Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
Luin vanhoja aloituksia, mutta haluaisin varmistua yhdestä asiasta. Voinko tehdä näin? Alla hiekka, sitten Isodrän/Fuktisol 100 + 70mm, raudoitus, sähkökaapelit ja valu. Mihin väliin suodatinkangas, hiekan päälle? Eniten kiinnostaa eristeen laittaminen rivinteerauksen alle? Käykö näin?
Re: Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
Suodatinkangas Fuktisolin päälle, ettei massa sotkeennu eristekerrokseen ja estä sen toimintaa.
Onko sinulla jo rivinteeraus olemassa ? Jos ei, niin ilman muuta rivinteeraus uuden laatan päältä.
Onko sinulla jo rivinteeraus olemassa ? Jos ei, niin ilman muuta rivinteeraus uuden laatan päältä.
Re: Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
On olemassa vanha ja hyväkuntoinen rivinteeraus. Pohdittiin eukon kanssa, että laitetaanko eristettä myös tuonne sivulle suikale? Tuossa kuvassa on tuo pieni vaaleanpunainen kohta muurin vieressä? Vai pelkästään hiekan päälle vaakatasoon?
Re: Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
Onko rivinteeraus vanhan laatan päällä vai anturan päällä? Jos se rivinteeraus on tehty vanhan laatan päälle, niin on aika riskaapelia purkaa vanha lattia alta pois. Vai minkälaiset teillä on lähtökohdat?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin lattian eristäminen? Fuktisolin paikka?
Rivinteerauksen voi aivan hyvin laittaa laatan päälle, jos rakennat uuden. Muuten rivinteerauksen alta ei pidä sortumavaaran vuoksi lähteä kaivelemaan. Kannattaa myös huomioida, että kylmäsilta eristyksessä vaikuttaa ainoastaan pinta-alansa verran. Pienet eristämättömät kohdat eivät tällöin romuta lattian lämmöneristyskykyä.
Jos taas tehdään uusi laatta betonista ja rivinteerauksen kuormitus sijoitetaan sen päälle, suosittelen kovemman puristuslujuuden 30 kg/99kpa eristettä, jonka rikkoontumiskuormituksen kesto on 9,9 tonnia neliölle. Asian ydin perustuu 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksen paineeseen. Eriste painuu vähitellen pienemmälläkin kuormituksella ja painuman suuruuteen vaikuttaa eristeen lujuus, sekä paksuus.
30 kg/m3 tuote on erittäin lujaa kamaa ja pikäaikaisen kuormituksen tuoma paine puristaa eristettä kasaan vuosikymmenien aikana erittäin vähän. Lattia olisi kuitenkin aina hyväksi irroittaa seinärakenteesta, joko muovikalvolla tai nykyaikaisemmalla irroituskaistalla, jolloin sen kelluvuus säilyy.
Lattialämmitys vaatii enemmän eristyskykyä, ollessaan suuri lämpöpatteri maata vasten, jotta ei syntyisi energiahukkaa ja maaperä ei pääsisi lämpiämään liikaa.
Mitä viileämpänä maaperä talon alla saadaan pidettyä, sitä paremmin Fuktisol levy toimii kuivaajana ja kosteusongelmat lattiassa pysyvät loitolla. Nykytiedon mukaan 150 mm kerrosta pidetään riittävänä, itse suosittelen yleisesti 200 mm kerroksen käyttämistä, jos vaan suinkin on huonekorkeuden puolesta mahdollista.
170 mm Fuktisol kerros on riittävä, mutta 200 mm kerros ei ole kovinkaan paljon kalliimpi.
Kellarillisessa talossa lämmitettynä keskilattian alla maaperä jäähtyy varsin olemattomasti talon alla ja maaperään sitoutuu lämpöä vuosien varrella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, maan ja huonetilan välillä, jolloin höyrynpaine on alaspäin ja ylimääräinen kosteus pysyy siellä.
Olen kustannussäästö mielessä myös suositellut rakenteita, joiissa alimmaisena on Fuktisol 100 mm ja sen päällä lattia Eps 100 kpa. Näin saadaan myös kohtuullisen toimiva rakenne ulospäin oikeaoppisesti harveneva. Lattia eps tuotteen vesihöyrynvastus on noin puolet betonilaatan vastuksesta ja Futisol tuotteen mitätön.
Tehokkaamman ja ripeämmän kuivumisen saa tietysti aikaiseksi ulospäin käyttämällä pelkästään salaojittavaa erittäin harvaa eristystä. Vesivahingonkin sattuessa alkaa laatta itsestään kuivumaan välittömästi ja koneellisia hitaita ja kalliita kuivauksia ei tarvita.
Muovikalvojen käyttöä lattia rakenteessa ei enää vuosiin ole yksikään asiantuntija suositellut riskien vuoksi ja muovikalvon veroisten vesihöyrytiiviiden lämmöneristeidenkin käyttöä voidaan verrata muovikalvoon rakennusfysikaalisen toimintansa perusteella.
Jos taas tehdään uusi laatta betonista ja rivinteerauksen kuormitus sijoitetaan sen päälle, suosittelen kovemman puristuslujuuden 30 kg/99kpa eristettä, jonka rikkoontumiskuormituksen kesto on 9,9 tonnia neliölle. Asian ydin perustuu 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksen paineeseen. Eriste painuu vähitellen pienemmälläkin kuormituksella ja painuman suuruuteen vaikuttaa eristeen lujuus, sekä paksuus.
30 kg/m3 tuote on erittäin lujaa kamaa ja pikäaikaisen kuormituksen tuoma paine puristaa eristettä kasaan vuosikymmenien aikana erittäin vähän. Lattia olisi kuitenkin aina hyväksi irroittaa seinärakenteesta, joko muovikalvolla tai nykyaikaisemmalla irroituskaistalla, jolloin sen kelluvuus säilyy.
Lattialämmitys vaatii enemmän eristyskykyä, ollessaan suuri lämpöpatteri maata vasten, jotta ei syntyisi energiahukkaa ja maaperä ei pääsisi lämpiämään liikaa.
Mitä viileämpänä maaperä talon alla saadaan pidettyä, sitä paremmin Fuktisol levy toimii kuivaajana ja kosteusongelmat lattiassa pysyvät loitolla. Nykytiedon mukaan 150 mm kerrosta pidetään riittävänä, itse suosittelen yleisesti 200 mm kerroksen käyttämistä, jos vaan suinkin on huonekorkeuden puolesta mahdollista.
170 mm Fuktisol kerros on riittävä, mutta 200 mm kerros ei ole kovinkaan paljon kalliimpi.
Kellarillisessa talossa lämmitettynä keskilattian alla maaperä jäähtyy varsin olemattomasti talon alla ja maaperään sitoutuu lämpöä vuosien varrella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, maan ja huonetilan välillä, jolloin höyrynpaine on alaspäin ja ylimääräinen kosteus pysyy siellä.
Olen kustannussäästö mielessä myös suositellut rakenteita, joiissa alimmaisena on Fuktisol 100 mm ja sen päällä lattia Eps 100 kpa. Näin saadaan myös kohtuullisen toimiva rakenne ulospäin oikeaoppisesti harveneva. Lattia eps tuotteen vesihöyrynvastus on noin puolet betonilaatan vastuksesta ja Futisol tuotteen mitätön.
Tehokkaamman ja ripeämmän kuivumisen saa tietysti aikaiseksi ulospäin käyttämällä pelkästään salaojittavaa erittäin harvaa eristystä. Vesivahingonkin sattuessa alkaa laatta itsestään kuivumaan välittömästi ja koneellisia hitaita ja kalliita kuivauksia ei tarvita.
Muovikalvojen käyttöä lattia rakenteessa ei enää vuosiin ole yksikään asiantuntija suositellut riskien vuoksi ja muovikalvon veroisten vesihöyrytiiviiden lämmöneristeidenkin käyttöä voidaan verrata muovikalvoon rakennusfysikaalisen toimintansa perusteella.