankaamista. Toki ammattimies sen homman tekee nopeammin ja paremmin.
Vaikuttaa foorumia lueskella siltä, että monikin pyrkii välttämään viimeiseen asti kaikkia muuraus ja tasoitustöitä; mieluusti käytettäisiin puurankoja ja kipisilevyjä, joiden kiinnittämine sujuukin tietty helpommin ja ilman suurempia ponnistuksia. Mun mielestä nää kellarit on rakennettu tosi fiksusti kun on käytetty pelkästään kivitavaraa, puuta vain ovissa ja ikkunoissa. Kun kerran on hyvät pohjat jatkaa samalla linjalla niin suosittelen kyllä vankasti. Toki olen itsekin käyttänyt jonkin verran puuverhousta pehmeämmäm fiiliksen vuoksi; kaakelikammio ei oikein innostanut.

[Juha_P]

Kannattaa aloittaa jostain toisarvoisesta seinästä/nurkasta jossa kokeilee ja opettelee tekniikan ja laastin jäykkyyden ym.
Sitten vasta siirtyä paraatipuoleen kun tuntuu että sujuu. Ja tehdä sopivissa pätkissä niin että työsauma tulee semmoiseen kohtaan jossa se hukkuun nurkkaan tai oviaukkoon. Liian isoa alaa ei kannata tehdä kerralla.
Mulla käy ainakin niin, että jos yritän tehdä liikaa kerralla niin kädet, selkä ja hermot väsyy ja jälki on loppupäässä sitten sen näköistä. Ammatimiehet on erikseen.

ps. Tasoitin juuri eilen kuistin alla olevan kopin alkuperäistä rivinteerausta, joka on muurattu aina kaksi varvia syrjällään ja kolmas lappeellaa. Lappeellaan olevakin pikkusen irti sokkelista. Tällä tekniikalla on kai jaettu ilmatilaa lokeroiksi ja hillitty ilman liikkumista. Vai onkohan siihen joku muu selitys.

[Hower]

Kyllä sen oppii ja kannattaa vähän tutustua nikseihin.
Minä tein koko homman pöljästi ihan vaan käsivaralta ja välillä jonkinlaiseen laudanpätkään ja vatupassiin tukeutuen. Jos nyt aloittaisin niin laittaisin jonkinlaiset rappausohjurit rivinteeraukseen kiinni niin ei tarttis kiroilla niin helevetisti...
Eipä sillä työsaumalla niin väliä jos laatotus tulee päälle. Ja jos maalaa niin kyllähän siihen kannattaa vetää joku ohut hienotasoite ihan pinta-pintaan.

Jos seinien oikaisu ja tasoitus oli puuduttavaa hommaa niin katon kanssa oli ihan perkelettä. Kattona muottilaudoituksen päälle valettu betoniholvi, jossa laudat oli valuvaiheessa tietty notkahdelleet sopivasti.
Muistaakseni viiteen kertaan kävin katon läpi tasoitteilla (hiomiset päälle). Se työasento on aika herkullinen....