Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Meillä pelletti ollut käytössä noin neljä vuotta. Vuosikulutusta ei osaa vielä sanoa, koska talo on muuttunut jatkuvasti (eri lämmitettävät alat, sähköpatterit), Kuluvan vuoden perusteella kulutus noin 8t/ vuosi. Kattilana Jäspin pelletti 20 ja polttimena Iwabo Villa S1.
Alku ainakin oli kaikkea muuta kuin helppo, kellarissa on tullut tunti jos toinenkin vietettyä. Suurin ongelma meillä on jo täälläkin mainíttu kellarin mataluus. Vaikka siilossa on kaadot niin puhalluksen jälkeen syöttö toimii vain pari kuukautta, jonka jälkeen pellettiä pitää käydä siilossa "romahduttamassa" kiihtyvällä tahdilla. Lopussa, etenkin kovilla pakkasilla, saa parin päivän välein käydä pellettiä lappaamassa. Ja pelletti kun pääsee ruuvista loppumaan se aiheuttaa erinnäisiä lisäongelmia mm. syöttöön. Kun pelletti loppuu niin se on 15-30 minuutin homma saada taas toimintaan.
Mutta oppia ikä kaikki, tällä hetkellä siilo on taas pullollaan eikä ongelmia ole vähään aikaan ollut. Suurimmat ongelmat ovat varmasti olleet käyttökokemuksen puute, varsinaiset viat ovat olleet muutaman kerran sulakkeen palaminen sekä ruuvin kondensaattorin rikkoutuminen.
Ja ongelmatilanteissa olen saanut erinomaista, usein aivan ilmaista, apu paikallisesta poltinmyyjältä. Jos saa mainostaa niin annan kyllä lämpimät suosittelut. Vikatilanteessa lupautunut tietenkin tulemaan paikan päälle mutta useimmiten ongelmat on selvinneet ihan puhelimessa neuvomalla (mm kondensaattori joka ei kyllä itselle tullut edes mieleen).
Yhteenvetona, ei ole "helppo" ratkaisu, mutta oletettavasti edullinen kuitenkin.
Alku ainakin oli kaikkea muuta kuin helppo, kellarissa on tullut tunti jos toinenkin vietettyä. Suurin ongelma meillä on jo täälläkin mainíttu kellarin mataluus. Vaikka siilossa on kaadot niin puhalluksen jälkeen syöttö toimii vain pari kuukautta, jonka jälkeen pellettiä pitää käydä siilossa "romahduttamassa" kiihtyvällä tahdilla. Lopussa, etenkin kovilla pakkasilla, saa parin päivän välein käydä pellettiä lappaamassa. Ja pelletti kun pääsee ruuvista loppumaan se aiheuttaa erinnäisiä lisäongelmia mm. syöttöön. Kun pelletti loppuu niin se on 15-30 minuutin homma saada taas toimintaan.
Mutta oppia ikä kaikki, tällä hetkellä siilo on taas pullollaan eikä ongelmia ole vähään aikaan ollut. Suurimmat ongelmat ovat varmasti olleet käyttökokemuksen puute, varsinaiset viat ovat olleet muutaman kerran sulakkeen palaminen sekä ruuvin kondensaattorin rikkoutuminen.
Ja ongelmatilanteissa olen saanut erinomaista, usein aivan ilmaista, apu paikallisesta poltinmyyjältä. Jos saa mainostaa niin annan kyllä lämpimät suosittelut. Vikatilanteessa lupautunut tietenkin tulemaan paikan päälle mutta useimmiten ongelmat on selvinneet ihan puhelimessa neuvomalla (mm kondensaattori joka ei kyllä itselle tullut edes mieleen).
Yhteenvetona, ei ole "helppo" ratkaisu, mutta oletettavasti edullinen kuitenkin.
-
Putkimiess
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Ei ole salaisuus, kattila on Biomatic+. Tuhkatila (50 l) on iso moneen muuhun verrattuna ja se tietenkin suoraan vaikuttaa tuhkantyhjennysväleihin. Maljamallinen poltin taas on "itsestäänpuhdistuva" ja pystymallinen konvektio on huoltoystävällisempi kuin vaakamalli. Voisi tuon varmaan nuohota vähän useamminkin mutta kun on muutakin tekemistä :)tepy kirjoitti:Muutama kysymys, jos jaksaisitte vielä vastailla.
putkimiess: Onko kattila ja poltin salaisuus. Kuinka onnistuu noin paljon harvemmat nuohousvälit kuin muilla?
Väärät tai huonot säädöt sekä huono pelletti ja tietenkin lämmönkulutus muuttavat asetelmaa vastaavienkin laitteiden kesken.
Myös epäsopiva poltin-kattila-yhdistelmä lisää töitä ja ongelmia.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Taidampa ottaa tuon biomaticin kilpailemaan maalampö ja öljy/ilp settien kanssa.
On kaiketi uudistettu ja päititetty kattila kaverilla hyvin toimineesta termian pannusta.
Vaikea on päättää ja monta mutkaa matkassa. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Öljy on ollut niin helppo ja huoleton.
Vielä pari kysymystä, sitten hiljenen.
-Tuo biomatic no aika korkea (1505). Mitähän se vaatii tilaa päälle, että saa nuohottua ne tuubit?
-laviJ&S: kysymys vielä tuosta siilosta. Onko se teillä kellarissa? Kuinka matala tila se on?
Onko teillä ariterm depo-V systeemi vai ottaako se ruuvi vaan yhdestä pisteestä?
Siilo ja ruuvi tuntuu olevan tärkeä osa huoletonta systeemiä!
On kaiketi uudistettu ja päititetty kattila kaverilla hyvin toimineesta termian pannusta.
Vaikea on päättää ja monta mutkaa matkassa. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Öljy on ollut niin helppo ja huoleton.
Vielä pari kysymystä, sitten hiljenen.
-Tuo biomatic no aika korkea (1505). Mitähän se vaatii tilaa päälle, että saa nuohottua ne tuubit?
-laviJ&S: kysymys vielä tuosta siilosta. Onko se teillä kellarissa? Kuinka matala tila se on?
Onko teillä ariterm depo-V systeemi vai ottaako se ruuvi vaan yhdestä pisteestä?
Siilo ja ruuvi tuntuu olevan tärkeä osa huoletonta systeemiä!
-
Putkimiess
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Mun Biomaticin naamassa lukee myös Thermia. Se oli sitä silloin..
Mulla on korkeutta pannarissa 190cm ja se alkaa olla minimi. Rystysiä tarvii vähän varoa nuohotessa. Tosin tuossa uudessahan ei sitä tarvii tehdä kuin vuosihuollon yhteydessä.
Mulla on korkeutta pannarissa 190cm ja se alkaa olla minimi. Rystysiä tarvii vähän varoa nuohotessa. Tosin tuossa uudessahan ei sitä tarvii tehdä kuin vuosihuollon yhteydessä.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Siilo on kellarissa, entisessä puuvarastossa, tilalla on korkeutta n. 2200 mm eli tuon mukaan tuli siilon korkeus, pituutta tais olla n.2700mm ja leveyttä n. 2080. Nämä siis ulkomittoja, sisämittoja ei ole tullut ajateltua, siilosta tehtiin niin iso kuin tilaan mahtui, tilavuuskin on arvio. Pellettiä sinne laitettiin 4 tn, kuski sanoi että nyt oli kevyttä tavaraa, painavampaa mahtuis arviolta 5 tn. Syöttöjörjestelmä taisi olla just tuo, ottaa kahdesta pisteestä jotka on varustettu sulkupellein. Kaatoa siilossa on 45-astetta, siilo tehtiin kattilan asentaneen firman ohjeiden mukaan ja täyttyy puhaltamalla kattoon asti.tepy kirjoitti:Taidampa ottaa tuon biomaticin kilpailemaan maalampö ja öljy/ilp settien kanssa.
On kaiketi uudistettu ja päititetty kattila kaverilla hyvin toimineesta termian pannusta.
Vaikea on päättää ja monta mutkaa matkassa. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Öljy on ollut niin helppo ja huoleton.
Vielä pari kysymystä, sitten hiljenen.
-Tuo biomatic no aika korkea (1505). Mitähän se vaatii tilaa päälle, että saa nuohottua ne tuubit?
-laviJ&S: kysymys vielä tuosta siilosta. Onko se teillä kellarissa? Kuinka matala tila se on?
Onko teillä ariterm depo-V systeemi vai ottaako se ruuvi vaan yhdestä pisteestä?
Siilo ja ruuvi tuntuu olevan tärkeä osa huoletonta systeemiä!
Kattilatoimitus sisältää muuten lämmönsäätöautomatiikan ulkoanturilla. Meillä tilaa kattilan päällä tuo n.700mm, asennusohjeessa taisi olla suositellut minimi mitat.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Kerran on nuohottu, nyt savukaasut 110-astetta...kohta nuohota uudelleen ni saapi sitten tehtyy tarvittavat saadöt nuohottuun kattilaanPutkimiess kirjoitti:Mun Biomaticin naamassa lukee myös Thermia. Se oli sitä silloin..
Mulla on korkeutta pannarissa 190cm ja se alkaa olla minimi. Rystysiä tarvii vähän varoa nuohotessa. Tosin tuossa uudessahan ei sitä tarvii tehdä kuin vuosihuollon yhteydessä.
Jani&Sanna
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Tackar, äsken lähti pelletti päälle korjattuna. Nyt ei rutise yhtääntepy kirjoitti:Toivottavasti markokoon koneet alkaa pelittää paremmin![]()
Pelletissä tuntuu melko isona ongelmana olevan myös tuo pelletin laadun vaihtelu. Ilmeisesti puusepänteollisuus vähentynyt niin paljon ettei hyvää raaka-ainetta enää tule tarpeeksi. Se on ikävä jos tuollaisen huonon satsin saa.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Tuo polttoaineen laadun vaihtelu on ongelmia aiheuttavaa, itsellä oli yks erä mikä näytti kohtuu hyvältä muttei valunut minnekkään, siihen sai imurilla metriä syvän n.30cm halkaisijaltaan olevan reiän, veikkaisin ettei olis spiraalille valunut. Ämpärillä kylläkin siirtyi.
Nyt palaa Venäläinen ja vaikuttaa laadullisesti hyvältä, hintakin oli tuossa syksyllä kilpailukykyinen. Vuoden pelletin hinnalla sais päivän hinnalla öljyä puoleks vuotta.
Pellettiä menee n.14t vuoteen ja vähimmillään on öljyä palanut 4500l, tosin kulutus on tuosta muuttunut, veikkaisin et öljyä menis lähes 6000l nyt vuodessa... (viimevuosi ilman kv lämmitystä 45Mwh lämmitykseen)
Nyt palaa Venäläinen ja vaikuttaa laadullisesti hyvältä, hintakin oli tuossa syksyllä kilpailukykyinen. Vuoden pelletin hinnalla sais päivän hinnalla öljyä puoleks vuotta.
Pellettiä menee n.14t vuoteen ja vähimmillään on öljyä palanut 4500l, tosin kulutus on tuosta muuttunut, veikkaisin et öljyä menis lähes 6000l nyt vuodessa... (viimevuosi ilman kv lämmitystä 45Mwh lämmitykseen)
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Kiitoksia kaikille vastanneille. Luulen, että tarpeellinen tieto kasassa. Keskustelua sopii silti jatkaa.
Täytyy poiketa ensiviikolla paikallisella myyjällä katsomassa aritermin tuotteita, tai lähinnä noita siilo juttuja.
Kattila tosin ei mahdu minulle korkeuden puolesta, mutta termax 25cr pitäisi jo mahtua. 10 centistä kiinni.
Onkohan Lavi sulla kuitenkin joku toinen ruuvi systeemi, koska aritermin depo-v on auki koko matkalta http://www.ariterm.fi/382_Depo
Sinth saa ainakin minun puolesta mainostaa turkkulaista poltinmyyjää. Eiköhän iwabokin sopisi hyvin termax kattilaan.
Täytyy poiketa ensiviikolla paikallisella myyjällä katsomassa aritermin tuotteita, tai lähinnä noita siilo juttuja.
Kattila tosin ei mahdu minulle korkeuden puolesta, mutta termax 25cr pitäisi jo mahtua. 10 centistä kiinni.
Onkohan Lavi sulla kuitenkin joku toinen ruuvi systeemi, koska aritermin depo-v on auki koko matkalta http://www.ariterm.fi/382_Depo
Sinth saa ainakin minun puolesta mainostaa turkkulaista poltinmyyjää. Eiköhän iwabokin sopisi hyvin termax kattilaan.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Parilla aukolla tuo on ja pohja V-mallinen. Sulkupellit ovat sitä varten laitettu, että tuo spiraali voidaan tarvittaessa vaihtaa siiloa tyhjentämättä. Toista luukkua kiinni pitämällä saadaan rajoitettua pelletin määrää ja näin ollen ei tukkeennu niin helposti, näin opastettiin kun tuota rakennettii.tepy kirjoitti:Kiitoksia kaikille vastanneille. Luulen, että tarpeellinen tieto kasassa. Keskustelua sopii silti jatkaa.
Täytyy poiketa ensiviikolla paikallisella myyjällä katsomassa aritermin tuotteita, tai lähinnä noita siilo juttuja.
Kattila tosin ei mahdu minulle korkeuden puolesta, mutta termax 25cr pitäisi jo mahtua. 10 centistä kiinni.
Onkohan Lavi sulla kuitenkin joku toinen ruuvi systeemi, koska aritermin depo-v on auki koko matkalta http://www.ariterm.fi/382_Depo
Sinth saa ainakin minun puolesta mainostaa turkkulaista poltinmyyjää. Eiköhän iwabokin sopisi hyvin termax kattilaan.
Jani&Sanna
-
Putkimiess
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Mikä huonekorkeus sulla on siellä pannarissa?
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
No vielä vähän kokemuksia komppaamaan edellisiä (tai miten tämän kukakin lukee):
2,5 vuotta ollut käytössä Aritermin Biomatic 20+. Voi olla, että muistan nimen väärinkin, sen verran huoleton veikko olen näissä hommissa...
Toiminut on. Yksi takuuhuoltokeikka viime talvena juuri pahimpaan kylmien kelien ruuhkaan. Osa oli rikki ja lopputuloksena todella nokinen pannu ja melkein umpeen nokeentunut piippu. Mutta lopulta kaikki meni takuun piikkiin.
Pelletti palaa hyvin, ei ole nuukaillut laadussa. Ensin poltin Vapoa, nyt Versowoodin Hottia. Pelletti pääsee loppumaan tämän tästä, kun vielä ei ole siiloa/varastoa. Käyn hakemassa 500 kilon suursäkin kerrallaan ja käsipelissä tyhjennän kellariin, josta täytän viikkosiilona toimivaa tynnyriä. Ja aina se tynnyrin täyttö unohtuu, niin että huomaa ykskaks veden taas kylmenneen. Mutta ei siinä mitään, lisää papanaa tynnyriin ja pistään koneen päälle.
Onhan tuossa hälytysäänet, mutta ne on aina olleet pois päältä. Turhaa paniikkia vaan aiheuttaisi... Mitäs se nyt haittaa, jos yöllä pelletti loppuu. No, suihku on tietysti kiusallisen virkistävä sitten aamulla:)
Mitään säätöjä en ole tehnyt itse, huoltomies on käydessään tehnyt ja ne käynnit on vielä olleet takuuta tai asennukseen kuuluvia. Maksuja ei ole tullut huollosta.
Papanavarasto on tulossa n. 8 kuution tilaan kellariin. Hankala matala tila, mutta en muualle ala tätä varten mitään rakentamaan. Pitää vaan käydä kolaamassa papanaa kun kuitenkin holvaa. Tätä varten pitää tietysti hankkia uusi ruuvi ja siihen on suunniteltu kapasitiivista anturia, joka hoitaa viikkosiilon ylläpitotäytön. Mutkista johtuen yhdellä pitkälläkään ruuvilla ei meillä pärjää.
6 kW vastukset ei jaksa pitää meillä lämpöä yllä, niin että vilpoista tulee pakkasella ilman papanaa. Eikä vaimon tulikuumia suihkuja meinaa kattilan varaaja jaksaa ylläpitää. Isolle perheelle ja lämmintä vettä lotraavalle erillinen varaaja ehdoton. Meillä ei ole kuin kattila.
Pyrin nuohoamaan aina 500 kg:n polton jälkeen. Ei meilläkään sitä vapaata tilaa ole kuin n. 40 cm kattilan päällä ja siitä onnistuu kyllä. Vähempikin välttäsisi. Aina parempi kuitenkin, jos tilaa olisi enemmän. Tuhkalaatikkoa ei tarvitse tyhjentää joka nuohouksella.
Nuohousta enemmän menee aikaa polttimen siivouksessa, kun nakuttelee sintraantuneet kököt pois poltinkourasta ja varsinkin alasyöttöruuvin alta.
Meillä toinen vaihtoehto olisi ollut maakaasu, mutta veli venäläisen oikkujen pelossa valitsin pelletin. Kiitän ja kadun: paljon on vaivaa ja pitää kyllä käydä huolehtimassa, että homma pelittää. Maakaasu olisi ollut vaivattomampi, mutta siitä olisi sitten maksanut hinnassa. En kyllä juuri ole vertaillut, kun se ei mitään enää hyödytä.
Pellettiä on palanut edellisinä vuosina 12 tonnia vuodessa. Meillä pidetään n. 20 astella sisällä ja joidenkin mielestä se on liian vähän. Mutta eipä ole tullut mieleen, että niiltä oisi pitänyt sitä kysyä:) Talo on vielä hatara ja vajailla pattereilla, vedon tunnetta on kun esim. portaikko on monta astetta olohuonetta viileämpi. Lämmintä tilaa on n 130 m2. Vesikiertopatterit ja lattialammitys kellarin saunaosastolla ja kodinhoitohuoneessa, sekä keskikerroksen kylppärissä. Takalla luodaan lisäksi mukavuuslämpoä lämmityskaudella.
Lyhyesti: vaivaa on, mutta olen tullut siihen tulokseen, että minulla on markkinoiden paras poltin ja kattila yksissä. Silti lapsenkengissään koko pellettilämmitys ja vahtia pitää pitää ainakin alitajuisesti. Yksikin pelletti voi tukkia ruuvin, jos sattuu menemään sopivasti vinksalleen. Pitkät lomareissut eivät tule kyseeseen ilman talovahtia. Kannattaa punnita säästö- ja mukavuuskysymyksiä ennen valintaa. Minä en miettinyt, muuta en kadu. Joitain vaihtoehtoja jäi selvittämättä, kuten maalämmön mahdollisuus ja hinta, mutta enää en viitsi selvittääkään. Hinnan ouolesta olisin varmaan päätynyt kuitenkin pellettiin, mutta mukavuuskysymyksistä ei ilman kokemuksia olis kuitenkaan voinut tietää mitään.
2,5 vuotta ollut käytössä Aritermin Biomatic 20+. Voi olla, että muistan nimen väärinkin, sen verran huoleton veikko olen näissä hommissa...
Toiminut on. Yksi takuuhuoltokeikka viime talvena juuri pahimpaan kylmien kelien ruuhkaan. Osa oli rikki ja lopputuloksena todella nokinen pannu ja melkein umpeen nokeentunut piippu. Mutta lopulta kaikki meni takuun piikkiin.
Pelletti palaa hyvin, ei ole nuukaillut laadussa. Ensin poltin Vapoa, nyt Versowoodin Hottia. Pelletti pääsee loppumaan tämän tästä, kun vielä ei ole siiloa/varastoa. Käyn hakemassa 500 kilon suursäkin kerrallaan ja käsipelissä tyhjennän kellariin, josta täytän viikkosiilona toimivaa tynnyriä. Ja aina se tynnyrin täyttö unohtuu, niin että huomaa ykskaks veden taas kylmenneen. Mutta ei siinä mitään, lisää papanaa tynnyriin ja pistään koneen päälle.
Onhan tuossa hälytysäänet, mutta ne on aina olleet pois päältä. Turhaa paniikkia vaan aiheuttaisi... Mitäs se nyt haittaa, jos yöllä pelletti loppuu. No, suihku on tietysti kiusallisen virkistävä sitten aamulla:)
Mitään säätöjä en ole tehnyt itse, huoltomies on käydessään tehnyt ja ne käynnit on vielä olleet takuuta tai asennukseen kuuluvia. Maksuja ei ole tullut huollosta.
Papanavarasto on tulossa n. 8 kuution tilaan kellariin. Hankala matala tila, mutta en muualle ala tätä varten mitään rakentamaan. Pitää vaan käydä kolaamassa papanaa kun kuitenkin holvaa. Tätä varten pitää tietysti hankkia uusi ruuvi ja siihen on suunniteltu kapasitiivista anturia, joka hoitaa viikkosiilon ylläpitotäytön. Mutkista johtuen yhdellä pitkälläkään ruuvilla ei meillä pärjää.
6 kW vastukset ei jaksa pitää meillä lämpöä yllä, niin että vilpoista tulee pakkasella ilman papanaa. Eikä vaimon tulikuumia suihkuja meinaa kattilan varaaja jaksaa ylläpitää. Isolle perheelle ja lämmintä vettä lotraavalle erillinen varaaja ehdoton. Meillä ei ole kuin kattila.
Pyrin nuohoamaan aina 500 kg:n polton jälkeen. Ei meilläkään sitä vapaata tilaa ole kuin n. 40 cm kattilan päällä ja siitä onnistuu kyllä. Vähempikin välttäsisi. Aina parempi kuitenkin, jos tilaa olisi enemmän. Tuhkalaatikkoa ei tarvitse tyhjentää joka nuohouksella.
Nuohousta enemmän menee aikaa polttimen siivouksessa, kun nakuttelee sintraantuneet kököt pois poltinkourasta ja varsinkin alasyöttöruuvin alta.
Meillä toinen vaihtoehto olisi ollut maakaasu, mutta veli venäläisen oikkujen pelossa valitsin pelletin. Kiitän ja kadun: paljon on vaivaa ja pitää kyllä käydä huolehtimassa, että homma pelittää. Maakaasu olisi ollut vaivattomampi, mutta siitä olisi sitten maksanut hinnassa. En kyllä juuri ole vertaillut, kun se ei mitään enää hyödytä.
Pellettiä on palanut edellisinä vuosina 12 tonnia vuodessa. Meillä pidetään n. 20 astella sisällä ja joidenkin mielestä se on liian vähän. Mutta eipä ole tullut mieleen, että niiltä oisi pitänyt sitä kysyä:) Talo on vielä hatara ja vajailla pattereilla, vedon tunnetta on kun esim. portaikko on monta astetta olohuonetta viileämpi. Lämmintä tilaa on n 130 m2. Vesikiertopatterit ja lattialammitys kellarin saunaosastolla ja kodinhoitohuoneessa, sekä keskikerroksen kylppärissä. Takalla luodaan lisäksi mukavuuslämpoä lämmityskaudella.
Lyhyesti: vaivaa on, mutta olen tullut siihen tulokseen, että minulla on markkinoiden paras poltin ja kattila yksissä. Silti lapsenkengissään koko pellettilämmitys ja vahtia pitää pitää ainakin alitajuisesti. Yksikin pelletti voi tukkia ruuvin, jos sattuu menemään sopivasti vinksalleen. Pitkät lomareissut eivät tule kyseeseen ilman talovahtia. Kannattaa punnita säästö- ja mukavuuskysymyksiä ennen valintaa. Minä en miettinyt, muuta en kadu. Joitain vaihtoehtoja jäi selvittämättä, kuten maalämmön mahdollisuus ja hinta, mutta enää en viitsi selvittääkään. Hinnan ouolesta olisin varmaan päätynyt kuitenkin pellettiin, mutta mukavuuskysymyksistä ei ilman kokemuksia olis kuitenkaan voinut tietää mitään.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Korkeus kattilahuoneessa ja kellarissa on 180cm, eli jäis vain 30cm tilaa biomaticilla.
En mahdu seisomaan siellä edes suorana ja sen takia en kiinnosta siellä lapioida tai kannella papanoita ämpäreillä.
Depo-v rakenne näin matalassa hukkaa liikaa kuutioita. Laskeskelin, että vain noin 5m3 mahtuisi 3,6x2 kokoiseen siiloon. EI HYVÄ.
Täytyykö kuitenkin palata tutkimaan porakaivon kotitalousvähennyksiä ja energia-avustuksia
En mahdu seisomaan siellä edes suorana ja sen takia en kiinnosta siellä lapioida tai kannella papanoita ämpäreillä.
Depo-v rakenne näin matalassa hukkaa liikaa kuutioita. Laskeskelin, että vain noin 5m3 mahtuisi 3,6x2 kokoiseen siiloon. EI HYVÄ.
Täytyykö kuitenkin palata tutkimaan porakaivon kotitalousvähennyksiä ja energia-avustuksia
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Minulla kokoonpanona on Tulimax STK 30 kattila ja Palokärki poltin. Pannuhuone tehtiin kokonaan pellettiin siirtymisen yhteydessä vanhaan kellarivarastoon. Vuosisiilo tehtiin viereiseen varastoon johon mahtuu kerrallaan noin 7tn satsi puhalluspellettiä.
Kellarin mataluus (215cm) aiheuttaa sen että kaadoista tuli liian loivat, lisäksi ruuvi on yhdestä kohtaa purkava ja kaadot on kahdella seinällä joten kun pelletti on vähissä joutuu sitä käydä lapioimassa välillä. Toisaalta tämä johtaa siihen että pelletti ei koskaan pääse loppumaan niin sanotusti yllättäen kuten öljyn kanssa kävi joka kerta. Jälkiviisautena voidaan sanoa että, jos teet siilon matalaan kellaritilaan niin älä turhaan tee kaatoja ollenkaan niin pääset paljon helpommalla.
Itse laitteisto on kyllä toiminut hyvin. Ollaan lämmitetty 4,5 vuotta pelletillä ja häiriö sammumisia on ollut vain muutama. Nyt syksyllä sain todella huonon pellettierän (toimittaja olisi kyllä hakenut pois) jota poltellessa tulee niin paljon laavakiveä polttimeen että palopää on pakko puhdistaa joka päivä, häiriö sammumisia on ollut kaksi viikon sisällä kun laavakivi on estänyt polttimen ruuvin pyörimisen.
Kellarin mataluus (215cm) aiheuttaa sen että kaadoista tuli liian loivat, lisäksi ruuvi on yhdestä kohtaa purkava ja kaadot on kahdella seinällä joten kun pelletti on vähissä joutuu sitä käydä lapioimassa välillä. Toisaalta tämä johtaa siihen että pelletti ei koskaan pääse loppumaan niin sanotusti yllättäen kuten öljyn kanssa kävi joka kerta. Jälkiviisautena voidaan sanoa että, jos teet siilon matalaan kellaritilaan niin älä turhaan tee kaatoja ollenkaan niin pääset paljon helpommalla.
Itse laitteisto on kyllä toiminut hyvin. Ollaan lämmitetty 4,5 vuotta pelletillä ja häiriö sammumisia on ollut vain muutama. Nyt syksyllä sain todella huonon pellettierän (toimittaja olisi kyllä hakenut pois) jota poltellessa tulee niin paljon laavakiveä polttimeen että palopää on pakko puhdistaa joka päivä, häiriö sammumisia on ollut kaksi viikon sisällä kun laavakivi on estänyt polttimen ruuvin pyörimisen.
Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä.
Re: Pellettilämmitys rintamamiestalossa.
Toimii pidempääkin kuin pari viikkoa, mutta sen jälkeen alkaa hyötysuhde huononemaan. Polttimeen jää loppupuhalluksesta huolimatta tuhkaa ja sen määrä kasvaa pikkuhiljaa. Uudessa PellX:ssä ja monessa muussakin putkipolttimessa on optiona itsepuhdistustoiminto, eli se putsaa arinan polton lopuksi paineilmalla. Tämä vaatii kompuran tai jonkun painesäiliön pannuhuoneeseen.tepy kirjoitti:arihy: Onko tuo pellx poltin putsattava 2viikon välein? Katselin ktarken nettisivuilla bionan poltinta ja siellä puhutaan vuoden välein tehtävästä purkin tyhjennyksestä.
Poltin taitaa tosin olla kalliimpi ja monimutkaisempi, mikä välttämättä ei ole hyvä asia.
Meillä myös kellari matala ja tasapohjaisen siilon automaattinen tyhjennys taitaa olla vaikeaa. Se taitaa olla tämän sydeemin huonoin puoli.
Ruotsalainen tuttavani saa pelletit lavalla 20kg säkeissä ja täytää niillä viikkosiiloa. Tällä pelillä 3 vuotta. Mikään ei ole niin pysyvää kun tilapäinen.![]()
Tuosta tasapohjaisen tyhjenemisestä. Meillä on ruuvin kohdalle asetettava irrallinen kehikko, joka otetaan käyttöön, kun pelletin määrä laskee sen verran paljon että pelkästään kolaamalla ei saa siihen kunnollista kekoa. Tuolla konstilla kovimmillakin pakkasilla siilon ollessa lähes tyhjä saa olla rauhassa pari viikkoa.
Viikkosiilon ja suursäkkien kanssa puuhatessa kannattaa muistaa se, että minkä verran niitä yleensäkään saa varastoida sisätiloihin ja paljonko niille on varaa luovuttaa tilaa. Tämä koskee myös piensäkkejä. Lisäksi suursäkkien liikutteluun tarvitsee peräkäriin + mielellään taljan varaston kattoon. Lisäksi jos varastossa täytyy päästä siirtelemään säkkejä, niin "rocla" pumppukärry on ehdoton hankinta. Lisäksi tuosta viikkosiilon täytöstä tulee aina pölyä täyttääpä sitä millä tahansa keinolla - ehkä lukuunottamatta syklonia ja imuria.




