Lämpö karkaa, rännikourut saa kyytiä

[Hackney]

Hei, kaipaisin vähän neuvoja mahdolliseen tulevaan lisäeristämisprobleemaan. Asustellaan v. 1951 rakennetussa rintamamiestalossa. Yläpohjassa on vanhaa sahanpurua, vinot sivuvintit on joskus aikaisempien asujien aikaan laitettu lämpimäksi lisäasumistilaksi. Kahden viime talven aikana ollaan havaittu, että lämpöä vuotaa kuin Titanic aikoinaan sillä seurauksella, että kourujen päälle ja ympärille kehittynyt paksut jäämassat, joiden painosta kourut saavat kyytiä. Viime kesänä vanhat umpiruostuneet kourut tuli uusittua. Nyt on sitten uusittu kouru irrallaan, vääntynyt ja uusintaa vailla. Vakuutashan ei näitä korvaa millään. Lunta olisin tietysti voinut heitellä maahan katolta jo aikaisemminkin, mutta kun en heittänyt...
Rännejä ei huvittaisi joka vuosi uusia enää jatkossa jokaisen lumisen talven jälkeen, eräs rännimies ehdotti sulamiskaapeleiden asennusta kouruihin, tämä varmaankin auttaisi jäätymisongelmaan, mutta sillä taidetaan "hoitaa oiretta" eli seurausta eikä varsinaista ongelman alkuperäistä aiheuttajaa.

En nyt haluaisi kaataa koko yläkerran kattoja ja seiniä, eikä siihen ole oikein tässä vaiheessa ole budjettia ja voimia. Tarkoitus on kesällä aloittaa kellarin pesutilojen saneerausta, joten pääosa vähäisistä killingeistä valuu sinne. Auttaisiko ongelmaan minkäverran pelkkään yläpohjaan kohdistuvan eristämisen lisääminen esim. mineraalivillan/ekovillan pumppaaminen tilaan ja päätykolmioiden riittävästä tuulettamisesta huolehtiminen ? Olen kiitollinen neuvoista.

[tarpola]

Rännithän eivät ole aivan välttämättömät, tosin tuulisella säällä vähentävät seinän kastumista. Ei niitä kannata uusia ennen kuin katto on korjattu eli tuuletusrako saatu aikaan räystäältä yläkolmioon. Pelkkä yläkolmion tuuletuksen parantamien ei paljoa onnellistuta, jos kerran sivu-ullakot on otettu käyttöön. Jos siellä on ilmarako, selviää helpommalla eli avaamalla rakoa ulkolaudotuksen yäreunaan, mutta jos rakoa ei lainkaan ole on edessä vanhan rakenteen purku ja uusiminen. Ei mikään paha homma eikä kovin kalliskaan, mutta ei sitä kannata kellarirempan kanssa samaan aikaan tehdä.

Ovatko yläkerran huoneet käytössä tai välttämättömiä? Elleivät ole, lämpötila yläkerrassa alas. Tai yhden huoneen voi laittaa telakalle.

Onko talossa muita pesutiloja kuin kellari? Olisiko mahdollista laittaa ensin huoneet kuntoon ja sitten vasta lisätä kalliita märkätiloja?

Oireisiin aspiriinia eli kestotilaus lumenpudotuksesta. Lämpövuotoahan se ei poista, mikä kuitenkin tulee kalliiksi ja saattaa se olla rakenteillekin turmiollista ajanoloon.

Samojen ongelmien kanssa setvin itsekin, ja on se kuitenkin useamman kesän projekti kun talossa pitää asuakin. Mutta pala kerrallaan.

[Kauppis]

samma här.. Kiva purkaa varovaisesti edellisen rempantekijän jälkiä ja koettaa keksiä, missä kohin on menty harhaan, eli hukkaan.

Tänään pieksin katolta taas jiirin paljaaksi jäästä. Oisi se pitänyt mennä talvesta uskoa, että se taas sen siihen kerää ja sitten saadaan kondensiosadetta sisään + olen talon ainut "vakitalkkari", eli muita ei voisi homma vähempää kiinnostaa. (se on se tämä hulluus oman rintsikan perään kun teettää ylenmäärin hommia?)

Kun voisikin sanoa, että pitäkää tunkkinne, mutta kun on oma, niin on se pidettävä pykälässä ja korjailtava hissunkissun, vikapaikka kerrallaan, tanakasti miettien ja neuvoja kysellen.

Meiltä menee katto uusiin, että saadaan yläpohjaan eristeet ja tuuletukset vimosen päälle kuntoon. Sitä (=rikastumista) ootellessa jatketaan räystäitten ja lappeen lämpövuotokohtien harjausta jokaisen lumihiutaleen jälkeen.

[tuuma]

Peltikattorintsikkaan ei olisi ollenkaan huono idea tehdä sisäkattoon luukku, josta voisi puhaltaa silloin tällöin 9kW raksapuhaltimella kuumaa ilmaa katon alle ja saisi simuloidun suojakelin hetkessä että katolta lumet alas ilman turvavaljaita ja vaarallisia keikkumisia katolla

[Hackney]

Yläkerran huoneissa on kaksi pientä makuuhuonetta ja työhuone, joten kovassa käytössä ovat valitettavasti eikä noita siis voi oikein käytöstä ottaa kuin rempan ajaksi. Pari vessaa löytyy ylä sekä alakerrasta, mutta suihkullinen pesutila on vain kellarissa. Valitettavasti ilmarakoa ei siellä taida olla, joten kaipa se on seinien kaatoa luvassa sitten ja eristeiden uusinta. Mitenhän toi kannattaisi fiksuiten teknisesti toteuttaa?

Tulevaa kylppäri&Saunaremppaa varten tuli viime kesänä mies ja rautalapio- metodia käyttäen kaivettua talolle salo-ojat, sekä samalla laitatettua sadevesijärjestelmä maan alle ja lisättyä sokkelin ulkopuolista eristystä. Kylppäri on taattua 80-luvun alkua ja "laatua", todellinen katseenvangitsija vieraille...

Täytyy tosiaan nyt rempan järjestystä miettiä, kumpi olisi fiksuinta tehdä ensin. Onn mukava homma, kun ei tekeminen vahingossakaan lopu.

[Kauppis]

Kaveri kävi keikkumassa räystäilä tikkaiden kera ja tiiraili & avarteli räystäiden aluksia, eli poisti vielä enemmmän estettä ilmankululta. Lopulta laudankappaleella sai ongittua parin nyrkin kokoisen villamöykyn ja sanoi, että alkoi oikein lämmin puhallus kasvoille. Kyseessä siis jossain vaiheessa tehty pulpettikattoinen lisäsiipi ja sen aluset. Ei vaan tunnu kivalta ajatukselta, että lämmittää kirjaimellisesti harakoille.

Katteli aikansa katonaluksia ja paikallisti yhden vuotavan saumakohdan, jonka tykönä oli kuulemma isosti jäätä pellin alapinnalla. Olin missanuut paikata moisen kohdan kesällä, kun massatuutin kanssa tutkailin kattoa. Siitä ainakin sisi vuotaa sisään. Pieni reikä, mutta laitetaan metri lunta /läätä päälle, niin tuleehan siitä vesi läpitte.

Eli taysi kattorempap on taas tämänpäiväisellä tutkistelulla siirretty hitu edemmäs

[matrismik]

Peltikattorintsikkaan ei olisi ollenkaan huono idea tehdä sisäkattoon luukku, josta voisi puhaltaa silloin tällöin 9kW raksapuhaltimella kuumaa ilmaa katon alle ja saisi simuloidun suojakelin hetkessä että katolta lumet alas ilman turvavaljaita ja vaarallisia keikkumisia katolla

Yläkolmioon hommasin ns. ullakkoportaat eli katossa olevasta luukusta laskeutuu avatessa portaat, joita pitkin turvallisesti sisäkautta yläkolmioon, raksapuhallin toimisi varmasti ainoa ongelma on tuo betonitiilikatto

[tuuma]

Peltikattorintsikkaan ei olisi ollenkaan huono idea tehdä sisäkattoon luukku, josta voisi puhaltaa silloin tällöin 9kW raksapuhaltimella kuumaa ilmaa katon alle ja saisi simuloidun suojakelin hetkessä että katolta lumet alas ilman turvavaljaita ja vaarallisia keikkumisia katolla

Yläkolmioon hommasin ns. ullakkoportaat eli katossa olevasta luukusta laskeutuu avatessa portaat, joita pitkin turvallisesti sisäkautta yläkolmioon, raksapuhallin toimisi varmasti ainoa ongelma on tuo betonitiilikatto

Laita sitten vaikkapa kolme Porin Matia sinne "ylisille". Jotkut majailee omaa rauhaa hakiessaan autotallissa ja jotkut ylä-yläkerrassa Kyllähän se lumi osaa myös haihtua muuttumatta edes vedeksi välissä

Asiaan tai viereen: Reilu ilmarako katteen alla ja reippaat päätytuuletukset estävät tuon jäätymisen myös. Energiankulutustahan se ei pienennä kuten eristykset mutta jääpuikot poistuvat.

Lumiprobleemasta meillä sen verran että kulkureitti on koko pitkän lappeen varrella ja kyllä kovasti hirvittää suojakelit kun noita muksujakin on että autoilijoita, jotka ei millään voi tietää milloin katto tyhjentyy. Itse haluan peltikatosta eroon ja vaihtoehtoina on juurikin tiili, huopa, tai selluloosa-bitumikatto eli onduliitti. Kattorakenteet näissä kyllä kestävät painot vai oletteko kuulleet että on joskus rintsikan katto tullut sisään lumen painosta? Mitä noista kuisteista, niitä voi rakentaa uusiksi jos sattuu rakenteista irtoamaan lumen vyöryessä ja pakkautuessa niiden päälle

[pvalila]

En oikein usko tuohon Tuuman ideologiaan, että katemateriaalin ominaisuuksilla estetään lumen alastulo.

Mun kattoni on melkoinen karhunkieli, ja kyllä sieltäkin ne jäätä lähtevät liikkeelle kun se aika tulee; ei niitä lauttoja siellä mikään pidä, ei edes kourut vaan jää repii nekin mukaansa.

Itse olisin iloinen niin liukkaasta materiaalista, että lumi ja jäälautat tulisivat alas heti eikä vasta sitten, kun massaa on tappava määrä.

Tuuma, jospa sinne pitäisi laittaa 9 kW lämmityksen sijasta 9 kW vibra täristämään kattoa?

[tuuma]

En oikein usko tuohon Tuuman ideologiaan, että katemateriaalin ominaisuuksilla estetään lumen alastulo.

Puoli metriä varaston katolla ja kattokaltevuus sama kuin talossa, talossa nuo melkein tulivat alas joku viikko sitten mutta kuistin päällä nyt makaa suurin osa, eli toisen lappeen määrät. Varastossa ei mitään liikehdintää näköpiirissä ole ollut vielä koskaan. Ideologia tietty osoittautuu vääräksi heti kun tulee lasti omatekoisten kattotuolien johdosta suoraan varaston sisälle

[tuuma]

Tuuma, jospa sinne pitäisi laittaa 9 kW lämmityksen sijasta 9 kW vibra täristämään kattoa?

Nokialaisille puhelimille hyvä eläkehomma, sinitarralla kattoon puhelinarmeija niin olisi nykyajan henkeen langatonta tuo lumenluontikin, SMS ja katto tyhjä

[Oto Hascak]

En oikein usko tuohon Tuuman ideologiaan, että katemateriaalin ominaisuuksilla estetään lumen alastulo.

Mulla on jyrkät lappeet ja huopakatto. Ei se tavara yksinkertaisesti tule sieltä alas, paitsi vesinorona keväällä. Pakkaslumet tuuli pöllyttää alas, mutta valumalla eivät hievahdakkaan sulamisen myötä.

[matrismik]

Peltikattorintsikkaan ei olisi ollenkaan huono idea tehdä sisäkattoon luukku, josta voisi puhaltaa silloin tällöin 9kW raksapuhaltimella kuumaa ilmaa katon alle ja saisi simuloidun suojakelin hetkessä että katolta lumet alas ilman turvavaljaita ja vaarallisia keikkumisia katolla

Yläkolmioon hommasin ns. ullakkoportaat eli katossa olevasta luukusta laskeutuu avatessa portaat, joita pitkin turvallisesti sisäkautta yläkolmioon, raksapuhallin toimisi varmasti ainoa ongelma on tuo betonitiilikatto

Laita sitten vaikkapa kolme Porin Matia sinne "ylisille". Jotkut majailee omaa rauhaa hakiessaan autotallissa ja jotkut ylä-yläkerrassa Kyllähän se lumi osaa myös haihtua muuttumatta edes vedeksi välissä

Asiaan tai viereen: Reilu ilmarako katteen alla ja reippaat päätytuuletukset estävät tuon jäätymisen myös. Energiankulutustahan se ei pienennä kuten eristykset mutta jääpuikot poistuvat.

Lumiprobleemasta meillä sen verran että kulkureitti on koko pitkän lappeen varrella ja kyllä kovasti hirvittää suojakelit kun noita muksujakin on että autoilijoita, jotka ei millään voi tietää milloin katto tyhjentyy. Itse haluan peltikatosta eroon ja vaihtoehtoina on juurikin tiili, huopa, tai selluloosa-bitumikatto eli onduliitti. Kattorakenteet näissä kyllä kestävät painot vai oletteko kuulleet että on joskus rintsikan katto tullut sisään lumen painosta? Mitä noista kuisteista, niitä voi rakentaa uusiksi jos sattuu rakenteista irtoamaan lumen vyöryessä ja pakkautuessa niiden päälle

Niinpä mitäpä noista kuisteista, meillä ei ole ikinä sellaista tässä talossa ollutkaan , ensimmäiselle olisi rakennuslupa haettuna, no siinä sivussa kellaria lisää ja yksi makuuhuonekin L- mallinen nurkan ympärille olisi tulossa (joskus). Portaikko ahdas ja talvella kylmä suoralta seinältä sisäänkäynti.

[Hejää80]

Veljen talossa rupesi palahuopakatto vuotamaan viimekeväänä ja lumet täytyi käydä lapioimassa kun ne eivät itsellään sieltä tule alas. Ilmeisesti etelänpuolella oli aurinko 20 vuodessa kopristanut palat niin että saumat olivat ratkenneet. Se oli v 90 laitettu ilman alushuopaa suoraan laudoituksen päälle. Kesällä laittoivat icopalin miehet saneerausrullalla ylitse ja "vanha" palahuopa toimii nyt aluskatteena.

[akokko]

Tervehdys vaan

Uutena rintamamiestalon omistajana ajattelin laittaa oman kysymyksen samasta aiheesta (Vuotaa kuin titanic ja raystaskourun paalla metrin verran jaata)

Meilla ylapohjassa noin 10 cm sahanpurua ja lappeen alla samanverran eika minkaanlaista ilmarakoa.

Voisiko ylapohjan ja vinokaton liseristyksen hoitaa seuraavasti. Ei tehda mitaan ilmarakoja, eika lisata ekovillaa ollenkaan, vaan laitetaan sisakattoon SPU:n eriste/lastulevy levya. Tunnette varmaa tuotteen, siina on eristyspaksuus 30mm ja 10mm lastulevy samassa paketissa. Olis nopea, eika tarvitse purkaa mitaan. Lisaksi ilmatiiviys paranisi, eika suoraa ilmavuotoa olisi samassa mittakaavassa, kuin aiemmin. Onko kukaan kokeillut ko ratkaisua? toimiiko? Vai onko ainoa oikea ratkaisu purkaa sisakatto koolata uudestaan, jotta saadaan riittavat ilmaraot?