Lämpö karkaa, rännikourut saa kyytiä

[Hejää80]

Oletko nyt varma ettei ole ilmarakoa? Ilmaraoksi riittää välttävästi lyhyellä lappekotelon matkalla 2-5cm epätasainen rakokin, eli esim että isojen kannattajien välissä on (kupruileva) huopalevy purukotelon kantena ja peltikaton harvojen aluslautojen ja pellin väliin jää jaksottainen 22mm laudan rako ilmaa. Harvemmin on kuitenkaan vedetty umpilaudoitus peltiin kiinni ja joka samalla toimii purukotelon kantena.

Jos todella ei ole yhtään rakoa ettei ilmavirtaa voi aistia vintiltä tai vinttikomerosta, niin se on tehtävä ennenkuin sisäpuolelle voi mitään hengittämätöntä laittaa, mm uretaanilevyä. Muuten tulee sellainen hikisäkki siitä lapekotelosta että mätänee aluslaudat, purut ja kaikki.

Eli käytännössä on purettava sisäkatto lappeen osalta, pelti ja/tai aluslaudoitus näkyviin, ja järkättävä vähintään 5cm tuuletusrako, mielellään 5cm + aluskate + 5cm. Aluskate ei tosin konesaumassa ole pakollinen mutta kerää se mahdolliset vuodot ja kuljettaa ne räystäskoteloon asti.

Tuo 10cm on niin surkea määrä eristettä muutenkin että alhaaltapäin se täytyisi korjata tekemällä paksummat kotelot villalle tai enemmän uretaania kuin tuo 30mm, miel 100mm. Myöskin kipsilevyversiona itse tekisin paloturvallisuuden takia. Jos ja kun puru on vielä kosteahkoa näin talvella niin se ei eristä paljon mitään.

Yläkolmion voi tehdä purkamattakin, eli tuulenohjaimet uuden tuuletusraon mukaan ja selluvillaa vintille, miel 250-300mm jos siellä on nyt vain tuo 10cm purua. Ja pitää varmistaa että uudet uljaat tuuletusraot tuulettuvat myös ulos asti, eli vintillä on oltava päädyissä reilunkokoiset tuuletusräppänät tai mielellään lähellä harjaa pellin lävitse pystysuorat tuuletusputket molemmille puolille kattoa (siis tasajaolla räystäänpääty1, putki, räystäänkeskiosa, putki, räystäänpääty2).

[SaLexi]

Meillä on yläkerta purettuna, joten välipohjan läpi karkaava lämpö nousee suoraan katolle. Eli sama ongelmahan se iski tännekin ja keväällä on sitten edessä ränniremontti... Näitä pieniä suunnittelemattomia juttuja...

Pic related.

[arijh]

Kokeilenpa jatkaa samaan aihepiiriin koska oireet on samat vaikkakin diagnoosi hiukan eri.
Eli jääpuikkoja on meidänkin räystäällä.
Yläpohjassa on kuitenkin purua melkein 50 cm suorilla osuuksilla, vinoilla osuuksilla ei tietenkään niin paljoa mahdu olemaan.
Sivuvintit on kylmillään ja ilmaraot sivuvinteiltä yläkolmioon on tehty ja tuulensuojalevyillä suojattu - ne oli tukittu aiemmin.
Olettaisin että iso osa lämpöhukasta meillä tulee kylmien sivuvinttien lattioista, joissa on purua vain n 10-15 cm. Samoin portaikon katon päällä on vain ohut purukerros - portaikon päältä pääsee konttaamaan sinne yläkolmioon.
Viime talvena jääpuikot oli pienempiä. Ilmaraot oli silloin vielä tukittu ja purua oli enemmän sivuvinttien seinille asti, mutta toisaalta myös talon huonelämpötila oli alle 20 kun siellä ei asuttu vaan remontti oli kesken.
Sivuvintit on hyötykäytössä varastoina ja lattian nostaminen lisäeristyksen takia tekisi niiden käytöstä hankalamman, kun huonekorkeus pienenisi ja lisäksi toiselle puolelle ovikin aukeaa vinttiin päin.
Saako tuollaisen 10-15 cm korkuisen välipohjan eristystä olennaisesti parannettua hengittävillä eristeillä?
Jos ei, niin lattian nostamisen vaihtoehdoksi jäänee uretaanilevy - tuleeko kosteuden tiivistymisongelmia jos sitä on vain tällaisella pienehköllä alueella, ja muut osat välipohjasta, yläpohja kokonaan, ja kaikki seinät on hengittäviä?

[tarpola]

Sivuvintit on hyötykäytössä varastoina ja lattian nostaminen lisäeristyksen takia tekisi niiden käytöstä hankalamman, kun huonekorkeus pienenisi ja lisäksi toiselle puolelle ovikin aukeaa vinttiin päin.
Saako tuollaisen 10-15 cm korkuisen välipohjan eristystä olennaisesti parannettua hengittävillä eristeillä?
Jos ei, niin lattian nostamisen vaihtoehdoksi jäänee uretaanilevy - tuleeko kosteuden tiivistymisongelmia jos sitä on vain tällaisella pienehköllä alueella, ja muut osat välipohjasta, yläpohja kokonaan, ja kaikki seinät on hengittäviä?

Purut pois, alakerran kattoverhouksen päälle haluttu paksuus uretaania kiinni vaahdottaen (30 mm saunasatu tuplaa jo eristävyyden) ja puruja takaisin. Voi toki laittaa enemmänkin, vaikka suoraan 90 tai 120 mm eikä puruja, jos lattiaa lähtee kerran avaamaan, ei tuokaan määrä vielä liikaa ole.
Kosteuden tiivistymisongelmaa ei ole niin kauan kuin tiiviin höyrynsulun muodostava eriste on lämpimällä puolella. Missään tapauksessa uretaania ei pidä laittaa vanhojen purujen päälle. Hengittävän eristeen kosteutta sitova kapasiteetti tuon sisäkaton osalta menetetään mutta tuolla ei ole kovin isoa merkitystä. Kosteutta tasaavaa massaa on talossa muutenkin. Terveen talon voi tehdä aivan ilmankin hengittäviä materiaaleja, jos ilmanvaihto on kunnossa ja kunnossahan sen pitäisi olla myös hengittävässä talossa.

[kairo]

Kuulostaa tutulta diagnoosilta ja meilläkin korjauskohteena tässä kevään mittaan tuo portaikon katto. Siihen kohtaa talvella alkaa jäätä keräämään.

Tällä hetkellä siellä on ylhäältä päin seuraavasti:
- talvella räystäällä reilu jääpankko
- rimahuopa
- alalaudoitus
- 2x4 koolauksen välit täytetty villalla
- paneeli

Ymmärtääkseni tuota voisi harkita korjaavansa siten, että uusi rakenne olisi
- rimahuopa
- alalaudoitus
- 2x4 koolaus ilmaraoksi
- ohut kovalevy (jotta ilmarako pysyy oikeasti auki) + uusi koolaus
- eriste
- ilmansulkupaperi
- pinta

Kysymykseksi on vielä nyt jäänyt, mikä tuo eriste pitäisi olla ja kuinka paljon sitä pitäisi laittaa. Löytyisikö tähän mielipiteitä? Ylimääräisen haasteen asettaa se, että kovin paljon yli 15cm ei saisi sisäkatto laskeutua tai sitten pitää joka kerran portaissa kulkiessa kumartaa. Tai sitten pitää alkaa suunnittelemaan portaiden kulun muokkaamista.

[tarpola]

Kuulostaa tutulta diagnoosilta ja meilläkin korjauskohteena tässä kevään mittaan tuo portaikon katto. Siihen kohtaa talvella alkaa jäätä keräämään.

Tällä hetkellä siellä on ylhäältä päin seuraavasti:
- talvella räystäällä reilu jääpankko
- rimahuopa
- alalaudoitus
- 2x4 koolauksen välit täytetty villalla
- paneeli

Ymmärtääkseni tuota voisi harkita korjaavansa siten, että uusi rakenne olisi
- rimahuopa
- alalaudoitus
- 2x4 koolaus ilmaraoksi
- ohut kovalevy (jotta ilmarako pysyy oikeasti auki) + uusi koolaus
- eriste
- ilmansulkupaperi
- pinta

Kysymykseksi on vielä nyt jäänyt, mikä tuo eriste pitäisi olla ja kuinka paljon sitä pitäisi laittaa. Löytyisikö tähän mielipiteitä? Ylimääräisen haasteen asettaa se, että kovin paljon yli 15cm ei saisi sisäkatto laskeutua tai sitten pitää joka kerran portaissa kulkiessa kumartaa. Tai sitten pitää alkaa suunnittelemaan portaiden kulun muokkaamista.

Käytettävissä on siis 250 mm eristekerroksiin ja ilmarakoon. 100 ilmarakoon tuntuu tuossa yhtälössä tuhlaavaiselta, eristeeseen jää vain 150 mm. Vaihtoehtoja ohuusjärjestyksessä:

runko 100+75, josta ilmarako 55, uretaani 120, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 225 mm
runko 100+150, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 150, verhouslevy. Kokonaispaksuus 265 mm
runko 100+125, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 125, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 265 mm

Sisäpuolelle ilmansulku tai höyrynsulkumuovi riippuen villan laadusta.

Kaikki toimivia, mutta eroja eristävyydessä, hengittävyydessä sekä rakenteen kokonaispaksuudessa.

Normituuletusrako on 100 mm, mutta jos matka räystältä ullakolle on lyhyt ja rako on kunnolla auki sekä alhaalta että ylhäältä koko leveydeltään ja kun päällä on hikoilematon umpilaudoitus, voi tuosta mielestäni tinkiä.

[kairo]

Vaihtoehtoja ohuusjärjestyksessä:

runko 100+75, josta ilmarako 55, uretaani 120, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 225 mm
runko 100+150, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 150, verhouslevy. Kokonaispaksuus 265 mm
runko 100+125, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 125, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 265 mm

Sisäpuolelle ilmansulku tai höyrynsulkumuovi riippuen villan laadusta.

Kaikki toimivia, mutta eroja eristävyydessä, hengittävyydessä sekä rakenteen kokonaispaksuudessa.

Mitenkäs nämä järjestettäisiin eristävyysjärjestykseen tai hengittävyyteen suhteutettuna?

[tarpola]

Vaihtoehtoja ohuusjärjestyksessä:

runko 100+75, josta ilmarako 55, uretaani 120, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 225 mm
runko 100+150, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 150, verhouslevy. Kokonaispaksuus 265 mm
runko 100+125, josta ilmarako 75, tuulensuojalevy 25, villa 125, pintaan Anselmi. Kokonaispaksuus 265 mm

Sisäpuolelle ilmansulku tai höyrynsulkumuovi riippuen villan laadusta.

Kaikki toimivia, mutta eroja eristävyydessä, hengittävyydessä sekä rakenteen kokonaispaksuudessa.

Mitenkäs nämä järjestettäisiin eristävyysjärjestykseen tai hengittävyyteen suhteutettuna?

U-arvot likimäärin samassa järjestyksessä
0,17
0,30 (puukuitueriste ja huok. kuitulevyillä)
0,26 (min. villalla)

Anselmit eivät hengitä, keskimmäisen voi tehdä hengittäväksi.