Puukattilaa

[trxmies]

Moro jäsen ss34, kuinka on ecopuulla lämmittäminen sujunut ja paljonko vuositasolla menee puuta?
Ja millaisia säästöjä olet mielestäsi saanut ?

Itsellä tuli elokuun alussa vuosi täyteen puulämmitystä.
Talossa 220 m2 lämmitettävää , 2 kuution varaaja sekä lattialämmitys joka paikassa. Käyttövesi tulee tuosta samasta varaajasta KV-kierukalla.
Aiemmin meni sähköä vuodessa 22 - 25000 kWh.
Nyt kaiken sähkön kulutus vuodessa oli 6600 kWh vuodessa ja puuta meni arviolta noin 15 m3.

Kattilana käytetty alapalo Arimax 25. Asennuksen ja kaikki putkityöt tein itse.
Tuosta sähkön kulutuksesta voisi karkeasti 10 c/kWh hinnalla laskea säästöksi about 1700€ vuodessa, ja tämä minun investointi tuli kuolletettua jo tällä vuoden lämmityksellä.

Puut tulee omalta mökkipalstalta metsänhoidon sivutuotteena , joten niille en mitään hintaa laske.

[ss34]

Sori, ku tulee vastaus näinkin myöhään.
Nyt reilu vuosi Ecopuulla lämmitelty. Edelleenkään ei pahaa sanottavaa.
Säästoä ainakin kertynyt reilusti. Entisellä yösähkölämmityksellä kulutus 27500 kWh (tosin edellisellä asukkaalla), tämän hetken kulutus viimeiseltä 13 kk 6200 kWh, joten säästöä kyllä tulee.
Puiden kulutusta en ole tarkkaan laskenut, mut varmaan semmonen 20-25m3.

[hiekka16]

Sori, ku tulee vastaus näinkin myöhään.
Nyt reilu vuosi Ecopuulla lämmitelty. Edelleenkään ei pahaa sanottavaa.
Säästoä ainakin kertynyt reilusti. Entisellä yösähkölämmityksellä kulutus 27500 kWh (tosin edellisellä asukkaalla), tämän hetken kulutus viimeiseltä 13 kk 6200 kWh, joten säästöä kyllä tulee.
Puiden kulutusta en ole tarkkaan laskenut, mut varmaan semmonen 20-25m3.

Moi! itsekin olen miettinyt puukattilan laittamista alakertaan. Talo on vuonna -60 valmistunut ja siinä on alunperin ollut puukeskuslämmitys. Kattila on poistettu vuonna -86 ja tilalle on laitettu 1,8 m3 varaaja yösähköllä. Nyt voisi ladata tuota varaajaa puullakin, koska puuta tulee nykyisin poltettua keittiön hellaleivinuunussa joka ilta talvella banaanilaatikollinen, noin 20 kg. Pannuhuone vaatii vähän päivitystä. Varaaja on uretaanipinnalla ja vaatii ilmeisesti pellityksen. Lämmitettävää on yht. noin 160 m2. Sähkönkulutus kaikkineen on ollut noin 20 000 kwh yösähköä ja 4000 kwh päiväsähköä vuodessa. Puuta kuluu noin 7-8 m3. Ilmalämpöpumppu on ja puulämmitteinen kiuas ja tosiaan se hellaleivinuuni keittiössä. Sain tarjouksen putkiliikkeeltä koko hommasta 4500 euroa, josta jäspi ekopuu 25 osuus 2600 euroa. Kattilan hinta on vähän yläkanttiin. Miten on omat kokemuksesi? Voisiko ekopuu 25 riittää meikäläisen käyttöön, vai vaatiiko isomman kattilan. Tuo pieni varastopesä siinä vähän mietityttää. Miten kauan pesällinen palaa ja pitääkä pellit sulkea aina lämmityksen jälkeen?
Minkälainen on sytyttää? Mitenkä usein on nuohottava kattila? Piipun pituus on meillä alakerrasta mitattuna noin10 metriä, joten ei pitäisi olla veto-ongelmia.

[ss34]

Kyllä saattaisi tuo ecopuu riittää, mutta pitkään pitää lämmittää. Jos mahdollista, niin suosittelen kyllä isompaa kattilaa, tosin hintahan se nousee.
Pesällinen mulla palaa 2-3 tuntia, riippuen puiden koosta. Aika pientä puutahan tohon suositellaan(olisiko ollut ohjeessa halkaisialtaan 10cm puu neljään osaan).
Itse olen nuohonnut kattilan kerran kuussa, se on kohtuu helppoa ja ei vie kauaa aikaa. Peltejä en ole laittanut kiinni koko aikana, kun haluan että ilma vaihtuu.
Sytytyskin on helppoa, kun sen oppii. Veto-ongelmia ei mulla ole kuin kesällä oikeen lämpimällä kelillä, talvella toi vetää pikku roskatkin lattialta
Kaiken kaikkiaan olen edelleen ollut kattilaan tyytyväinen, mut kun mulla ei oo kun toi kuution verran varaajaa, niin pientä ajoittamista ja suunnittelua mun lämmittäminen vaatii.

[hiekka16]

Kiitos tiedosta. Täytyy vielä harkita . Siksi meinasin tuota alle 30 kw:n kattilaa, koska palomääräykset on sillä helpommat kuulemma hoitaa. Toisaalta alakerran seinät on betonia ja autotalliin ja portaikkoon on olemassa jo palo-ovi. Saunaosastolle on puuovi pannuhuoneesta. Lähinnä tulee varmaan tehtäväksi tuo lämminvesivaraajan pellittäminen. Varaaja on Jämä kantikas ja pellityksessä on oma hommansa, kun siinä etupuolella on niin paljon sitä tavaraa ;vastuksia, lämpömittareita ja putkenlähtöjä. Latausta varten siinä on on onneksi vapaita yhteitä. No kesään se kattilan laitto menee joka tapauksessa , jos kerran tulee tehtäväksi. Kyllä esim. se 40 kw:n Termax Natura Suomesta hankittuna kiinnostaa tai ilmeisesti vastaava esim. Saksasta Orland Super -kattila, jos vain tohtisi ulkomailta tilata. Hinta on ainakin selvästi halvempi. Kattilaa tuodaan maahankin tuolla Orland Super -nimellä. Uskon että puiden poltto tehokkaassa lämmityskattilassa antaa paljon enmmän tehoja, kuin että poltan puita tuossa hellaleivinuunissa, jossa ei hyötysuhde ole kovin korkea. Muutenkaan tuo lämpö ei leviä kovin hyvin tuolta keittiöstä.

[hiekka16]

Kiitos tiedosta. Täytyy vielä harkita . Siksi meinasin tuota alle 30 kw:n kattilaa, koska palomääräykset on sillä helpommat kuulemma hoitaa. Toisaalta alakerran seinät on betonia ja autotalliin ja portaikkoon on olemassa jo palo-ovi. Saunaosastolle on puuovi pannuhuoneesta. Lähinnä tulee varmaan tehtäväksi tuo lämminvesivaraajan pellittäminen. Varaaja on Jämä kantikas ja pellityksessä on oma hommansa, kun siinä etupuolella on niin paljon sitä tavaraa ;vastuksia, lämpömittareita ja putkenlähtöjä. Latausta varten siinä on on onneksi vapaita yhteitä. No kesään se kattilan laitto menee joka tapauksessa , jos kerran tulee tehtäväksi. Kyllä esim. se 40 kw:n Termax Natura Suomesta hankittuna kiinnostaa tai ilmeisesti vastaava esim. Saksasta Orland Super -kattila, jos vain tohtisi ulkomailta tilata. Hinta on ainakin selvästi halvempi. Kattilaa tuodaan maahankin tuolla Orland Super -nimellä. Uskon että puiden poltto tehokkaassa lämmityskattilassa antaa paljon enmmän tehoja, kuin että poltan puita tuossa hellaleivinuunissa, jossa ei hyötysuhde ole kovin korkea. Muutenkaan tuo lämpö ei leviä kovin hyvin tuolta keittiöstä.

Pieni tarkennus: tuo Saksan kattilan nimi on Orlan Super.

[ss34]

Onko sit jossain määräyksissä, että varaaja pitäis olla pellitettynä?

[hiekka16]

Palotarkastaja tästä kerran mainitsi, mutta silloin ei puukattilan laitto ollut ajankohtainen.'
LVI- miehet taas olivat sitä mieltä , että kun on tietty etäisyys lämmityskattilan ja varaajan välillä, ja alle 30 kw:n kattila niin ei tarvitse pellitystä.
Siitä tuli tuo alle 30 kw:n kattila. Täytyy asia vielä varmistaa. Toisaalta onhan se urataanieristys ehkä palonarkaakin.

[kamelisko]

Löysinpäs tämän aloittamani ketjun sattumalta.

Tosiaan pari talvea on nyt lämmitetty Veto B-28-kattilalla. Tässä lopulliset speksit ja tunnelmia:

-Veto B-28 alapalokattila jossa vedonsäädin
-1200-litrainen Jäspi varaaja, jossa kierukka valmiina aurinkoa varten. (keräimiä ei ole vielä)
-Automaattiset latauspumppuhässäkät
-Varaajan yläosassa kaksi 6kw sähkövastusta.
-Talo on vm.47 ja n. 90+60 neliötä plus puolilämmin kellari (kellarissa pelkät betoniseinät joten lämpöä menee sieltä aika tavalla... Siporex-rivinteeraus hamaassa tulevaisuudessa..?)
-Patterilämmitys ja käyttövesi otetaan varaajasta.
-Aurinkolämmityksen yhteydessä laitetaan automaattishuntti, vähentänee lämmönkulutusta hieman.

Noh. Kattila toimii kivasti. Varastopesä on kohtuullisen iso. Varaaja lämpiää koivuklapeilla reilulla pesällisellä, sekapuulla menee ainakin kaksi pesällistä. Kattila ei ole turhan nirso, kaikki palaa, myös isot halot. Tämän kesän jäljiltä onkin kuivumassa koivun rungon puolikkaita! ;)
1200 litran varaaja on ainakin puolet liian pieni, jotta talvella ei tarttis sähköä ollenkaan. Aion tänä talvena kokeilla, miten kattila pelittää "suoralla poltolla" eli pitää puuta kattilassa kokoajan. Tämähän on periaatteessa suunniteltukin siihen, koska kattilassa on itsessään shuntti ja käyttövesikierukka vakiona. Meillä käyttövesikierukka liitettiin ylilämpötermostaattiin hätäjäähdytystä varten ja shuntti otettiin pois käytöstä.

Olen siis ihan tyytyväinen kattilaan. Vielä kun saisi niputettua puut valmiiksi pesän kokoisiin nippuihin niin ei tarttis kantimella kikkailla.. Työpäivän jälkeen se on joskus liian vaivalloinen ajatus.

[Maatilallinen]

-Veto B-28 alapalokattila jossa vedonsäädin

Aion tänä talvena kokeilla, miten kattila pelittää "suoralla poltolla" eli pitää puuta kattilassa kokoajan.

Suoralämmitys on hyvä idea, mutta vedonsäätimellä se ei tule toimimaan. Mä poltin puoli talvea vedonsäätimellä jatkuvasti ja pikeä riitti, halonkulutus oli aivan hirveä ja toisioilmaventtiilejä ei voinut pitää lainkaan auki sillä kattila olisi kiehunut muuten, kun veti sieltä ilmaa kokoajan.

Lisäksi vedonsäädin oli aivan hirveän epätarkka, kattilaveden lämpötila vaihteli n. 30 astetta kattilan kuormituksesta riippuen. Sitten ostin autoon tarkoitetun keskuslukitussarjan, 4-ovisen, josta tein sähkösäädön kattilaan. Molempiin toisioilmaventtiileihin yksi moottori ja isoon vetoluukkuun kaksi. Clas Ohlsonilta pintatermostaatti, UPSista jäänyt 12 voltin hyytelöakku ja sille ostin Lampa BC-300 -ylläpitolaturin autotarvikeliikkeestä.

Akkuvarmennus ehdottomasti oltava sähkökatkojen varalta, muuten saattaa keittää jos jää luukut auki, ja toisekseen nuo moottorit haukkaa 10-15a virtaa aina toimiessaan niin tulee halvemmaksi laittaa pieni ylläpitolaturi + akku kuin iso muuntaja.

Keskuslukitussarjan mukana tuli paljon rautoja, tankoja ym. mistä pystyi rakentelemaan systeemiä. Lisäksi tarvitsin vannenauhaa ja nippusiteitä.

Kannattaa kytkeä tuo siten, että lisää siihen kaksi vaihtorelettä ja laittaa sen "kuskin oven" moottorin sinne vetoluukkuun, joskus siihen kerääntyy pikeä ja lähtee vasta toisella tai kolmannella kerralla auki, mun pitää tehdä tuo homma tällä viikolla, muutaman kerran jäänyt aukeamatta, mutta kun termostaattia käyttänyt vähän alempana niin toisella kerralla auennut normaalisti.

Tuossa kaavio: Keskuslukitussarjan kytkentä kattilan luukkujen säädössä

Nyt kun tilasin uuden alaluukun kattilaan kun entinen vääntyi, tein piirustukset joiden mukaan tehtaalla tekivät valmiiksi luukkuun sähkömoottoreille kiinnitysjutut ym...

Suoralämmitys toimii ihan kohtuullisen hyvin tuolla sähkömoottorisäädöllä, eli kaikki luukut joko auki/kiinni, ei välimuotoja, mutta vedonsäätimellä ei niin hyvin, vedonsäätäjä saattaa kituuttaa luukku millin-pari auki vaikkapa koko yön, ja ainakin savua riittää. Pikeä tietysti tulee aina jonkinverran myös sähkömoottorisäädöllä, tuhkalaatikko kannattaa olla niin ei sotkeennu tuhkapesä.

Luukkutiivisteet on syytä olla kunnossa suoralämmityksessä, pienkin ilmavuoto aiheuttaa piipun täydeltä pahanhajuista savua ja pikeä kattilan täyteen.

Mulla siis Eneka 35 alapalo, nyt toista talvea suoralämmityksellä. Varaaja 2m3 löytyy, mutta tosiaan liian pieni talvella, sähkövastukset menee aina päivän aikana päälle jos antaa tulien sammua, ja sitten sitä sähköä kuluu







Tuossa vielä loki siltä ajalta kun siirryin sähkösäätöön: Loki