Energiatehokas lämmitys ja ilmanvaihto sekä muu asuminen

[eskoensio]

Tässä on hieman tyhmää alkaa esittämään mielipiteitä kun ei ole nähnyt tiloja tarkemmin, muuta jos yleisellä tasolla.
Luonnollinen tilanne on että maalämpö muutamassa metrissä on + 7 asteen luokkaa sekin pohjarakenteista riippuen. Sitten kylmillä ilmoilla ulkolämpötila alentaa sokkelin sisäpuolella, eli talon alla olevaa tilaa taas sokkelin eristeistä riippuen pihalaämpötilan suuntaan, eli mennään pakkasen puolelle. Tietysti kissanluukut ja lumikin auttaa tähän tilanteesee, eli viittaan normaalin maakellarin tilanteeseen.

Tällä nyt yritän sanoa sitä, että routaeristeitten laittamisella on suuri merkitys alapohjan lämpötilaan. Koko talon lämpötilaan lisäeristeet vaikuttaisivat enemmän jos koko sokkeli pystyttäisiin eristämään alapohjan tasoon saakka. Pakkanen tulee rintamamiestaloissa sokkelin läpi alapohjaan hirvittävän kovalla teholla.
On myös tutkittu, että uudemmissa hyvinkin eristeyissä taloissa maapohjan lämpö nousee + 14 asteen tasoon kun kesällä on lämmintä ja aina lämpöä vuotaa eristeittenkin kautta alapohjaan. Hyvin pohjaeristetyssä talossa lämpöä varastoituu talon alle kylmääkin kautta ajatellen. Ilman eristyksiä olevassa soppelissa kylmä puolestaan varastoituu talon alle.

Tietysti joku alkaa nyt väittämään, että lisäeristämien ei kannata eikä vaikuta mitään, mutta itselläni on hyvää kokemusta muutaman satasen investoinnista asuntoni seinustoilla ja miten hommaa voi tehdä.

[as77]

Muistanko ihan höpöjä, että 10 senttiä puruja olisi jotain 5 senttiä kivivillaa?
...
Kellariisi lämpö tulee kaiketi maasta, mutta lattiaan kyllä se kellarin lämpökin jotain vaikuttaa ja sitäkautta jäähdyttää huoneilmaa ...

esittämäni 70 prosentin vastaavuus on "rivien välistä luettu" jostain (villavalmistajan !) laskelmasta jossa puru vaihdettiin villaan, tarkempaa tietoa todellakin pitäisi etsiä. Näitä purueristettyjä 50-luvun taloja on paljon !

lämmön siirtyminen (täys)kellaristani pääkerrokseen ei tunnu kovin suurelta, liekö edesmennyt isäni (rakennusmestari) miten eristänyt välipohjaa ... no, hain vintiltä ja muualta mattoja kaksinkertaiseksi kerrokseksi aktiivikäytössä oleviin huoneisiin

[as77]

esittämäni 70 prosentin vastaavuus on "rivien välistä luettu" jostain (villavalmistajan !) laskelmasta jossa puru vaihdettiin villaan, tarkempaa tietoa todellakin pitäisi etsiä. Näitä purueristettyjä 50-luvun taloja on paljon !

tässä asiassa näköjän ollaan " hyllyvällä suolla" ... wikipedia esittää rajoiksi 0,075 - 1,120 ja villalle vain 0,050, mutta jokin Parocin levy kyllä on tehtaan nettisivuilla speksattu alle 0,040:n.

varmaankin on arvioitava tiiviinkin purueristeen eristysteho saavutettavan puolta ohuemmalla villakerroksella. Tiiviyden merkitys johtaa ihmettelemään että miksei muinaisina aikoina ilmanvirtauksia purueristeissä hillitty jollain vaakasuorilla tervapahvisuikaleilla (jos puru siis on pystykoolausten välissä)

(ja koko tämä pohdiskelu kuuluisi 'Eristys' -osioon)

[rmt-57]

Vilpillä pöhistetty toista talvea. Viime vuoden Toukokuussa tarkistin vuosikulutuksen, oli ollut 25000kwh, Nyt soitin tarkistuksen 1.3, tulos 16000
Talo -57 noin 110m2, ei lisäeristystä, ikkunat vaihdettu ja ilmavuotoja tilkitty.
Tosin tuossa 16Mwh:ssa suuren osan ajasta ollut piharakennus sähkölämmitteinen+käyttövesi. Nyt siellä vuoden alusta porin matti ja viimeviikolla tein kiukaaseen piippusäiliön kyllästyttyäni jokavuotiseen jäätymisongelmaan. (aina jostain joku onnistu jäätymään) Eli nyt pihatuvassa sähköllä vain valot Halkoja on tänä kaudella mennyt noin 6m3. Suunta on siis oikea.

[jeejeejerrycotton]

Onkos täällä kellään kokemuksia näistä ilmalämpöpaneeleista?
http://www.swenergia.fi/tuotteet/lammit ... neeli.html

[Nihan]

Onkos täällä kellään kokemuksia näistä ilmalämpöpaneeleista?
http://www.swenergia.fi/tuotteet/lammit ... neeli.html

Enean ja Solarventi taitavat olla vastaavia.

Netistä ja juutubiistä löytyy ohjeita tyhjistä tölkeistä toteutettavaan tee-se-itse -versioon. Oon ajatellut jossain vaiheessa tehdä moisen mökille jahka muut rojektit antavat myöden. Tölkkien hankinnan olenkin jo aloitellut...

[itokt]

Alkuperäinen viestiketju vuodelta 2008. Olisikohan jo aika siirtää ketju pois forumin kärjestä ja antaa ajan/tarpeiden hoitaa ketjun priorisointi?

[jtbo]

Alkuperäinen viestiketju vuodelta 2008. Olisikohan jo aika siirtää ketju pois forumin kärjestä ja antaa ajan/tarpeiden hoitaa ketjun priorisointi?

Meinaatko, ettei energiatehokkaasta lämmityksestä, ilmanvaihdosta ja muusta asumisesta olisi hyvä olla yhtä keskitettyä paikkaa jossa vaihtaa kokemuksia?

[Simpauttaja]

No niin nyt se hajosi 10 vuotta kestänyt ilmalämpöpumppu. Nyt olisi tarve 80 nelinön rintsikkaan uutta pumppua vanhan tilalle. Onko teillä kokemuksia millaista sydämellänne pystytte ehottaan.

[lmfmis]

No niin nyt se hajosi 10 vuotta kestänyt ilmalämpöpumppu. Nyt olisi tarve 80 nelinön rintsikkaan uutta pumppua vanhan tilalle. Onko teillä kokemuksia millaista sydämellänne pystytte ehottaan.

KÄy www.lampopumput.info foorumilla ja löydät kilometritolkulla ehotuksia.

[Lehmari]

Olisikohan jollakin foorumistilla vinkkejä sähkönkulutuksen vähentämiseen? Olemme asuneet reilun vuoden vuonna -62 rakennetussa RMT:ssa, jossa on ala- ja yläkerrassa n. 90 m2 (yläkerrassa kylmät ullakot) ja kellarissa n. 30 m2 lämmitettyä tilaa (kylppäri, sauna puukiukaalla, khh ja vaatehuoneet). Kellarissa on vielä puuvarasto, pannuhuone ja pieni koppi, jossa kaksi lämminvesivaraajaa. Näissä ei ole erillistä lämmitystä, mutta laitteet tuottavat sen verran energiaa, että säilyvät hyvin kohtalaisen lämpiminä myös talvella. Lisäksi alakerrassa on kylmäkuisti, josta sisäänkäynti.

Talo on palanut osittain -84 ja tuossa yhteydessä vaihdettu ikkunat, uusittu eristykset villoiksi jne. Purua ei ole enää missään. Katto tehty ilmeisesti pohjaltaan myös tuolloin, villaeristeet nykynormien mukaan vähän naftilla tuuletusraolla, ei tuulensuojalevyjä. Huopakatto, jonka päälle laitettu toinen huopakerros v. 2001. Kellari remontoitu v. 2005, jolloin edellinen omistaja oli lämpimän osan lattiaan asentanut lattialämmityksen, sen alla on finfoamit. Salaojat laitettu myöskin, lämpimän osan seinissä finfoam + patolevyt, muualla pelkät patolevyt.

Meitä asuu talossa 2 aikuista ja 2 koiraa. Käymme töissä virka-aikana, eli tuolloin majaa talossa pitävät vain koirat. Telkkari on uudehko LED-telkkari, lisäksi kotiteatteri jonka kautta kuunnellaan myös musiikkia. Käytämme pääasiassa läppäriä, joka on auki koko illan, välillä menee virransäästötilaan. Meillä on myös pyötäkone, mutta sitä käytetään vain harvoin isompiin hommiin. Lamput on energiasäästölamppuja, valoja pyritään sammuttelemaan kun ei olla ko. huoneessa. Jääkaappi ja pakasti on uusittu v. 2009 keittiöremontin yhteydessä, samoin muut keittiökoneet. Pyykkikoneella pestään täysiä koneellisia 2-3/vk.

Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, sisäilma on raikasta. Ikkunanpielistä vetää vähän, mutta sen tuntee vain jos laittaa käden pielen ihan viereen. Yläkerrassa on uudehko normaali ulko-ovi. Kellarissa on kylmäkuistin alla olevaan varastoon johtava lautaovi, jossa ei ole eristeitä. Siitä fuskaa erittäin paljon ja se onkin vaihtolistalla tänä syksynä. Toisaalta sitten vähän mietityttää, mitä käy kellarin sisäilmalle, mutta pidetään sitten luukkuja auki jos on tarvis. Kellarissakin ikkunoista kyllä vähän fuskaa. Tuuletusluukut on olleet keväästä auki, nyt laitettiin juuri kaikkein pienimmälle ja viime talvena oli kiinni paitsi kylppäristä saunomisen yhteydessä. Luukkuja ei ole mitenkään tiivistetty, joten ilma vaihtuu jonkun verran silti.

Sähköä meillä kuluu siis huimat 33 000 kWh/vuosi. Tästä suurin osa menee lämmitykseen. Sekä kierto- että käyttövesi lämmitetään sähköllä. Pannuhuoneessa on vanha puukattila, joka on yhdistetty vesikiertosysteemiin. Pakkasilla poltimme siinä puita ja saimme sähkömittarin pyörimisen pysäytettyä siksi ajaksi. Työ ja muut menot tietysti rajoittaa tätä. Käyttöveden lämmittäminenkin syö yllättävän paljon. Nyt kesäaikaan kulutus on ollut n. 50 kWh/vrk. Vastusten on oltava koko ajan päällä. Yritimme lämmittää vettä pelkällä yösähköllä, mutta vesi ei säilynyt niin lämpimänä iltaan, että olisi voinut käydä lämpimässä suihkussa. Rajansa säästölläkin :) Niin, suihkuttelemme 1-2 krt/pv, mielestäni kohtuullisen ajan. Sauna lämpiää kyllä useita kertoja viikossa, mutta silloinkaan suihkuttelu ei ajallisesti kasva.

Eli olisiko jollakin hyviä ideoita, miten saisimme sähkönkulutusta laskemaan (tietysti puulla lämmittämällä, mutta muutakin)? Voiko kellarin oven vaihtaminen haitata ilmanvaihtoa? Lämminvesivaraajat (niitä on siis tosiaan kaksi, mielestäni yksikin voisi riittää) on vuodelta -83, ymmärtääkseni nykyaikaisissa vesi säilysi paremmin lämpimänä? Osaako kukaan sanoa, voiko toista lämminvesivaraajaa jotenkin kytkeä pois päältä / kierrosta? Seinien eristys ei varmaankaan kovin paljon vaikuttaisi, mitenkäs katto? Huopa on kuitenkin ihan hyvässä kunnossa vielä, joten ihan heti sitä ei haluaisi lähteä remontoimaan. Maalämpöäkin olemme näillä kulutuksilla miettineet.

Mainitaan vielä, että talossa on meitä ennen asunut nelilapsinen perhe, jonka kulutuslukemat ovat olleet suunnilleen samat, joten joku vika kai meissäkin on..? Tai sitten lämmitys vie vaan niin ison osan sähköstä.

[lmfmis]

Sähköä meillä kuluu siis huimat 33 000 kWh/vuosi.

Tuo kuullostaa normaalilta. Seinissä ilmeisesti vain 10 cm villaa ja sillee..

Käyttöveden lämmittäminenkin syö yllättävän paljon. Nyt kesäaikaan kulutus on ollut n. 50 kWh/vrk.

Tuo taas kuullostaa paljolta. Onko tuo kaikki kuuman veden lämmitystä? Montako litraa sitä kuumaa vettä menee?

Ensin kannattaa aina laittaa kWh mittareita ja etsiä missä se sähkö kuluu. Meikäläisellä kotiteatteri vie joutessaan parisataa wattia ja enemmänkin jos on tietyt laitteet päällä.

[eskoensio]

Tuossa on nyt kustannuksia kerrassaan.

Minä kyllä nyt suosittelisin vesikierrätteisen pellettitakan laittamista lämpöjärjestelmään ja toistan samalla, että hyvälaatuinen sellainen. Pudotat tällä lämpökulusi kerralla puoleen, eli noin 5 centtiin kWh tasoon. Tietysti kannattaa myös selvittää vuotaako joku kohta erityisesti, koska "säästetty energia on ilmaista".
Jatkuvatoimisella, latausohjelmalla varustettu pellettitakka tarvitsee rinnalleen n 500 litran varaajan jolla perheesi tulee hyvin toimeen.
Vielä jos saa "yllyttää" niin pellettitakka, varaaja ja aurinkolämpöyhdistelmiä on alettu toteuttamaan enenevässä määrin mm ritamamiestaloihin ja sekin alkaa olemaan halpaa energiaa, tosin maksaa luokka "kymppitonnin" mutta säästökin on suuri.

[Lehmari]

Kiitoksia vastauksista!

Edellisessä asunnossa (pieni omakotitalo 2 kerroksessa, taloyhtiö, jossa lämmitys kaukolämmöllä, maksettiin yhtiövastikkeessa) sähköä meiltä kului 3700 kWh/v eli n. 10 kWh/vrk. Talo oli n. nykyisen kellarin verran pienempi, kulutustottumukset minusta meillä aika samat. Eli jos nyt menee n. 50 kWh ei lämmitysaikaan, siitä kai n. 40 kWh/vrk menee käyttöveden lämmitykseen.

Sen olen unohtanut mainita, että salaojissa on pumppu, joka jyrskää aina kosteilla keleillä, en tiedä minkä verran se kuluttaa.

Käyttövettä meillä kuluu itse asiassa nyt kun vesimittaria katsoin aika paljon, n. 150 m3 viimeisen vuoden aikana. Lämpimälle vedelle ei ole eri mittari. Osa tästä on kyllä mennyt pihamaan kasteluun, koko piha meni uusiksi viime kesänä ja kuivilla keleillä pensaita ja perennoita piti kastella aika paljon, että pysyivät hengissä kun eivät olleet vielä kunnolla juurtuneet. Ajattelimme nyt kiinnittää suihkutottumuksiin huomiota ja seurata, vähentääkö tämä sähkön (ja veden) kulutusta. Lisäksi täytyy käydä vaikka Clas Ohlsonilta katsomassa tuollaista sähkönkulutusmittaria, niin saa käsitystä laitteiden kulutuksesta.

Lämminvesivaraajia meillä on kaksi, á 500 l, tämä on minusta aika iso määrä. Talossa on aiemmin asunut isoja perheitä, joten on varmaan mitoitettu sitä varten. Tuo pellettisysteemi kuulostaa sinänsä ihan mielenkiintoiselta. Eli pellettejä ei tarvitse olla koko ajan syöttämässä itse vaan laite syöttää niitä automaattisesti? Millainen riski on siitä, että takassa palaa vaikka ei olla kotona? Miten paljon varastotilaa pelletit vaativat?

[eskoensio]

Ensinnäkin yksi 500 litran varaaja riittää kun esimerkiksi ajatellaan vesikiertoista pellettitakaa, tuo kaksi liittynee aiemmin ehkä puulla lämmittämiseen.
Vesikietoisella pellettitakalla ja "latausohjelmalla" varustettuna pellettitakka käynnistyy automaattisesti kun varaajan kyljessä oleva termostaatti pyytää lisää lämpöä, ja pysähtyy myös automaattisesti kun haluttu lämpötila on saavutettu. Hyvälaatuisella takalla ei käytännössä muuta tarvita kuin pellettiä säiliöön parin päivän välein ja viikottan 5-10 minuuttia puhdistusaikaa. Normaalisti takka jätetään toimimaan itsekseen kun kotiväki poistuu töihin tai omille menoilleen. Pitempään poissa ollessa varaajan sähkövastus toimii varalämpönä ja kaiken varalla jos jotakin häiriötä sattuu tulemaan. Nykyisin uusinta tekniikaa olevissa takoissa häiriöitä muodostuu yllättävänkin vähän ja niissä löytyy varmistukset eri tilanteisiin jotenka ne ovat erittäin turvallisia.
Pienemmässä käytössä 500 kg pellettisäkin voi varastoida ulos katon alle, tai toiset varastoi nurkantakana esimerkiksi kahteen 400 litraa olevaan muoviroskikseen. Niistä sitten täydennyserät ämpärillä sisään lämpiämään. Pellettilämmön kustannus on tasossa 5 centtiä kWh riippuen miten pelletin hankkii ja löytyykö lähistöllä. Kysy lisää niin kerron kokemuksesta.

Kaikissa tilanteissa muistan kokemuksella painottaa näissäkin lämmityslaitteiden hankinnassa, että "pitää ostaa latua, huonoa älä osta ollenkaan".