Täydellinen puulämmitys-järjestelmä

[sawotta]

Morjens,

Kattila valittu, varaaja tulee Eestistä mittojen mukaan 2400l.
Mitäs kaikkea tuohon pakettiin kattilan ja varaajan lisäksi on aivan pakollisia ja mitä suosittelette ottamaan lisäksi? Latauspumppupaketti, paisari ja kiertovesipumppu pakollisten listaan. paisari tuohon 250l?
Mites noita lämpömittareita ja sähkövastuksia? Varaajaan varmaankaan ei tarvitse yhteillä olevia mittareita tunkea vaan riittää pintaan juotettu digimittarikin? Ylös,alas ja keskelle yksi tällainen.

Onko hormin putkitus pakollinen vai vain suositus?

http://www.rica.fi/index.php?article_id=383

Kuinka tuo kaavio menee? Siis latausvaiheessa osa varaajan vedestä sekoittuu tuohon kattilan kiertoon, mutta mistä se palaa varaajalle?

[jari h]

... Onko hormin putkitus pakollinen vai vain suositus?
...
Kuinka tuo kaavio menee? Siis latausvaiheessa osa varaajan vedestä sekoittuu tuohon kattilan kiertoon, mutta mistä se palaa varaajalle?

En ajatellut putkituttaa meidän piippua. Jos piippu on kunnossa, ei sen pitäisi mitään tarvita. Eikös se kuuma vesi poikkea varaajaan "pikkukuvan yläpuolelta." Eli näkyy isommassa kaaviossa. Kun latauspumpun kautta ei kierrä vesi, ei varaajaan mahdu menemäänkään vettä?

[jope]

Putkitus on vapaaehtoista mutta säästää piippua ja helppo tarvittaessa vaihtaa. Oletan että tulee puu ilman pellettiä koska on noin iso varaaja. Jos ei ole vielä aloitettu virossa tekemään ja tilaa on laittaa niin voisi olla suurempikin....

[Maatilallinen]

Sähkövastuksia vähintään 2x 6kW, tosin mielellään kun uutta järjestelmää tehdään, sijoitetaan varaajaan ainakin 4kpl 6kW vastuksia. Kaksi keskelle ja kaksi alas. Päivisin toimii ylemmät ja öisin alemmat. Pääsulakkeeksi riittää 25a.

Digimittareita ei sentään juottaa tarvitse, riittää kun on puhdasta pintaa vasten teipattuna eristeen alla. Ei tarvitse kuin keskelle ja alas, ylämittari on turha.

Tuollainen latauspaketti on ihan hyä

[pvalila]

Vähän pettymys oli huomata, ettei tästä ketjusta löytynyt sellaista puulämmitysjuttua että meikäkin olisi innostunut.

Pitäisi olla se puun halpa hintataso ja suunnilleen öljylämmityksen verran huoltotoimenpiteitä...

Patalaiskahan minä olen mutta en ole ainoa lajissani, eli kun joku vain keksii tuon huoltovapaan puulämmityksen niin ottajia on varmaan monta.

- Nuo pellettijutut ovat jo iso askel oikeaan suuntaan mutta jotenkin se pelletin hinta tuntuu seuraavan enemmän öljyn kuin puun hintaa: pitää oikein ihmetellä, että öljystäkö ne papanat puristetaankin!

Kuinka noita paineastiamääräyksiä sovelletaan, kun varaaja tuotetaan Virosta? Pieniähän nuo paineet ovat ainakin siihen asti, että vesi alkaa kiehua (ja silloin tietenkin aukeaa varo).

[korppi]

Meillä laitettiin syksyllä puulämmitysjärjestelmä uusiksi. Kattilana säilyi vanha Högfors Ergi 2 vuosimallia -80 mutta vanha varaaja sai lähteä ja tilalle tuli Akvaterm Akvantti 2000 EK eli kahden kuutiometrin varaaja. Latauspaketti on tosiaan erittäin oleellinen järjestelmän tehokkuutta ajatellen. Vanhassa systeemissä oli vain laitettu kiertovesipumppu latauskiertoon, termostaatti ei koskaan toiminut ja häviöt olivat suuria, lämmityksen loputtuakin latauskierron "vapaakierto" piti kattilaa 40-60- asteisena. Meillä uusi latauspaketti on Termovar joka aukeaa 72 asteessa, toiminta lienee täysin samanlaista kuin kilpailijoilla. Vastuksia on alhaalla yksi 6 kW:n vastus jota vähemmän on käytetty, ja ylhäällä toinen jota on talvella pidetty 60 asteeseen asetettuna. Lisäksi puulämmityksessä todella oleellinen on automaattishuntti/talotermostaatti jota aloittajan viestissä ei mainittu, meillä laitettiin Ouman EH-800, aikaisemmin piti shunttia käännellä käsin ja oli joko liian kuuma tai liian kylmä. Ouman pitää huolen ettei lämpöä mene hukkaan. Laitettiin talon pohjoisseinälle lämpötila-anturi ja sisälle eteiseen toinen.

Homma on toiminut yleisesti oikein hyvin. Muutama ongelmakohta on ollut. Eräs suuri polttopuutoimittaja toi meille "pystykuivia" havupuujärkäleitä joitka eivät tahtoneet kirveellä haljeta ja Termovarin 72 asteen aukeamislämpötila oli välillä vaikea saavuttaa/ylläpitää puiden laadun ja koon takia. Kattilalämmityksessä koivulla kyllä on puolensa. Kun on kuivaa puolen metrin koivua niin lämmitykseen menee meillä n. kolme tuntia ja kolme täyttöä ja ollaan 80 asteessa ylhäällä ja alhaalla, tietenkin tämän jälkeen pitää vielä vahtia vetoluukku kiinni että hiillos sammuisi nopeammin, latauspumppu pois päältä samassa yhteydessä ja lopulta savupelti kiinni. Meillä kokeiltiin savukaasutermostaattia joka ohjaisi latauspumppua mutta se ei toiminut, ilmeisesti vanhan kattilan palamislämpötilat olivat erilaiset kuin mihin sellainen rautalangan näköinen termostaatti oli tarkoitettu. Hyvälläkin sekapuulla tahtoo olla että tarvitaan neljä täyttöä ja lähes neljä tuntia samaan tulokseen erilaisesta lämpöarvosta johtuen koivuun verrattuna. Manuaalista työtähän tämä vaatii mutta toistaiseksi on tuntunut sopivalta vastapainolta työpäivälle pelata pannuhuoneessa puiden kanssa. Suurin miinus on, että valitettavasti 2000 litran varaajamme menee kovalla pakkasella iltapäivän aikana sähkövastukselle, kun vain kerran illassa pystyy lämmittämään. Ovista ja käytävistä ei absoluuttisesti olisi senttiäkään suurempi varaaja mahtunut. Talo on kyllä korkeaenergiatalo koska toistaiseksi väli- ja yläpohjassa ei juurikaan ole eristeitä (yläkerta on tekemättä) Kesällä olisi tarkoitus tehdä asiaan muutos joten toivotaan että energiatehokkuus paranee.

Lämmitysenergiaremonttiin meni kaikkiaan n. 10 000 e eli kovin kaúkana ei olla maalämmöstä, mutta näin me nyt on päätetty elää ja olla tyytyväisiä

Ja niin, siihen me ollaan todella kyllästytty että keskellä arktisinta talvea pitää roudata eriä jostain tuurilla saatua kattilapuuta vesikelkalla pimeässä pressut lepattaen, siksi hommattiin nyt ensi talveksi 30 pinokuutiometriä tuoretta metrin koivuhalkoa jotka pätkitään itse pinoihin, varastoidaan talon kellariin kun on kuivaa ja tosiaan päästään irti siitä keskellä talvea puukasojen kanssa tuhraamisesta. Se on ollut ikävää vaikka mukavahan tuota puuta on kattilaan syöttää.

T. Mustakorppi

[sawotta]

Ei mahdu isompi varaaja. Valmistaja ei tee yli 1.2m halkaisijaltaan ja korkeutta ei mahdu tilojen takia lisää.

Hormia ei putkiteta jos ei kukaan sitä ala vaatimaan. Nuohooja kehui hormit erittäin hyväkuntoisiksi, joten ei pitäisi olla ongelmaa sen puolesta. 300-400€ taitais maksaa putki jos itse laittaisi.

Tiedä tuosta suuresta työkuormasta. Pelletti ei tullut vastustuksen takia ja en itsekään tiedä lopulta kumpi on järkevämpää:
Ravata päivittäin pannuhuoneessa katselemassa laitteiden toimintaa vai käydä päivittäin pannuhuoneessa lisäämässä puuta.
Samalla suunnalla taloa tulee pyörähdettyä kuitenkin päivän mittaan, niin samalla sitä nyt voi heittää puuta kattilaankin.
Puukattilaan kun voi laittaa sitä omaa tuotantoa sekaan, puuta voi ostaa erittäinkin halvasti (maajusseista tuttaviin..eipä ole pelletillä samaa etua) ja sen hintaan voi vaikuttaa oman työn määrällä. Puuta voi varastoida myös helpommin.

Kyllä tuolla 2400l varaajalla varmaan kovimmatkin pakkaset yön yli selviää vähintään:) Aamullahan sitä voi jo käydäkin tuikkaamassa tulet jos tarve vaatii.
Mihin lämpöihin olette päästäneet varaajanne ennen uudelleenlatausta? Olen laskeskellut et jos kiertoon riittää 50 asteista, niin pitäisi tuon varaajan olla riittävä. Ei mitään valtavan pitkiä latausvälejä tarjoava, mutta ei ole tarvekaan.

Sähkövastukset pitää laittaa listaan. Ne estänee sen ettei aamuyöstä yllätä kylmä jos varaaja tahtoo tyhjentyä nopeammin kuin on kuvitellut.

Kumpi tuottaa enemmän vesihöyryä palaessaan, puu vai öljy? Tämähän se piipun yläosan rapautumisen ongelma taitaa olla?


Korpilta hyvä yhteenveto. Savuhormianturi ilmeisesti poistaa kaiken tuon turhan vahtimisen kierron sulkemisesta? Uudessa kattilassa luulisi toimivan paremmin kuin tuossa vanhassa Teillä.
Ouhman eh-800 on myös listassa nyt. Sitä tässä katsellutkin pariin kertaan, mutta suoraan sanoen ei ymmärrä miten se toimii nii ei ole tullut päätöstä tehtyä. Mittaa ulkolämpötilaa, sisälämpötilaa ja tekee patteriverkoston virtauksen määrän säätöä ennakoivasti? Jos lauhtuu ulkona, niin kuristaa virtaamaa? Onko sisäanturi tarpeen, mikä sen funktio?

[sawotta]

"Välimitta 180 mm. ALPHA2 on A-energiamerkitty pumppu. Pumpussa on AUTOADAPT toiminto, joka analysoi järjestelmän vedenkiertotarpeen ja säätää automaattisesti pumpun tehoa järjestelmän vaatimuksissa tapahtuvien muutosten mukaisesti."

Kiertovesipumpun info. Korvaisiko tuo autoadapt toiminto ouhmanin jollain tasolla?

esimerkki

Ouhman eh-800 on +400€ ilmeisesti ja tuo kiertovesipumppu pakollinen, joten jos ostaa spesiaalimallin kiertovesipumpun niin voisiko ouhmanin jättää pois? Minkä mukaan tuo autoadapt säätää lopulta?

[korppi]

Ouhman eh-800 on myös listassa nyt. Sitä tässä katsellutkin pariin kertaan, mutta suoraan sanoen ei ymmärrä miten se toimii nii ei ole tullut päätöstä tehtyä. Mittaa ulkolämpötilaa, sisälämpötilaa ja tekee patteriverkoston virtauksen määrän säätöä ennakoivasti? Jos lauhtuu ulkona, niin kuristaa virtaamaa? Onko sisäanturi tarpeen, mikä sen funktio?

Koska puulämmityksessä varaajan veden lämpötila vaihtelee voimakkaasti, tarvitaan Ouman tai vastaava laite päästämään varaajasta tasainen kulloistenkin olosuhteiden vaatima lämpö pattereihin. Eli esim. ulkolämpötilan ollessa nollassa, säätää Ouman 40-asteista vettä pattereihin, oli varaajassa sitten vaikka 80-asteinen vesi. Toiminta perustuu laitteen säätökäyrään joka on keskimääräisen suomalaisen talon mukaan mitoitettu. Käsittääkseni säätöalgoritmissa ulkolämpötila on eniten määräävä tekijä eli ulkoanturi kyllä pitää laittaa. Sisäanturi on enemmänkin hienosäätöä eikä ole pakollinen. Meillä kun kuitenkin oli sähkäri käymässä niin laitettiin sellainenkin. Patterin menoveden lämpötila vaatii myös mukana tulevan anturin asennuksen, se on sellainen muovipanta joka kierretään putken ympärille. Perustaltaan laite ei vaadi suurempia säätöjä, mutta on hyvä tietää että kaikkia parametreja voi muuttaa jos tarpeen, esimerkiksi paljonko sisä - tai ulkolämpötilan asteen muutos vaikuttaa patterien menoveden lämpötilaan, tai säätökäyrän pisteitä.

Alla pitää olla 90 astetta kääntyvä shunttiventtiili, sovitinsarjoja on muutamiin ilmeisesti yleisiin venttiileihin mutta putkimies kyllä saa nämä asiat fiksattua, en tiedä onko teillä valmiiksi olemassa tätä tekniikkaa? Ja shuntin käsisäätökin onnistuu jos Ouman hajoaa. Meillä se on kaatunut kaksi kertaa tietoteknisesti ja on pitänyt ottaa virrat pois, tekniikka on ihmeellistä. Pitää vielä kertoa minkälaista oli kun ruvettiin parina ensimmäisenä iltana lämmitystä kokeilemaan, käytännössä pattereille meni suoraan tulikuuma vesi kattilasta eikä Oumanin eikä sen alla olevan venttiilin säätö auttanut mitään, piti sammuttaa tulet ja sytyttää hermotupakki. Putkimies oli laittanut laipan 90 astetta väärinpäin sinne sisään, ja kun se korjattiin, on homma toiminut mahtavasti

T. Mustakorppi

[sawotta]

Shuntti? Siinä sana jota en millään opi muistamaan, mitä tarkoittaa.
Enpä ajatellut kauheasti ressata asentamisesta, eiköhän ne ammattilaiset asenna ne paikoilleen jos vieressä lompakkoa availee tarpeeksi.

Pitääpä lähteä katselemaan olisiko huutonetissä jotain tarjolla...

[Kidov]

Suntti on sellainen venttiili, jolla säädellään patteriverkoston lämpötilaa. Ouman ohjaa sähköisesti sitä sunttia.

[Mikko Suokas]

Suntti on sellainen venttiili, jolla säädellään patteriverkoston lämpötilaa. Ouman ohjaa sähköisesti sitä sunttia.

Tunnetaan myös nimillä kolmitieventtiili ja sekoitusventtiili. Jos meillä on esimerkiksi varaajassa 80-asteista vettä ja patteriverkostoon tarvitaan 50-asteista, sekoittaa kolmitieventtiili menoveteen paluuvettä sopivassa suhteessa siten, että 50 asteen lämpötila saavutetaan. Toisin sanoen: mitä lauhempi ilma ulkona, sitä vähemmän otetaan varaajasta kuumaa vettä ja sitä hitaammin se jäähtyy. Patteriverkoston paluuvesi ohjataan silloin suurimmaksi osaksi takaisin menopuolelle ja mukaan sekoitetaan vain vähän kuumaa vettä.

Suurin osahan tämän toki tiesikin, mutta pitipä nyt pistää lusikka mukaan tähän soppaan

t. Mikko

[Maatilallinen]

Tuo autoadapt-systeemi ei lämmönsäädintä korvaa, se pitää vain kiertovesipumpun tuottaman paine-eron sopivana lämmitysjärjestelmälle, säätää pumpun tehoa sen mukaan miten paljon vettä virtaa eli paljonko termostaattiventtiilit on auki.

Ei se säätäjä pakollinen ole, mutta ikävä säädellä sunttia käsin kelien mukaan. Ei se varaajan lämpö siellä yläreunassa pitäisi kovin paljoa heilua, muutaman asteen vaan. Toki jos varaaja jäähtyy 60 asteen tietämille ja menee vastuksille, niin silloin lämpö putoaa sen n. 20 astetta 80 -> 60.

Mä silloin kun vielä lämmittelin panospolttoisesti kun kattilan tiivisteet oli mitä oli, laskin varaajan lämpötilan jonnekin 70-75 tietämille kunnes aloin lämmittää. Mulla latausvesi oli 95 astetta.

Nykyäänhän mulla on kattilassa uudet tiivisteet ja sähköiset säädöt, joten kattila toimii kuten öljykattila, termostaatti avaa luukut 75 asteessa ja sulkee 85 asteessa. Luukkujen ollessa kiinni on kattilassa vain pieni kytytuli, ja siitä se sitten syttyy uudestaan kun luukut avautuu ja lämpiää Kaksi kertaa päivässä täyttäminen riittää n. -10...-15 asti ja siitä eteenpäin kolme kertaa päivässä täytettävä. Eneka 35 -alapalo.

Eihän kiertoon riitä 50 asteinen kovemmilla pakkasilla. Mulla menee 50 asteinen n. +5 asteen lämmöissä, -20 menee +70 asteista ja -30 +80 asteista jne... Jäähdytys mulla n. 30 astetta.

[Huovinen]

Kun tuosta savukaasuanturista latauspumpun ohjauksessa on huonoakin kokemusta, niin mitä vaihtoehtoja sille porukka käyttää, siis muuta kun sormea katkaisijalla?

[Harri68]

Kun tuosta savukaasuanturista latauspumpun ohjauksessa on huonoakin kokemusta, niin mitä vaihtoehtoja sille porukka käyttää, siis muuta kun sormea katkaisijalla?

Tää kiinnostas miutakin.