kipsilevy ja kaakeliluja yhdessä

[TommiT]

Moi

Onko kellaan hajua, tuleeko ongelmia jos laitan pesuhuoneessa suihkua ympäröiville seinille kaakelilujan ja muualle vähemmälle kosteudelle alttiisiin paikkoihin kipsilevyn? Lähinnä mietin, miten levyt suhtautuu toisiinsa vierekkäin, saumat kun tarvii kuitenkin vesieristää(ja toki kipsilevyt muutenkin)... Oli tuo kaakeliluja sen verran arvokasta ettei ihan turhaan sitä viitsisi laittaa jokapaikkaan kun tuolla suihkussa sillä vedellä kuitenkin pääasiassa läträtään.

Terv Tommi

[Kiitäjä]

moros.
Mä laitoin n. 6 vuotta sitten kylppärin uusiksi juuri noin. Maallikon silmissä rakenne oli seuraava:
ulkoverhous lauta
toinen lautakerros
tuulensuoja
150 mm villaa
kosteus sulkumuovi
nämä olivat edellisten jäljiltä, ehjät ja kuivat.
Suihkunurkkaan kaakelilujaa 2 levyä rinnakkain eli n. 2 metriä nurkasta kumpaankin suuntaan, loppu seinästä olisko ollu peräti ek-kipsilevyllä.
Koko roinan yli vesieriste kattoon asti, sen päälle normi remonttilaasti ja isoa laattaa kiinni.
Ko. rakennuksen osan runkorakenne on betonilaatalla puurakenne.
Ei ole seinät liikkuneet, halkeilleet eikä laatta ole antanut merkkejä irtoamisesta.
Samassa tilassa toimii myös puulämmitteinen sauna.
Voi olla että jonkun mielestä se ei ole hyvä systeemi, mutta ainakin kun kävin ammattimiehen kanssa läpi vaihtoehtoja, hän suositteli tuota rakennetta. Tärkeintä oli että kun teki vesieristeen, oli oltava erittäin huolellinen, että massa levittyy tasaisesti, massattava pinta on puhdas ja pölyvapaa, oikeata primeria käyttäen ja itse massan sekoitus valmistajan ohjeiden mukaan.
Joten minun mielestä on kyllä ihan kannattava ratkaisu, kunhan tekee huolella ja tarkasti. Varsinkin kun siinä suihkutilassa nyt harvemmin kaikkia seiniä koko ajan kastellaan ja uitellaan...

t.
Maxi

[rintsikka-60]

Itse en lähtisi edes kaakelilujaa laittamaan ollenkaan, ek-kipsilevy riittää aivan hyvin. Onhan kaakeli luja kivi-pohjainen levy, mutta siihen se sitten jääkin.
Samat ruuvin reiät ja saumat siihen tulee kun kipsilevyynkin. Eli vaikka lujassa on vesi-erkat valmiina, niin silti joudut sen sutimaan. Ja kun työ tehdään huolella,
niin ei pitäisi tulla ongelmaa. Kaakelilujan hinnalla saa jo melkein viisi levyä ek-levyä. Jos haluaa pelata varman päälle, niin muuraa esim. kahi-harkosta seinät.
Kiitäjän kylppärin rakenteessa pisti silmään että siellä on nyt tupla kosteus sulku, erkka ja muovi. Sitä ei nyky päivänä suositella, koska rakenteen pitää hengittää
jonnekkin päin. Eli jos kahden sulun väliin pääsee kosteutta, niin tuhojaan tekee.

[Kiitäjä]

Joo tota "tupla"kosteussulkua kyl silloin mietittiin, mut todettiin, että kun tuo seinä on liki hermeettinen, eipä siitä juuri mitään ulos läpi lyö. Eikä siinä oikein kondenssiakaan mahdu syntymään...mutta tämän päivän tiedon varassa voisi varmaan tehdä toisinkin, mutta mikä olisi se "hengittävä" vesieriste märkiin tiloihin?
Itsellä edessä sellaisen rakentaminen vanhaan talousrakennukseen tulevana suvena, lähtökohtana olemassa oleva lautaseinä koolauksissaan...enkä ajatellut purkaa ulkoapäin.

-Maxi

[Zaffodi]

Ainoa ongelma voi tulla saumojen kohdalla kuten kaikkialla muuallakin missä seinämateriaali vaihtuu kesken kaiken. Tosin kumpikaan noista levyistä ei ole mikään ongelma laajenemisen suhteen.

Kaakelilujasta en ole koskaan oikein tajunnut mikä se "juttu" olisi. Työläin osuus vedeneristämisessä on saumat joita kaakelilujalla tulee ihan yhtä paljon kuin muillakin levyillä. Loppu on sitten telalla vetämistä ja tulee täysin saumaton eriste. Kaakelilujassa vaihtuu aina sen oman ja eristysmassan kanssa vuoron perään.

Tuo on valitettavasti pommi rakenne jos on vedeneristys, levy ja sen takana muovi. Ei todellakaan ole mikään hermeettinen, ongelman ydin on siinä että sinne väliin päässyt vesi ei pääse pois vaan jää muhimaan.

[Zaffodi]

Ai niin, hengittävää vedeneristettä ei taida olla ainakaan niin että sitä oikein mainostettaisiin. Ardexin kaverit kyllä höpötti aikanaan koulutusta pitäessään että 8+9:ssä olisi tuollainen ominaisuus. Hengittämistä tärkeämpää on se, että se pitää vettä. Lasitettujen laattojen pinta ei sitten hengitä senkään vertaa

[Franguin]

Omasta kokemuksesta voin sanoa tupla eristeistä seuraavaa. Kotitalossa vm84 remontoin kylppärin 03. Se kyllä oli sen näköinen ja pehmeä ollut jo viimeiset 5 vuotta. Suurin syy tälle kostumiselle näin jälkeen päin ajateltuna oli, että suihkunurkassa on pikkusen pers kaatoa nurkkaa kohden. Viime talvena taas remontoin 91 tehdyn asunnon kylpyhuoneen jossa oli muovit seinissä. Silmin nähden se oli ihan kuiva kph eikä mitään hajujakaan ollut. Siinä oli kipsilevy koolatta kakkoskakkosella irti seinästä(muovista), joten levy pääsi hengittämään.

[jope]

Menee kansalta nyt vähän hengittämiset ja tuulettamiset sekaisin.....
Tuskin kaakelilujasta hintaa kummempaa haittaa ole jos sitä suihkunurkkaan laittaa mutta tuskin hyötyäkään. Paitsi työläs ja rasittava työstäminen. ek- kipsit ja muut tarkoitukseen tehdyt kamat on ihan yhtä käypiä jos vaan vesieristeet ja muut on hyvin tehty. Jos ei ole paikat pitää avata ja vuodot korjata oli levynä mikä vaan ja pilalle ne aina avatessa menee....

[A13]

Kaakelilujan sijaan meillä käytettiin kylppärin seinämateriaalina tavallista lujalevyä, joka vesieristettiin. Jotenkin luotan enemmän Ardex 8+9:iin kuin kaakelilujan vesieristeeseen. Ja lujalevyyn päädyttiin sen vuoksi, että se ei mene vedestä heti pilalle.

[TommiT]

Joo taidanpa sittenkin tyytyä ek kipsiin. Lattiassa mulla 50x150 tavaralla 1,5m jännevälillä niskat K400 jossa vielä lautakoolaus päällä. Tähän laitettu 1 kerros lattiakipsiä ja tarkoituksena on laittaa vielä toinen kerros lattiakipsiä ja tähän päälle sitten lattiavalu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Onko ideaa, mitä valu - betoni vai joku muu? Mikähän mahtaisi olla betonivalulle minimipaksuus? Mä haluaisin minimoida valun paksuuden, koska en halua ylimääräistä painoa juurikin tuon takia, että lattia puurungon päällä, jottei sitten vahingossakaan nitkahda pitkänkään ajan kuluessa...

Terv Tommi

[Khyron]

Gyproc ehdottaa et lattialämmitys tehtäs kahden kipsilevyn väliin http://www.gyproc.fi/fi/Ratkaisut/Latti ... %A4mmitys/. Mikä kuulostaa sillai järkevältä ettei tarvi valaa niin paksua kakkua, kun putkien päälle varmaan tarvii kuitenkin saada jonkun verran tavaraa.

[jope]

Nuo kipsilattia ohjeet ei olleet märkätila vaan muita lattioita. Joskus kun kyselin kipsilattioista gyprocilta pesuhuoneeseen suosittelivat jättämään tekemättä ainakin siinä nimenomaisessa tapauksessa. En tarkkaan tiedä tämän hetkisestä kipsimärkätilalattia ohjeistuksesta.
Jos kipsin päälle tekee kallistukset valuna varmempaa olisi tehdä uivana lattiamassalla jolloin minimivahvuus on 50mm. Sen voinee tehdä myös tasoitteella jolloin säästää jokusen sentin. Tasoite valmistajalta pitää ensin varmistaa rajapinnan tartuntakysymykset,lämmönvaihteluiden alustan elämisten joustojen jne. suhteen....

[Khyron]

http://www.gyproc.fi/download.aspx?intF ... ectID=9392 Tuossa pdf:ssä sanotaan:

Märkätilan lattia
Alusrakenteena on kaksinkertainen lattialevyratkaisu,
jonka päälle kallistukset tehdään valamalla ne lattiavalumassalla
tai kallistusrimoituksin. Vedeneristys asennetaan
aina kallistusvalun päälle. Rakenteeseen voidaan
asentaa lattialämmitys.

[jope]

Näytti tuossakin olevan ristiriitaisuuksia. Teksti puhui valumassasta kuva tasoitteesta. En löytänyt tähän hätään googlelta parempaakaan detaljia joten kannattanee keskustella kamatoimittajien kanssa tai kysellä gyprocilta...

[rmt-57]

Mulla on tällanen: Seinät ek-gyproc+vetonit vesieriste., lattia: koolaus k400-600, 2*13mm ek gyproc, lattiadispersio, kallistusvalu vetonit5000karkeatasoite+3000hienotasoite (hyvää ainetta, ei vaadi kuin päivän kuivumisen, kerrospaksuus5-50mm) tässä tapauksessa 12-22mm, lämpökaapeli valussa. vesieristys vetonit, kuitukangas koko lattian yli.
Laatat lattiassa "muttereita", seinissä 150*150mm, alaslasketussa katossa hs-muovi paneelin alla, varsinaisessa katossa myös muovi, tuuletus järjestetty ympäröivään huonetilaan.