Öljykattilan lämmitys öljy vs sähkö

[91GT]

Olen tässä laskeskellut ja miettinyt että kumpaa kannattaa nyt keväällä käyttää kun pakkaset loppuu. Mulla loppuu viime vuona halvalla ostettu öljy piakkoin. Nykyisellä sähkön hinnalla saan 10kw sähköä 0.9726€ ja eikös 1 litra polttoöljyä vastaa melko tarkasti 10kw?

Öljyn käyttöön pitää vielä ottaa huomioon hyötysuhde, häviöt ovat varmaan melko identtiset eikö totta?

Vai onko siihen hyötysuhteeseen laskettu jo häviötkin? Pannuna mulla on v92 jämä nova s ja siinä 6kw vastus.

Jokatapauksessa kun hintoja vertaa niin ei nyt ostettua öljyä kannattaisi käyttää.

Kyllä kai se näin menee käytännössäkin eikä vain teoriassa.

Lämminvesivaraaja olisi tietysti hyvä hankinta ja varmasti tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa.

[Bi0s]

pannun hyötysuhde on varmasti 85 % - 95% riippuu kuinka uusi kattila ja kuinka usein olet sen viitsinyt nuohota.. huonosti hoidettu pannu tukkoisilla suuttimilla voi polttaa öljyä jopa 75% hyötysuhteella... öljypannukauppiaat tosin sanovat että hyötysuhde ei missään ni messä ole alle 95% :)

Jos laksetaan että hyötysuhde on 85% saat öljystäsi 8.5Kw / 1L eli siinnävaiheessa kun öljylitra maksaa 0.90€/l on suorasähkö halvempaa..

veteen asennetussa sähkövastuksessa lasketaan että hyötysuhde on 100%

mutta kumpikaan näistä ei ole mikään edullinen vaihtoehto...

siirry siis jonkin näköiseen Lämpöpumpputekniikkaan, esim maalämpö tai ilmalämpöpumppu. Valinta kannatta tehdä nykyisen kulutuksen tai / ja rahatilanteen mukaan..

lämpöpumpulla voi laskea että "noin" hyötysuhde on jotain lähellä 300% (tästä varmasti älähdetään mutta kuitenkin :D)

[koeffte]

jos käyttää vastusta ö-kattilassa kannattaa muistaa estää ilman läpi virtaus kattilassa..pakkasilla tippuu "hyötysuhe" ihan kiitettävästi meinaan..luonnollisesti täytyy olla 100% varma ettei öljypoltin käynnisty,eli sulake pois,koko poltin irti jne..

vastaavasti jos päättää laittaa öljyn takas niin muistaa poistaa villa tulppaukset tms...tää kannattaa merkitä kattilaan jollain kyltillä/lapulla ettei käy vahinkoja,muuten voi tulla vähän turhankin arvokasta lämmitystä.

meillä siirrytään pellettiin kevään aikana kustannukset n.2300e

[91GT]

Jep sama ajatus kävi itselläkin mielessä että villalla hormi tukkoon ja muistilappu pannun kylkeen.

Kyllä tämäkuu vielä mennään öljyllä ja sitten varmaan piakkoin vaihtuu sähköön. Puuta palaa pesissä ahkeraan ettei toi vuosittainen öljyn kulutus ole kauhean iso mutta näillä hinnoilla rupeaa mietiskelemään vaihtoehtoja kyllä. Voi olla että käyttövesi poileri tulee jo tänä keväänä/kesänä laitettua.

Ilmanlämpöpumppu houkuttelisi myös vähän mutta arveluttaa vähän että miten sähköstä tulevaisuudessa veloitetaan. Vesikiertoinen hella vois olla kans hyvä mutta hinnakkaita ovat kyllä.

[pvalila]

Mulla päävastuu lämmityksestä on kahdella Mitsun ilpillä, öljyllä autellaan ja tehdään käyttövettä.

Näillä säillä ilpit pitävät talon lämpimänä, mutta lämmön tasaisuuden takia joudun pitämään muutaman kauimpana olevan huoneen patterit haaleina.

Käytännössä lämmitystarve on niin pieni, että siirryn kohta vastusten käyttöön: öljylämmityksen hyötysuhte on heikko, kun kattilasta otetaan ulos hyvin pieni teho.

Lämpövuoto ulos kattilasta on todella pieni, kun sitä lämmitetään sähköllä; polttimella kellari saa aina paljon enemmän lämpöä.

Näin siitä huolimatta, että mulla on ihan ok kattila.

Vielä toistaiseksi mulla on kellari kolea ja kaipaa lumien sulamisajan kuivatusta, näiden takia jatkan vielä hetken öljyllä.

Hyvä syy välttää öljyn polttelua kesäisin on sekin, että nuohoustarve vähenee (tai oikeammin, kun kuitenkin nuohotaan vain kerran vuodessa niin kattilan hyötysuhde ei huonone turhan kesäpolttelun seurauksena).

[Puulämmittäjä]

No mutta taas on saatu maalaisjärjellä laskettu oikein tulos. Näin on "maailmankirjat" muuttuneet muutaman kylmän kuukauden aikana. Tarkemmin ajatellen ollaan ehkä "puntit tasan" tilanteessa noin suunnilleen. Öljystä kun ei tarvitse maksaa muita maksuja kun litrahinta,mutta sähkön hintaan lisätään vielä siirtomaksu ja pääsulakkeen mukainen "lisuke". Saa nähdä miten jatkossa hinnat keskenään kilpailevat. " Suo siellä, vetelä täällä" sanotaan kansanviisaudessa. Itsetehdyt polttopuut edelleen edullisemmat, vanhoista heinäladoista saa heti kuivaa energiaa, tämän talven aikana olen poltellut n. 200 vuotta vanhaa honkahirttä ja tuppeensahattua lautaa vuodelta 1932.

[yksinkertaistaja]

sähköpatteri tuvan nurkassa toimii 100% hyötysuhteella

[pvalila]

sähköpatteri tuvan nurkassa toimii 100% hyötysuhteella

Kyllä, mutta näillä energian hinnoilla se ei vain tahdo riittää. Lämpöpumput antavat keskimäärin noin 3 kWh lämpöä yhdellä kiwattitunnilla sähköä.

Mistään ikiliikkujasta tässä ei ole kysymys, pumputhan ottavat kaiken antamansa lämmön joko ulkoilmasta tai maaperästä: se pumpun ottama sähkö kuluu siihen pumppaamiseen eli lämmön siirtämiseen alemmasta lämpötilasta ylempään.

Aivan sama juttu kuin veden pumppaamisessa, ei se vesi tule sähkölaitokselta vaan sähkölaitoksesta tulee vain se sähkö joka tarvitaan alhaalla pihakaivossa olevan veden nostamiseen ylös taloon.

[Puulämmittäjä]

Maalämpöjärjestelmässä on kaksi erillistä "tolppasähkön" syöjää. Pumppu joka kierrättää esim. etanoli-liuosta sinne kallion sisään 150 metriä ja saman matkan takaisin. Sähköä kuluu kitkan voittamiseen, etanoli-liuoshan hankaantuu putken seinämää vasten 300 metrin matkalla. Toinen sähköä kuluttava sähkölaite järjestelmässä on freon-kaasu kompressori. Kompressori nostaa kaasumaisen freonin painetta jolloin kaasu lämpenee. Tätä lämpöä käytetään kiinteistön lämmittämiseen. Maalämmöllä vain nesteytynyt freon lämmitetään kaasumaiseen olotilaan jolloin se voidaan uudestaan komprimoida. Palatessaan maanpovesta on etanoli-liuoksen lämpötila +4-5 astetta. Siinä koko maalämpö järjestelmä lyhykäisyydessään. Eli maalampöä ei käytetä yhtään kiinteistön lämmittämiseen. On aivan sama miten nesteytynyt freon saadaan takaisin kaasumaiseen tilaan. Halvempiakin konsteja on kun kallioreiän poraaminen. Kukin miettiköön tahollaan eri vaihtoehdot. Järjestelmä on aivan hyvä keksintö ja edullista lämpöä tuottava ratkaisu, laitteiston nimi vain on harhaanjohtava. Oikeampi nimi voisi olla esim. Kuumakaasu-lämmitys.

[jarkkis]

vanhoista heinäladoista saa heti kuivaa energiaa, tämän talven aikana olen poltellut n. 200 vuotta vanhaa honkahirttä ja tuppeensahattua lautaa vuodelta 1932.

Vanhat ladot,riihet yms.sellaset on nopeasti ehtyviä energiavaroja.

Jos aatellan kesäaikasta käyttöveden lämmitystä öljykattilalla,niin mun käsittääkseni kattilan hormista tihkuu lämpöä polttimen käynnin väliajoilla taivaalle.Vaikkakin kattila olis alapäästään kuin tiivis.Hormin pituus ja väljyys meinaa siihen,miten tehokkaasti lämpöä harakoille menee.Onkohan tuota hävikkiä laskettu mukaan kattilan oletettuun hyötysuhteeseen?Jos haluaa lämmittää vettä kesäaikaan sähköllä,niin eikös siihen kannattas hommata oikea hyvin eristetty sähkövaraaja ja jättää kattila kylmilleen.

[Bi0s]

Pieni korjaus Puulämmittäjän vastaukseen
Kiertovesipumput liuos / lämmityspiiri kuluttavat noin 200 - 300 wattia nämä käyvät ainoastaan tarpeen mukaan, eli liuos ei kierrä kaivossa jos kompressori ei käy

Kompressori on se suurempi kuluttaja, esim 10kw maalämpöpumpun kompressori käyttää noin 2.6kw kun se tekee noin 40c vettä.

Freonia ei ole käytetty enään uusissa laiteissa pitkään aikaan.. maalämpöpumpuissa käytettävä kylmäaine on tyypillisesti R407c tai R410

Lämmönkeruujärjestelmä voi olla esim, maalämpökaivo,pintakeräin (putket pellossa), vesistö, ilmakeräin näistä porakaivo ja vesistöasennus on parhaita lämmöntuoton kannalta, pintamaakeräin on edullisempi asentaa mutta vaatii paljon tilaa, ja lämpötilat ovat huomattavasti alhaisempia kun esim kaivossa...

[Jukka68]

Lämmönkeruujärjestelmä voi olla esim, maalämpökaivo,pintakeräin (putket pellossa), vesistö, ilmakeräin näistä porakaivo ja vesistöasennus on parhaita lämmöntuoton kannalta, pintamaakeräin on edullisempi asentaa mutta vaatii paljon tilaa, ja lämpötilat ovat huomattavasti alhaisempia kun esim kaivossa...

Viime kesän asuntomessuilla jututettiin maalämpöpumppuedustajaa ( en jaksa muistaa mitä merkkiä edusti...), hän ei isommin suositellut keruuputkien asennusta vesistöön. Perusteli mm. sillä, että hyötysuhde ei ole parempi kuin pintakeruuputkistolla tai porakaivolla ja putkien asennus veteen kallis ja haasteellinen ja taisipa puhua uistimista ja jääteleistä

Tiedä sitten, itse olen pitänyt vesistövaihtoehtoa hyvänä

[Bi0s]

vesistöasennus on kyllä hyvä, mutta se on haasteellinen ja ei sovi läheskään jokaiseen rantsuun, ranta pitää olla äkkijyrkkä niin että putket saadaan nopeasti sellaiseen syvyyteen että ne eivät jäädy kiinni jäihin ja kulkeudu niiden munaka... ankkurint voivat myös aiheuttaa haasteita :)

Urakoitsiat tosin välttävät näitä asennuksia koska ne ovat haastavia ja harvalla on kokemusta !

porakaivo on ehdottomasti vaivattomin ja se ei paljoa tilaa vaadi, ainoana miinuksena voi pitää hintaa...

[Puulämmittäjä]

Näin ne salat avautuvat kun keskustellaan. Kiitokset Bios kun kerroit nuo kompressoreiden ja pumppujen käyttämät sähköt. Olen näitä kysellyt Lahden Raksa-messuilla ja Kuopion asuntomessuilla edustajilta. En ole selvää vastausta saanut, ovat mieluusti puheenaihetta vaihtaneet. Tuolla 10 kw teholla lämmittää jo aika paljon kovalla pakkasella suoraa sähkölämmitystä. 40 asteinen vesi riittää noin 5-10 asteen pakkaseen "rintsikoissa". Lämmin käyttövesi pitäisi kuitenkin lämmittää 70 asteeseen ettei se paljon peloiteltu legionalais-bakteeri hyökkäisi salakavalasti hanasta käsille. Se keruuputken asennus järveen vaatii luvat paikalliselta kalastuskunnalta ja jos alueella suoritetaan tukin uittoa tai yleistä reimaroitua vesiliikennettä, myös lupa merenkulkulaitokselta. Että ei ihme jos myyjät eivät kiinnostu vesistö asennuksesta. Paras paikka on syrjäinen metsälampi tai lettosuo.

[Bi0s]

Puulämmittäjä, ihme juttu että ett ole saannut tietoa, ei ne mitään salaisuuksia.

linkki thermian esitteeseen, sivulla kaksi on kaikkien pientalopumppujen tiedot.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentb ... _LIGHT.pdf

Kompressorin nimellisvirta on max virta mitä kompressori käyttää kun se käy täysilla.

Esim. 10kw pumppu joka käyttää 2.6kw sähköä tuottaa noin 10kw lämpä kun tekee 40asteista vettä
kun pumppu tekee 55 asteista vetää hyötysuhde laskee hieman silloin se käyttää noin 3.6kw sähköä mutta kuitenkin vielä 2,8 hyötysuhteella.

itselläni maalämpöpumppu tarvitsee lisälämpöä satunaisesti noin -22 asteesta lähtien mutta iso ero esim ilmalämpöpumppuihin ja ilma/vesi pumppuihin on se että itse "halpa" lämpö ei lopu vaikka pakkanen on vaikka mitä, sitä vaan joudutaan tekemään pikkusen lisää esim. vastukislla. kun taas ilmalämpöpumppu, tai ilma/vesi laite ei enään saa lämpöä ilmasta kun se on esim -22 astetta ja tällöin koko lämmöntuotto joudutaan tekemään sähköllä tai jollain muulla.

esimerkki
talon huippulämmöntarve on vaikka 13Kw -26 pakkasessa
10kw maalämpöpumppu tuottaa noin 9.5kw lämpöä kun menovesi on 55 astetta ja 3.5 kw joudutaan tekemään sähköllä eli 9.5kw maalämpöä ja 3.5 kw sähköä
ilmavesilaite 10kw ei pysty tuottamaan lämpöä kompressorilla ollenkaan, 13kw suoraa sähköä tarvitaan talon lämmitykseen.

legionella bakteeri ei kasva eikä elä 55 asteisessa vedessä, varotoimena kuitenkin maalämpöpumppu tekee legionellakuumennuksen 65 asteeseen 14päivän välein, tai vaikka joka päivä jos haluaa..