Meille latauspumpun sammuttaminen manuaalisesti ei sinänsä ole ongelma, kun vetoluukkua ja peltiä pitää kuitenkin käydä sulkemassa. Toki automaattinen toiminta olisi kätevämpää.
Yksi, varmaan aika tyhmä, kysymys pitää tähän liittyen esittää. Miten kriittistä pellin sulkeminen "oikeaan aikaan" eli hiillostan sammuttua on, jos jättää sen aamuksi niin kärsiikö torni siitä pidemmän päälle? Kuitenkin lämpötilaerot ovat suuria ulkoilman ja tornin välillä. Nyt kun meillä menee ainakin sydäntalvena iltapäivästä varaajan vastukselle niin lämmittämällä varaaja aina 90-asteiseksi neljännellä pesällisellä auttaisi merkittävästi tätä asiaa. Tämä tietäisi neljättä lämmitystuntia ja pumpun ja vetoluukun ehtisi normaalina arki-iltana käydä sulkemassa mutta hiillostan vahtiminen ja pellin sulkeminen saattaisi mennä jo valvomisen puolelle. Jos ajatellaan että tulet palaisivat n. yhteentoista asti ja kuuden maissa aamulla kävisi sulkemassa pellin niin olisikohan tästä haittaa?
Edit: ajatustyön tuloksena onhan niin, ettei siinä jäähdy kuin kattila ja pannuhuone verrattuna pelti kiinni-tilanteeseen, joten ei kai tuolla pitäisi niin väliä olla.
T. Mustakorppi, maalta kotoisin oleva kaupunkilainen uudelleen maalle muuttaneena
Jos latausputkistossa on takaiskuventtiili ja latauspumppu sammuu automaattisesti, niin voisi kuvitella ettei pellin aukijäämisellä ole suurta merkitystä. Ilma kiertää ja kattila / pannuhuone jäähtyy. Jos takaiskuventtiili puuttuu, niin varaajan lämpöä alkaa valua jäähtyvään kattilaan.
Yksi vinkki vielä puulämmitysjärjestelmien rakentajille/uudistajille. Latauspaketti, patterikierron kiertovesipumppu ja lämmönsäädin kannattaa asentaa "töpselin päähän" eli ottaa virta niihin pistokkeesta sen sijaan että piuha kytkettäisiin suoraan sähkötauluun. Näin järjestelmää voi käyttää aggregaatin avulla jos asuu alueella jolla saattaa esiintyä pitkiä sähkökatkoja, ja niitähän nykyään tuntuu olevan. Jatkoroikka vain pannuhuoneeseen kun tilanne on päällä! Meillä on asennettu pistorasiat kyseisten laitteiden läheisyyteen. Aggregaatti vielä puuttuu mutta onneksi sähkökatkoja tänä talvena ei ole meidän metsäperällä ollut, ihme kyllä Katselin myös UPS-systeemejä mutta taitaisi tulla turhan kalliiksi, vaikka nämä lämmitykseen liittyvät laitteet eivät kovin paljon virtaa syö niin tietokoneille tarkoitetut halvat UPS:it ovat kyllä riittämättömiä kapasiteetiltaan.
No tuo mainitsemani Oumanin malli on töpselikiinnitteinen joka tapauksessa. Siihen on muuten optiona varavirta myös jonkinlaisella akkusysteemillä. Lämmönsäädön automaattinen hienostunut toimivuus ei kyllä ole suurin murhe pitkän sähkökatkon aikana vaan se että saadaan lämpöä pattereihin.
Meillä on niin vanhat putkiasennukset että myös lämmitys vapaakierrolla onnistuu, kiertovesipumppu sivuuttaen. Tätäkin on kokeiltu vain piruuttaan syyslämpimillä keleillä mutta kyllä sieltä jotain lämpöä sitäkin kautta huokuu.
itsellä lämmityskattilan vaihto edessä ja mielessä käynyt myös puulämmitys nykyisen öljyntilalle. eli minkä kokoisia varaajia olette asentaneet uusiessanne varaajia sekä kattiloita? ja mielellään jos jollakin olisi lattialämmitys talo ja osaisi sanoa lämitys väleistä jotain kun varmastikkin jonkin verran pidentää tuota lämmitys väliä verrattuna patterikiertoon.
sitten ne kattilat onko isolla pesällä varustettu alapalokattila edelleen toimiva laitos? onko käänteispalokattiloista kokoemuksia?
ippe kirjoitti:
itsellä lämmityskattilan vaihto edessä ja mielessä käynyt myös puulämmitys nykyisen öljyntilalle. eli minkä kokoisia varaajia olette asentaneet uusiessanne varaajia sekä kattiloita? ja mielellään jos jollakin olisi lattialämmitys talo ja osaisi sanoa lämitys väleistä jotain kun varmastikkin jonkin verran pidentää tuota lämmitys väliä verrattuna patterikiertoon.
sitten ne kattilat onko isolla pesällä varustettu alapalokattila edelleen toimiva laitos? onko käänteispalokattiloista kokoemuksia?
2400 litraa (2x 1200l) tilattu. Olisin jo toivonut, että olisi käyttökokemuksia, mut toivottavasti viikon päästä jo on. Öljykattila vaihtuu pois ja varaajista tulee kyllä reilusti hintaa uudelle järjestelmälle. Patterit on.
Jos on 1000 litraa vettä ja sitä lämmitetään yksi aste, lämpöä sitoutuu 1,16 kWh (kilovattituntia). Jos varaaja on 2 kuutiota lämpöä varautuu 2,32 kWh / aste. Jos varaajan voi lämmittää 100 asteeseen ja jäähdyttää lämmitettäessä 50 asteeseen, lämpöä saadaan 116 kWh. Rakennusta voi lämmittää keskimäärin 4,8 kW teholla vuorokauden ajan. Jos kattila toimisi 100 %, hyötysuhteella puita tarvittaisiin 30 kiloa. Jos puita kuluu 60 kiloa, hyötysuhde on 50 %.
En oikein ymmärrä mihin tarvitaan paljon mainostettua latausventtiliä ja ternostaattia. Jos sitä puolustellaan paremmalla palamisella niin 80 astetta on aivan liian alhainen lämpötila sille. Palopesän lämpötila pitäisi olla 500 tai enemmän. Jos tulta ei saada palamman veden ollessa vaikkapa 40 astetta, kattillassa on suunnitteluvirhe. Ei veden lämpötilalla ja liekin lämpötilalla tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Palamistapahtuman ajaksi liekki on eristettävä vesitilasta. Kun palaminen on kunnolla tapahtunut, kaasut voidaan huoletta jäähdyttää vaikka alle 10 asteen. Tervaa tai nokea ei muodostu kun ne on jo poltettu. Korkealla veden lämpötilalla vain huononnetaan kattilan hyötysuhdetta.
Mulla on suunnittelemani vesimiilu uuni, johon voitte tutustua samannimiseltä kotisivulta. Eilen sen veden lämpötila oli 22 astetta ja lämmitin sen noin viiteenkymmeneen että saatiin saunavettä. Ei se mihinkään nokeennu tai pikeenny. Hyötysuhde noissa lämpötiloissa on yli 80%.
Olen antanut itselleni kertoa että tuolla lämpötilalla olis jotain tekemistä myös kattilan kondenssin kanssa joka ilmeisesti vaikuttaa siihen kattilan oletettuun elinikään... Saattaahan se tietysti olla että olen ymmärtänyt jotenkin väärinkin.
jari h kirjoitti:
2400 litraa (2x 1200l) tilattu. Olisin jo toivonut, että olisi käyttökokemuksia, mut toivottavasti viikon päästä jo on. Öljykattila vaihtuu pois ja varaajista tulee kyllä reilusti hintaa uudelle järjestelmälle. Patterit on.
Mitenkäs olet ajatellut kytkeä nuo erilliset varaajat?
Itsellä on tilanne sama, että joutuu turvautumaan erillisiin varaajiin tilan mataluuden takia. Hieman mietityttää vaan tuo kytkentä, jotta säiliöiden koko kapasiteetti tulisi käytöön. Kuinka siis kytkeä sarjaan vai rinnan? Ja kuinka esim lämminvesikierukka, sehän jäähdyttää säiliötä jonkin verran.
jari h kirjoitti:
2400 litraa (2x 1200l) tilattu. Olisin jo toivonut, että olisi käyttökokemuksia, mut toivottavasti viikon päästä jo on. Öljykattila vaihtuu pois ja varaajista tulee kyllä reilusti hintaa uudelle järjestelmälle. Patterit on.
Mitenkäs olet ajatellut kytkeä nuo erilliset varaajat?
Itsellä on tilanne sama, että joutuu turvautumaan erillisiin varaajiin tilan mataluuden takia. Hieman mietityttää vaan tuo kytkentä, jotta säiliöiden koko kapasiteetti tulisi käytöön. Kuinka siis kytkeä sarjaan vai rinnan? Ja kuinka esim lämminvesikierukka, sehän jäähdyttää säiliötä jonkin verran.
-Juha
Notua, sarjaan ne tulee ja sulut siten, et kesällä jos haluaa, niin saa toisen varaajan pois käytöstä. Lämpimän käyttöveden kierukka on molempien varaajien yläosassa - ns. esilämmitys siinä varaajassa, joka saattaa olla kylmäkin. Alunperin kyllä suunniteltiin, että esilämmityskierukka olisi saman varaajan alaosassa. Nyt molempien varaajien alemmat kierukat voi ottaa käyttöön esim. aurinkolämmitykseen. Tänään sain varaajat täyteen ja yhden vastuksen käyttöön.
Nyt on pari viikkoa lämmitetty Econature-kattilaa ja varsin hyvältä ja helpolta vaikuttaa. Tänään jäin miettimään tuota latauspumppua - termovar 72 - ja mitä pitemmälle mietin, sitä kummallisemmalta sen toiminta tuntui. Luin automixin sivuilta ohjetta eikä ihan vieläkään mennyt jakeluun. Olisko kenelläkään rautalankaa? Pohdin mm. että kattilan ohjeissa neuvotaan asettamaan pumpputermostaatti 85 asteeseen, mutta termovarin ohjeissa mainitaan, että pumppu päälle heti ja antaa sen oman termostaatin hoitaa vedenohjaus. Olisiko tuo 85 astetta asetus, jos käyttäisi pelkkää tavallista kvpumppua? Sitten ei mene ymmärrykseen se, miten termovar tietää milloin palaminen päättyy ynnä muuta.
Kuvassa ylempi putki on lähtö ja alempi paluu. Kai se on oikeinpäin, koska varaaja kyllä lämpenee.
Liitteet
Varaajan lataus (2).JPG (27.39 KiB) Katsottu 9179 kertaa
jari h kirjoitti:Nyt on pari viikkoa lämmitetty Econature-kattilaa ja varsin hyvältä ja helpolta vaikuttaa. Tänään jäin miettimään tuota latauspumppua - termovar 72 - ja mitä pitemmälle mietin, sitä kummallisemmalta sen toiminta tuntui. Luin automixin sivuilta ohjetta eikä ihan vieläkään mennyt jakeluun. Olisko kenelläkään rautalankaa? Pohdin mm. että kattilan ohjeissa neuvotaan asettamaan pumpputermostaatti 85 asteeseen, mutta termovarin ohjeissa mainitaan, että pumppu päälle heti ja antaa sen oman termostaatin hoitaa vedenohjaus. Olisiko tuo 85 astetta asetus, jos käyttäisi pelkkää tavallista kvpumppua? Sitten ei mene ymmärrykseen se, miten termovar tietää milloin palaminen päättyy ynnä muuta.
Kuvassa ylempi putki on lähtö ja alempi paluu. Kai se on oikeinpäin, koska varaaja kyllä lämpenee.
Minulla Ariterm 35+laddomat 21-100 yhdistelmässä latauspumppu käynnistyy kun kattilavesi on +65 ja alkaa kierrättämään vettä kattilan ja latauspumpun välillä, sitten kun kattilavesi on +78, aukeaa latauspumpun termostaatti ja alkaa kierrättämään vettä kattilan ja varaajan välillä, latauspumppu sammuu kun kattilaveden lämpötila laskee 5 astetta alle käynistymislämpötilan ,eli kun kattilavesi on +60, näin siis jos toimisin ohjekirjan mukaan, mutta tuo tarkoittaisi sitä että latauspumppu kävisi vielä useita tunteja tulen sammumisen jälkeen ja jäähtynyt kattilavesi saattaisi alkaa jäähdyttämään varaajaa, joten "huijjaan" latauspumppua ja säädän palamisen aikana Aritermin imuriohjaimesta latauspumpun " käynistymään" esim. +85 asteessa, jolloin se siis sammuu kun kattilavesi on +80 asteessa, seuraavalla kerralla luonnollisesti säädän taas ohjaimesta latauspumpun käynnistymään +65 asteessa.
Toki usein silloin jos olen kotona, kun tulet on vielä uunissa, saatan sammuttaa latauspumpun myös manuaalisesti Aritermin imuriohjaimesta.
Katselin myös UPS-systeemejä mutta taitaisi tulla turhan kalliiksi, vaikka nämä lämmitykseen liittyvät laitteet eivät kovin paljon virtaa syö niin tietokoneille tarkoitetut halvat UPS:it ovat kyllä riittämättömiä kapasiteetiltaan. 
