No niin nyt alkaa keskustelu aiheesta rullaamaan, koetetaan kuitenkin olla provosoitumatta.
100 % ratkaisua on tosiaankin vaikea saavuttaa ja varsinkin korjausrakentamisessa ja vielä kohtuu kustannuksin, mutta siihen suuntaan on pyrittävä.
Kosteustekninen toimivuus on haastavaa, koska moni asia vaikuttaa kaikkeen. Vedeneristäjän ohjeet ovat ilmiselvät vedeneristäjän ohjeet, jolloin kaikki kosteuskuormitus tulee yhdestä suunnasta ja pääasiana vetenä. Olen useasti koettanut esittää muutamia toimivia periaatteita yksinkertaistettuna, jotta olisivat helpommin ymmärrettäviä:Vedelle ja kosteudelle tulisi toteuttaa helpoin tie rakennuksesta pois, tiivistämällä ongelma monasti vain vaihtaa paikkaansa. Oikeaoppinen rakenne kosteusteknisesti on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä pääosa lämmöneristeestä tulisi asentaa ulommaiseksi. Yhtä tärkeä kuin veden eristäminen rakenteesta on suunnitella miten rakenne kuivuu kastuessaan jne...
100 % ratkaisu on mahdollista uudisrakentamisessa ja kyllä korjatessakin hyvin lähelle sitä pääsääntöisesti voidaan päästä. Kermillä tehty veden eristys on juuri yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä, koska se ei anna seinälle minkäänlaista mahdollisuutta ulospäin kuivumiseen pettäessään. Kosteutta myös alkaa kertymään kermin taakse vuosien varrella kondensoitumalla, ellei kermin päällä ole lämmöneristystä. Seinästä itsestään putoava kermi ei ole harvinaisuus, eikä kovin harvinaista ole myös yläosan irvistäminen jolloin vettä pääsee seinän ja kermin väliin. Edellä kuvattuja ongelmia ei ole käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä, vaan seinä alkaa kuivaamaan itseään lämpötilaerojen ansiosta välittömästi.
Kapillaarinen kosteudennousu tosiaankin on miltei kaikkien rintamamiestalojen ongelma ja hyvin yleinen koko rakennuskannassamme. Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä anturoiden injektointia ei tarvita, koska salaojittava lämmöneriste siirtää kosteusvirran ulos rakenteesta. Mikäli tätä halutaan entisestäänkin tehostaa tuplataan eristyskerros kaksinkertaiseksi, jolloin anturan ja seinän lämpötila nousee ja maaperän, sekä seinän höyrynpaine-ero on satoja Pascaleja.
Kaikilla seinien vedeneristeillä ja kosteuseristeillä on ehdottoman tärkeää salaojituksen toimivuus ym. oikeaoppiset pystysalaojitukset jne...
Kapillaari ilmiö tosiaankin perustuu rakenteen tiiveyteen ja huokoisalipaineen vaikutukseen, rintamamiestalon perustuksissa kapillaarisuus yleisesti on välillä 300 - 500 mm. Kevytsoraharkoissa vähemmän ja savessa jopa satoja metrejä. Kaksi tiivistä pintaa nostaa myös huokoisalipainetta ja kasvattaa kapillaarisuutta ja taas harvennettu rakenne vähentää.
Injektointia käytetään yleensä enemmän kombromissina, silloin kun ulkopuolelta on mahdotonta tai erittäin kallista suorittaa kaivutöitä. Homma tahtoo myös olla melkoisen kallista puuhaa ja tekijöitä kohtuullisen harvassa, sekä myös epäonnistuneita kohteita on olemassa.
Kermin ongelmia esiintyy, niin kuin muillakin rakenteilla: Suunnitteluvirhe, kelirajoitteet, pitkät kuivumisen odotusajat, työvirhe jne... Uuteen ne on aina helpompi virittää, kun kaikki muu on tehty oikein ja huolellisesti, mutta virheitä kermi kestää huonohkosti.
Ilmastointi on kermi rakenteella äärimmäisen tärkeä, koska seinän läpi ei ole minkäänlaista kuivumismahdollisuutta, kaikki kuivuminen tulee tapahtua sisäänpäin ja ylimääräinen kosteus tulee tuulettaa ulos. Salaojittavilla eristeillä pärjätään yksinkertaisemmillakin ilmanvaihdoilla, koska kuivumista tapahtuu runsaasti seinän läpi vesihöyryn työntyessä ulos.
Lattiarakenteessa ei höyrynsulkua tule käyttää missään kohdin, koska sen on käytännössä todettu toimivan huonosti estäen lattioiden kuivumista. Nykyaikainen lämmöneristetty lattia kuivuu alaspäin vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta, jos lämmöneristeet ovat höyryä läpäiseviä ja sitä on riittävästi.
Vesihöyryn osapaineeseen vaikuttaa kaksi tekijää kosteusmäärä ja lämpötilaerot. Lämpimämmässä on korkeampi höyrynpaine, kuin viileämmässä ja kosteammassa on korkeampi höyrynpaine, kuin kuivassa. Vähintään kolmen asteen lämpötilaero sisäpuolen eduksi riittää siirtämään kosteutta höyrynä kohti maata ja pitämään sen siellä. Suurempi lämpötilaero on tietenkin vieläkin parempi ja siksi olen suositellut 200 mm lämmöneristyskerrosta lattian alle.
Nimimerkki Vedeneristä voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen esim. sähköpostilla
matti@malander.fi, niin mielelläni lähetän sinulle tuotteemme tyyppihyväksyntä tiedot ja muutakin mielenkiintoista luettavaa ja jos sinulla on tutkimuksia näistä lattioiden Diffuusio asioista, niin kernaasti haluaisin tutustua niihin. Hyöty voisi olla molemminpuolinen ja tämä erinomainen palsta tekisi taas tehtävänsä.
Lähden illalla Norjaan kummitytön 18 vuotis syntymäpäiville, joten vastauksiin voi tulla hieman viivettä, mutta mielelläni palaan asiaan.