Jälleenrakennuskauden mausoleumi Mikkelissä

[piippo]

Minkälaisen pumpun valihitte?

[Laurakaisa]

Noniin, nyt on 201 metriä reikää pihalla ja lavastukset valmiina, mikäli joku haluaa harrastaa Päätalo-filmatisointia. Koko alapihan lumi on muuttunut mustaksi.... Eli näkymä pihalle on tällä hetkellä ihan järkky. Mutta ruusupuskat säästyivät ja mitään muutakaan peruuttamatonta ei pihalle tapahtunut, pöly kadonnee näkyvistä lumen mukana ja tuota kaivuujätekasaa voi käyttää pihan täyttöön. Porauskohtahan oli jo valmiiksi mulloksella kun siitä kaivettiin viime syksynä vanha, käytöstä poistettu öljysäiliö veks eli se olisi joka tapauksessa pitänyt siistiä ja laittaa uusi nurmikko, kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis.

Meille tuleetuosta naapurimaakunnan puolelta Leppävirralta Gebwellin Qi 9 -pumppu ainakin toistaiseksi ihan itsekseen eli ilman erillistä varaajaa, katsotaan sitten tilannetta uudestaan jos on joskus talo täynnä suihkussa lutraavia teini-ikäisiä tyttäriä.

Hintaa kaivolle plus vehkeille on tähän mennessä tiedossa noin 12 800 euron verran. Kaivosta tulee vielä jonkunmoinen lisälasku (puhutaan satasista) kun suojaputkea meni kolmen metrin sijasta 12 metriä, ja tuohon päälle pitää laskea vielä asennuskulut eli putkarin ja sähkärin kustannukset. Minusta maalämpö oli meidän tilanteessa enemmän kuin järkevä investointi, eikä edes mitenkään törkykallis kun ajatellaan, että a) työkustannuksista saa kotitalousvähennyksen, b) elämme siinä toivossa että saamme laitteistohankintaan ainakin jotain roposia valtion energia-avustuksena ja c) meidän olisi joka tapauksessa pitänyt tänä vuonna sisäpiiputtaa öljypolttimen hormi ja hyvin pian hankkia uusi öljykattila, mikäli oltaisiin pidättäydytty vanhassa energiamuodossa. Eli useamman tonnin sijoitus olisi ollut sekin.

[piippo]

Gebwelli täälläkin pörisee, Q6 tosin. Ja ilman varaajaa, ihan on hyvin lämminvesi riittänyt, 2 aikuista ja 2 alle 5v lasta. Hyvä valinta, etten sanoisi :)

[Laurakaisa]

No nyt se Gebwelli on kellarissa. Jösses että oli painava vehje niinkin vaarattoman jääkaappipakastimen näköiseksi tötteröksi... Onneksi meillä on kansakunnan parhaat naapurit.

Tänään kävivät myös putkittamassa kaivon ja lisäämässä sinne litkut. Kaivon ympärys haisi kuin kolmosen ratikan peräpenkki...

Ja puoliso haki konevuokraamosta sellaisen erittäin maskuliinisen timanttiporan, jolla surautti pannuhuoneesta käsin sokkeliin siistin, pyöreän reijän. Siitä sitten putket sisään jahka meidän putkari ehtii paikalle asentamaan pumppua. Huolestunut perinnerakentaja mietti äsken, tuleeko joltain instanssilta raippoja jos tilkitsee sen putkireijän sitten urtsilla...

Kellarista on lisäksi purettu viime viikolla kaikki näkyvät asbestit patteriverkoston runkoputkista veks, ja se oli varsin nopea ja kivuton operaatio, hyvin irtosivat. Pisin aika siinä hommassa kului siihen, kun odoteltiin Lappeenrannasta saapuvaksi työsuojelutarkastajaa - käyvät kuulemma kerran vuodessa tsekkaamassa kaikki asbestinpurkufirmat ja tuolle meidän urakoitsijalle sattui se tarkastus juuri meidän projektin kohdalle. Jokunen tunti meni kellarin suojaamiseen ja alipaineistukseen, sitten jokunen tunti purkamista, sitten kellaria tuuletettiin vielä yön yli niillä pöhistimillä ja seuraavana aamuna kävivät purkamassa muovit pois. Laskua odottelemme innolla.

Seuraavaksi selvittämään arvoitusta nimeltä onko saunaan vaihdettu muovinen viemäriputki koko matkalta vai vaan osalta. Lapio kouraan ja maapohjakellaria kaivamaan.

[Laurakaisa]

Täten perustetaan Anonyymit Vanhojen Romujen Hamstraajat ry.

Me ollaan mummolareissulla, ihan sillai viattomasti, peräkärryn kanssa. Lopputulos: Yks 50-lukulainen kirjahylly, kahdenistuttava pihakeinu, vanha kunnon karttapallo jonka alusta on puuta, se astehommeli metallia ja kartalla Neuvostoliitto, neljä tuolia keittiöön, kymmenen litran valkoinen emalikattila, hauska vanha tarjotin ja keittiöjakkara. Autossa mietittiin että miten tässä taas näin pääsi käymään.

Argh ja pam. Myydään alkuperäiskuntoinen rintamamiestalo Mikkelistä, ostetaan vähintään 400-neliöinen kartano.

[Laurakaisa]

Olemme itsekin häkeltyneitä siitä, että kaikenlaisen ekohippihäröilyn ja rintamamiestalojen muumiointipaasauksen sijasta olemme viime päivinä saaneet aikaiseksi oman Tutankhamonimme remontointia

Tällä hetkellä:

- Meillä on suora sähkölämmitys. Öljykattilasta on purettu kaikki irti lähtevä (mm. melko uusi poltin, joka tullaan treidaamaan Speedheateriin jo oman rintamamiestalonsa lateksista kuorineen toverin kanssa) ja nyt olisi myynnissä 1200 litran öljysäiliöt tuolta kellarista. Osta osta! Maalämpökaivo kytkettäneeen tositoimiin ensi tiistaina.

- Meillä on perfektionisti-appiukon rappaama saunan muuri. On muuten nätti. Sitä ei ruveta maalilla peittelemään.

- Meillä on puoli saunan kattoa ja puolitoista seinää paneloituna. Yhden paneelin taakse kirjoitti puoliso, että tätä paneloitaessa tytär täytti neljä kuukautta. Toivottavasti ei olla itse sitä purkamassa vaan nämäkin kuusipaneelit kestävät yhtä pitkään kuin edelliset vuosimallia -53.

Huraa! Malja työn sankareille

[Laurakaisa]

Päivitystä edelliseen: Nyt meillä on myös toimiva maalämpöjärjestelmä, ja kokonaan paneloitu sauna.

Mutta se varsinainen päivän uutinen on se, että saimme tänään postia ELY-keskukselta. Rakennusperinnön hoitoon tarkoitettua kunnostusavustusta tärähti 4500 euron verran talomme ulkovaipan korjauksiin. Jee, jee, jee! Summa aiotaan käyttää nyt sitten alkuperäisen eli huopakaton laittoon ja lopuilla sitten fiksataan ikkunoita ja ovia jos jotain jää kattoremontin jälkeen.

[Hower]

Mutta se varsinainen päivän uutinen on se, että saimme tänään postia ELY-keskukselta. Rakennusperinnön hoitoon tarkoitettua kunnostusavustusta tärähti 4500 euron verran talomme ulkovaipan korjauksiin. Jee, jee, jee! Summa aiotaan käyttää nyt sitten alkuperäisen eli huopakaton laittoon ja lopuilla sitten fiksataan ikkunoita ja ovia jos jotain jää kattoremontin jälkeen.

Sinänsä kivaa, eli onnittelut.
Mutta joku asia tässä nyt pistää ähkimään noin yleisellä tasolla...
Minkälaisia vaatimuksia tuon kaltaisen avustuksen saamiselle on; joku suojelu-status, huomattavan arvokas, yhtenäinen kulttuurimiljöö ... jos ei, niin ovatko nämä enemmänkin rahanjaosta vastaavien ELY-ihmisten perstuntumapäätöksiä perinneharrastustoimintaan?
Meinaan vaan, että noin tasapuolisuusnäkökulman kannalta tuon tyyppisiä valtion (veronmaksajien) avustuksia voisi kuvitella sitten tulevan jakoon tuhatmäärin pitkin Suomea taiten tehdyillä hakemuksilla?
Siis tarkoitukseni ei ole pottuilla tai määkiä muuten vaan kateellisena. On vaan aika mielenkiintoinen juttu.

[Laurakaisa]

Kyseessä on harkinnanvarainen ympäristöministeriön hallinnonalan vuosittainen valtionavustus, jonka jakelusta vastaavat ELY-keskukset. Hakuaika on joka vuosi loka-marraskuussa. Noita avustuksia tulee jakoon karkeasti arvioiden joitakin satoja valtakunnassa vuosittain, haetut summat ovat yli kymmenkertaisia maksettuihin avustuksiin verrattuna. Meidän 4500 euroa irtosi noin 13 000 eurolle lasketulla remonttibudjetilla ja tuo avustus tilitetään kuittien perusteella niin, että jokaisesta toimitetusta kuittinivaskasta maksetaan 50% takaisin kunnes summa on loppuun kulutettu. Avustusta saa ainakin täällä vain rakennuksen ulkovaipan korjauksiin, oman työn osuutta ei avusteta eikä kotitalousvähennystä tietenkään saa sellaiseen remonttiin, johon on saanut valtionavustusta. Remontit on hyväksytettävä ELY-keskuksella ja niissä on noudatettava museoviraston korjauskortistoa tai muuten vaan perinnehippimeininkiä.

Lisäys, sitten on vielä erilaisia lisäsääntöjä kuten esimerkiksi täällä sellainen nyrkkisääntö, että yhden oven/ikkunan kokonaan uusiminen vielä hyväksytään mutta loput on sitten kunnostettava vanhoista tai avustusta ei voida maksaa. Noita on muitakin vastaavia, varmaan vaihtelevat vähän alueittain.

Meidän tapauksessa hakuperuste oli se, että meidän asuinalue on inventoitu maakunnallisesti merkittäväksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi ja se on kaavalla suojeltu. Muitakin hakuperusteita on, tässä niistä lisää:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 561&lan=fi

[Hower]

asuinalue on inventoitu maakunnallisesti merkittäväksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi ja se on kaavalla suojeltu.

Tämähan on ihan selkeä ja kiistämätön peruste.

[Laurakaisa]

Juu - ja tähtään siihen, että tämä yksittäinen tönö on myös joku kaunis päivä museoviraston suojelukohde

Sitten ihan muihin asioihin. Pekka Huhta tuolla omassa jugend-valtaistuinsalivessaketjussaan rohkaisi minua taannoin näin:

Tottahan koristekoukerot saa ja pitää vetää jos käsi niin vaatii. Ennemmin sen yksittäisen huonekalun omilla ehdoilla kuin sillä ehdolla että kaikki pitää olla just niin pietististä kuin aikakausi vaatii.

Ja kas näiden koukeroiden parissa on pääsiäisen pyhiä täällä vietetty:



(Lehdet on valmiit, kukka ja nuppu ei.)

Kävi sitten niin, että tuo kukka-aihe löytyi kahden maalipinnan alta saunakamarin piirongista. Tuon kukka-aiheen alta löytyi vielä merkit siitä, että ovissa on joskus ollut puuleikkaukset, mutta palautin kaapin vain tuohon kukkakoristeaikakauteen.

Ja kyllähän se niin on, että tällainen näpertely on toisinaan erittäin olennaista talossa, jossa pihamaa on kuin pommin jäljiltä ja ziljoona remonttiasiaa kesken. "Kauneuden voimaton kaipuu."

[Pekka Huhta]

Melkeen semmoisen ison pusuhymiön paikka

Tiedäks, noista asioista tulee juuri se hyvä mieli joka auttaa jaksamaan keskeneräisyyttä ja tuo voimia siihen että jaksaa röytää niitä paskamaisempia ryskätöitä eteenpäin, noin Päätalon kielikuvia lainatakseni. Jos ajattelet joka hetki maalatessasi että nyt menee aika hukkaan niin olet vaan hukannut sen voiman joka siitä maalaamisesta nousee. Muistat vaan tehdä homman loppuunsa saakka, niin että se kukka tuo voimaa joka kerran katsoessa, sen sijaan että se muistuttaisi keskeneräisyydellään.

Aivan erityisesti tykkäsin siitä että kukalla on malli ja tarina.


Jos olisin kirjailija niin potisin nyt writer's blockia oman hyyskäni suhteen. Virkatyö vähää vaille tappaa, polvilumpion nuljahduksesta ja polven muusta prakaamisesta kirjoitetusta viiden viikon saikusta ehdin pitää puolitoista ennenkun oli pakko tulla töihin. Pääsiäinen meni anoppilassa, mutta sentäs tän päivän olin kotona. En suinkaan vessaa tekemässä vaan ens'alkuun pesaisin alakerran 194 ikkunaruutua (tarkka luku) ja sitten kömysin kellariin tekemään hyllyjä mehupulloille ja maalivarastolleni. Hyvä sentäs että tässä maailmassa joku maalaa niitä kukkia...

Pekka

[Laurakaisa]

Tässä ennen ja jälkeen -kuva tästä kaappiprojektista. Aika hyvä tuli, sanoisin. Hyllyt ja takalevykin on paikoillaan ja kappi siellä mistä se löydettiinkin eli saunakamarissa. Yritän saada blogiin lisää kuvia projektista ja tänne vielä lisää sauna-asiaa kun se on nyt melkein viimeistä listaa myöten valmis ja eilen ystävien ja ylänmiesten kanssa juhlallisesti käyttöön vihitty.

[Harri68]

Milläs maalilla kaappi on maalattu? Ainakin miun näytöllä näyttää oikein sievältä väriltä.

Harri

[Laurakaisa]

Se on livenäkin sievä, Uulan Oras. Sellainen vanhan vihreä. Maali on ovi- ja ikkunamaalia, joka on varsinaisesti meidän yläkerran keittiön kaappien maali, mutta lainasin sitä vähän tuohon saunakamarin kaappiinkin.

Nuo kukat maalasin jollain Tiimarin halpis-askarteluväreillä kun ei muutakaan sattunut olemaan.