Omassa vanhassa hirsitalossani rakensin uudet lattiat vanhalla mallilla. Trossipermannosta lukien 2x8tuumaiset kannattajat, umpilaudoitus, bitumipaperi, 2x4tuumaiset juoksut, kutterinpurua 30cm, ilmansulkupaperi ja lattialauta. Lattioiden alla huoneiden keskellä on antura-pilartituenta, jos joku pitää vähän kevyenä rakenteena? Lattioiden reunalankkujen ja hirsiseinän välissä pellavanauhakaista tilkkeenä/tiivistyksenä.
Menneen talven kovimmilla pakkasilla lämpötila lattianrajassa ulkoseinustalla oli +12astetta, kun katonrajassa oli +21astetta. Ei kovin suuri vaihtelu?
Seinistä irroitin ulkovuorauksen, tein tarvittavat korjaukset, laitoin tuulensuojabitumipaperin ja lauta takaisin ilman tuuletusrakoa. Sisäpiolella seinissä vain pinkopahvi ja tapetti.
Ikkunat on vanhat kunnostetut kaksipokaiset, eli ulko- ja sisäpokat. Sisäpokissa paperi-ikkunateippi kokonaan teipattuna ja ulkopokissa tiivistenauhaa huulloksissa siten, että vähän rakoa ikkunoiden ylä- ja alakarmissa, ettei pääse hikoilemaan. Näinkin yksinkertaisilla remonteilla voi vanhaa taloa asua ihan normaalisti.
Tärkeämpää kuin eristeiden paksuus on tuulensuoja- ja ilmansulkutiiveys!
Voi olla, että teillä on niin matala trossitila, että sinne on vaikea saada 30-40cm eristettä? Mutta 150v talo on suomalaisittain jo niin vanha, että se on jo rakennettua kulttuurihistoriaa! Olisiko talossa ollut alunperin jonkinlainen multapenkkirakenne lattiana? Multapenkkirakenteen uusiminenkin voisi olla ihan hyvä ajatus? Ja talon säilyttäminen mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaisena on kulttuuriteko, mutta tietenkin siellä täytyy voida normaalisti asua tätä päivää. Ammattilaisia on moneen lähtöön, ja varsinkin rakennusalan ammattilaisia. Villanpuhaltajakin haluaa ensisijassa myydä villansa puhallustyön kanssa, vaikka tietäisikin, että siitä ei siinä kohteessa olisikaan vastaavaa hyötyä. Se on markkinaliberalismia. Vanhan rakennuskannan korjaaminen ja kunnossapito ei ole ollenkaan vaikeaa, mutta se vaatii oikeaa asennetta niin asukkaalta kuin rakentajaltakin. Näitä rakennusperinteen yhdistyksiä on nykyään aika paljon ja heillä on osaajarekistereitä tekijöistä, jotka on vanhaan rakennusperinteeseen perehtyneitä. Kannattaisi pyytää paikanpäälle käymään jotain tällaista tekijää. Mutta kyllä tunareita löytyy myös tästä porukasta aina arkkitehtejä myöten. Eli tarkkana saa olla ja pyrkiä itse perehtymään asiaan mahdollisimman hyvin, ja kysellä useampiakin mielipiteitä.
Nostan maljan teille ja talovanhuksellenne!
Hirsikorjaaja, korjausrakentaja, remonttikirvesmies.
. Enää emme tiedä mitä tehdä..kaikki kokemukset vastaavasta tervetulleita:- ) Talo kun olisi muutoin niin ihana, kun vaan saisi myös mukavaksi. Pitääkö siis laittaa hulluna ersitetta seiniin ja koneellinen ilmastointi? Sekö on ainoa tapa. Huhupuheiden mukaan kuulemma Käpylän kaikki talot näin korjattu. Eli eikö vanhasta tosiaan saa lämmintä kuin uudella tavalla ?Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette tilanteen korjanneet?
Tuo nyt riskeistä pienin eikä mikään riski vaan mahdollisuus!