Hyvät foorumilaiset!
Lähestyn teitä vähän erilaisella kellaritilanteella...
Asustan 100vuotta vanhaa kivikerrostaloa, mutta ongelma liippaa rakenteellisesti niin läheltä RMT-talojen kellareita, että tohdin pohtia täällä "ääneen" ennen projektin aloitusta ihan väärään suuntaan. Foorumilla on monessa ketjussa käsitelty vastaavia ongelmia, kuitenkin niistä en suoraan ole voinut soveltaa omaan kellariini ratkaisuja, joten ihmettelenkin siksi vielä...
Faktaa tilanteesta nyt:
Siis n100 v kivinen kerrostalo (2 asuinkerrosta), asun alimmassa kerroksessa, josta on laajennusmahdollisuus kellariin.
Kellari tällä hetkellä maalattiainen (n sadan vuoden polttopuiden roskat lattialta lapioitu pois).
Ulkoseinistä toinen tiiltä, toinen valtavaa kivilohkaretta, 2 lautaseinää rajoittuu naapurin halkovarastoon. Ulkoseinässä 2kpl 0,5m x 0,5m "ikkunaluukkua". Kellarista vajaa metri maanpinnan yläpuolella.
Huonekorkeus nippanappa 2metriä. Kellarin katon (eli asuinhuoneiden lattian) rakenne ylhäältä alkaen: alkuperäinen lattialankku, lattiavasat, joiden välissä sammalta ja turvetta, umpilaudoitus. Lisäksi puoleen kellarin katosta laitettu koolaus, väliin kivivillaa ja foliopaperi.
Kellari pysyy nippanappa plussalla ilman lämmitystä pakkasillakin, ikkunaluukkuihin laitan talveksi villalevyn ja vanerin. Näkyvää kosteutta ei kerry, kivilohkareet toki "hikoo" ja huurtuu keilien mukaan.
Ongelman ydin:
Suurimpana ongelmana on asuinhuoneiden lattioiden kylmyys ja vetoisuus.
Lisäksi haaveena on ottaa mahdollisesti kellarin suuri neliömäärä tehokkaampaan käyttöön (nyt vain halko + fillarivarastona) esim työhuoneeksi, lämpimäksi varastoksi ja halkovajaksi.kunnon hillo- ja pottukellaristakin haaveilen.
Rakenteellista pohdintaa:
Talon ulkopuolelle ei voi laittaa mitään (yhtiön pihaa ja naapuritalon muuria) lisäeristystä.
Kattoon laitettu lisäeristys ei riitä pitämään asuinhuoneiden lattiaa lämpimänä (pakkasilla lämpötila matolla laskee +14 asteeseen, pöydällä +18). Ja puolesta kellarista se puuttuu kokonaan. Mikä olisi hyvä ja mahdollisimman littana materiaali? Vai pitäisikö koettaa purkaa kellarin katosta laudoitusta ja poistaa sammaleet ja laittaa tilalle puhallusvillaa?
Kellarin käyttöönottoon liittyen olen yrittänyt perehtyä rivinteeraukseen ja sen toteutustapoihin. Enkä ole vielä edes varma toimisiko se täällä. ja millaisista harkoista rakennettuna?
ja sitten lattia?! Kovin paljoa ei todennälköisesti voi kaivaa syvemmälle, pelkään anturan ja koko talon puolesta, jos menee kovin syvälle. Eli mahdollisimman littanalla mennään sielläkin, jotta ei tarvitsis kauheesti kumarrella.
Lattian kanssa samassa pohdin lämmitystä: onko lattialämmityksen laittaminen turhaa maaperän lämmittämistä, vai pitäiskö laittaa kattolämmitys?! tai sit peruspatterit?
Jos tekee hillokellarin halkovajan lisäksi "kylmälle" puolelle, miten sen saisi eristettyä "lämpimästä" puolesta? Jättää rivinteerauksen taakse kiviseinäisenä? Mutta miten lattia?
Mitä mieltä/millaisia kokemuksia arvon foorumilaisilla on tähän tapaukseen?
Talvella on aikaa ihmetellä ja suunnitella. Kun kelit lämpenee, tarkenee jo tehdäkin jotain...
pohdintaa: sisäpuolinen eristys, lattia ja lämmitys
Re: pohdintaa: sisäpuolinen eristys, lattia ja lämmitys
luulisin että nuo välipohjan eristeiden vaihdot tehdään yleensä ylhäältäpäin? helpottaa työskentelyä.
jos kellarissa on talvella nippa-nappa plussan puolella, niin voisin kuvitella että kellarin lämpötilan nosto esim +10°c vaikuttaa suoraan ylemmän kerroksen lattian lämpötilaan. ellei sitten ole niinkuin meillä että lattian reunoilla on kylmäsilta ulkoa seinän läpi.
jos kellarissa on talvella nippa-nappa plussan puolella, niin voisin kuvitella että kellarin lämpötilan nosto esim +10°c vaikuttaa suoraan ylemmän kerroksen lattian lämpötilaan. ellei sitten ole niinkuin meillä että lattian reunoilla on kylmäsilta ulkoa seinän läpi.
Re: pohdintaa: sisäpuolinen eristys, lattia ja lämmitys
Yhdensortin esitys:
1 Muuraa kellarin ulkoseiniin verhomuuraus sisälle. Voi sitä kait kutsua rivinteeraukseksi. Jätä reilu väli alkuperäiseen perusmuuriin ja täytä väli lecasoralla. Sitten sisäpuolelle slammaus ja kalkkimaalaus. Eristä muurus alkuperäisestä lattiasta vaikka ohuella foamilla.
2 Asenna lattialle foamia 40mm ja vala tämän päälle ohut 40-50mm valu. Ei mitään verkkoja ja raudotuksia.
3 Laita vesikiertoiset lämmityspatterit tilaan ja kohota näin lämpö eristetyssä kellarissasi.
4 Muuraa koppi hilloille, perunoille ja juureksille. Kopin ei tarvii olla iso ja se voi olla ulkoseinää vasten.
Toimenpiteiden seurauksen kellari kuivuu huomattavasti ja lämpötila nousee. Saattaahan olla että näiden toimenpiteiden seurauksena yläpuolisen lattian lämpötila kohoaa eikä sen lisäeristämisellä ole tarvetta.
Seinärakennetta voi sitten ulkopuolelta yrittää eristää lisää mikäli mahdollista. Esitin sen lecasoran käyttöä, koska se ainakin olisi turvallinen valinta kosteusteknisesti. Lämmöneristyskyky kieltämättä heikko.
1 Muuraa kellarin ulkoseiniin verhomuuraus sisälle. Voi sitä kait kutsua rivinteeraukseksi. Jätä reilu väli alkuperäiseen perusmuuriin ja täytä väli lecasoralla. Sitten sisäpuolelle slammaus ja kalkkimaalaus. Eristä muurus alkuperäisestä lattiasta vaikka ohuella foamilla.
2 Asenna lattialle foamia 40mm ja vala tämän päälle ohut 40-50mm valu. Ei mitään verkkoja ja raudotuksia.
3 Laita vesikiertoiset lämmityspatterit tilaan ja kohota näin lämpö eristetyssä kellarissasi.
4 Muuraa koppi hilloille, perunoille ja juureksille. Kopin ei tarvii olla iso ja se voi olla ulkoseinää vasten.
Toimenpiteiden seurauksen kellari kuivuu huomattavasti ja lämpötila nousee. Saattaahan olla että näiden toimenpiteiden seurauksena yläpuolisen lattian lämpötila kohoaa eikä sen lisäeristämisellä ole tarvetta.
Seinärakennetta voi sitten ulkopuolelta yrittää eristää lisää mikäli mahdollista. Esitin sen lecasoran käyttöä, koska se ainakin olisi turvallinen valinta kosteusteknisesti. Lämmöneristyskyky kieltämättä heikko.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: pohdintaa: sisäpuolinen eristys, lattia ja lämmitys
Kyseessä on hyvin samankaltainen rakenne, kuin Turun vanhoissa puutaloissa, esim. Portsan kaupunginosassa. Mahdollisuutena on pilata koko homma väärillä ratkaisuilla ja saada aikaiseksi ikuinen home riesa, sekä lisäksi vielä raskaiden rakenteiden routimista tai painumista.
Homma ratkeaa parhaiten periaatteella rakentaa toinen talo toisen sisään, siis välttämällä rakenteita, jotka ovat kiinni toisissaan lisätessä uutta vanhaan. Orgaanisia materiaaleja ei tulisi mielellään käyttää lainkaan, unohtaen puukoolaukset ym.
Umpikivijärkäleiden alla perustuksissa on yleisesti kivilatomo louhoskivistä, mutta voi olla myös puu arina, jota ei pidä lähteä kuivattelemaan. Lähdetään kuitenkin kivilatomosta, joka on moninkertaisesti yleisempi.
Maaperää ei tosiaankaan tule lähteä lämmittämään, koska siitä muodostuu energiahukkaa ja kosteustekninen riski höyryn noustessa lämmittämällä maaperästä ylöspäin.
Maaperää lattian alla voidaan syventää riskittä kivilatomon alaosan tasolle, poistaen kaikki orgaaninen aines. Operoitaessa käytettävä hengityssuojaimia vähintään luokkaa P 3, koska maaperässä on aivan varmasti homerihmastoa, saattaa olla myös muutakin sienimuodostelmaa. Maaperä tulisi desinfioida esim. polttamalla puhalluslampulla tai käyttämällä Boracol ym. vastaavia liuoksia.
Maaperä voidaan syventää kallistamalla haluttuun suuntaan, jonka keskipisteeseen asennetaan esim. muoviputki, johon voidaan tarvittaessa asentaa pumppaamo, jos vettä alkaa kertyä lattian alle.
Tämän jälkeen sepelitasaus raekoolla 6-12 mm pari kolme senttiä. Vähintään 150 mm lämmöneristystä. Salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan aikaiseksi samalla kapillaarikatko, jolloin paksuja sorakerroksia tilaa viemässä ei tarvita ja huonekorkeus lisääntyy. 200 mm Fuktisol kerros olisi paras, mutta voidaan myös käyttää niin sanottuja säästörakenteita, jolloin alimmaisena on 100 mm Fuktisolia ja päällä 50-100 mm lattia Eps versioita 60-100 kpa, joissa vielä vesihöyryn vastus on kohtuullisen pientä. Kovemmissa levyissä sitä alkaa olla liikaa ja alkavat käyttäytyä lattian alle asennetun muovikalvon tavoin tuottaen omat ongelmansa kuivumiseen ja kosteustekniseen toimivuuteen vuosien varrella.
Suulakepuristetuista levyistä, kuten Styrfoameista ja muista ei saada oikeastaan lattiassa hyötyä eristyskykyhän on suurin piirtein sama kuin muissakin solupolystyreeni tuotteissa. Kosteusteknisesti alaspäin kuivuminen estyy kokonaan kuten käytettäessä muovikalvojakin.
Betonirakenteella on taipumuksena kovettuessaan ja kuivuessaan kutistua, joten verkon käyttäminen on halkeamisen estämiseksi välttämätöntä, eikä muutenkaan kovin suuri kustannus. Yleisesti on myös tiedossa että varmasti kestävän lattian paksuus tulisi olla vähintään 80 mm ja silloin sitä voidaan myös kuormittaa jonkin verran rivinteerauksilla ym.
Lattia valu tulee jättää irti perustuksista ja toteuttaa kelluvana. Lattian päälle toteutetaan sitten rivinteeraus, joka tulisi tässä tapauksessa toteuttaa eristettynä, sekä ilmatiiviinä. Olemme toteuttaneet joitakin kohteita rivinteeraus 200 mm Eps-muottivaluharkoilla, täyttäen betonitilan Uretaanilla ja asentaneet saneerauslaastilla 13 mm EK Gybrocin sisäverhoukseksi tai laatoituksen ja seinästä tulee erittäin tukeva ja hyvin kosteutta kestävä. Lämpöäkin menee läpi riittävästi pitäen perustuksenkin sulana. Tällöin tietysti on käytetty kellarissakin lähes 20 asteen huoneen lämpöä.
Mikäli edellinen tuntui liikaa Pelle Pelottoman keksinnöltä, niin rivinteerauksen voi toteuttaa kevytsoraharkolla muuraamalla ja käyttämäällä erillistä ohutta eristystä sisäpuolella, esimerkiksi Uretaanilla, jossa Lamdakin on jonkin verran Eps-eristeitä parempi ja rakenne on myös höyry-, sekä ilmatiivis johon pyritään. Seinän vuodot kun saattaisivat aiheuttaa ongelmallista kondenssia perus kivenjärkäleeseen.
Kannattaa myös huomioida että tällaiset muutokset vaativat taloyhtiön luvan ja pääsääntöisesti myös rakennusluvan.
Homma ratkeaa parhaiten periaatteella rakentaa toinen talo toisen sisään, siis välttämällä rakenteita, jotka ovat kiinni toisissaan lisätessä uutta vanhaan. Orgaanisia materiaaleja ei tulisi mielellään käyttää lainkaan, unohtaen puukoolaukset ym.
Umpikivijärkäleiden alla perustuksissa on yleisesti kivilatomo louhoskivistä, mutta voi olla myös puu arina, jota ei pidä lähteä kuivattelemaan. Lähdetään kuitenkin kivilatomosta, joka on moninkertaisesti yleisempi.
Maaperää ei tosiaankaan tule lähteä lämmittämään, koska siitä muodostuu energiahukkaa ja kosteustekninen riski höyryn noustessa lämmittämällä maaperästä ylöspäin.
Maaperää lattian alla voidaan syventää riskittä kivilatomon alaosan tasolle, poistaen kaikki orgaaninen aines. Operoitaessa käytettävä hengityssuojaimia vähintään luokkaa P 3, koska maaperässä on aivan varmasti homerihmastoa, saattaa olla myös muutakin sienimuodostelmaa. Maaperä tulisi desinfioida esim. polttamalla puhalluslampulla tai käyttämällä Boracol ym. vastaavia liuoksia.
Maaperä voidaan syventää kallistamalla haluttuun suuntaan, jonka keskipisteeseen asennetaan esim. muoviputki, johon voidaan tarvittaessa asentaa pumppaamo, jos vettä alkaa kertyä lattian alle.
Tämän jälkeen sepelitasaus raekoolla 6-12 mm pari kolme senttiä. Vähintään 150 mm lämmöneristystä. Salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan aikaiseksi samalla kapillaarikatko, jolloin paksuja sorakerroksia tilaa viemässä ei tarvita ja huonekorkeus lisääntyy. 200 mm Fuktisol kerros olisi paras, mutta voidaan myös käyttää niin sanottuja säästörakenteita, jolloin alimmaisena on 100 mm Fuktisolia ja päällä 50-100 mm lattia Eps versioita 60-100 kpa, joissa vielä vesihöyryn vastus on kohtuullisen pientä. Kovemmissa levyissä sitä alkaa olla liikaa ja alkavat käyttäytyä lattian alle asennetun muovikalvon tavoin tuottaen omat ongelmansa kuivumiseen ja kosteustekniseen toimivuuteen vuosien varrella.
Suulakepuristetuista levyistä, kuten Styrfoameista ja muista ei saada oikeastaan lattiassa hyötyä eristyskykyhän on suurin piirtein sama kuin muissakin solupolystyreeni tuotteissa. Kosteusteknisesti alaspäin kuivuminen estyy kokonaan kuten käytettäessä muovikalvojakin.
Betonirakenteella on taipumuksena kovettuessaan ja kuivuessaan kutistua, joten verkon käyttäminen on halkeamisen estämiseksi välttämätöntä, eikä muutenkaan kovin suuri kustannus. Yleisesti on myös tiedossa että varmasti kestävän lattian paksuus tulisi olla vähintään 80 mm ja silloin sitä voidaan myös kuormittaa jonkin verran rivinteerauksilla ym.
Lattia valu tulee jättää irti perustuksista ja toteuttaa kelluvana. Lattian päälle toteutetaan sitten rivinteeraus, joka tulisi tässä tapauksessa toteuttaa eristettynä, sekä ilmatiiviinä. Olemme toteuttaneet joitakin kohteita rivinteeraus 200 mm Eps-muottivaluharkoilla, täyttäen betonitilan Uretaanilla ja asentaneet saneerauslaastilla 13 mm EK Gybrocin sisäverhoukseksi tai laatoituksen ja seinästä tulee erittäin tukeva ja hyvin kosteutta kestävä. Lämpöäkin menee läpi riittävästi pitäen perustuksenkin sulana. Tällöin tietysti on käytetty kellarissakin lähes 20 asteen huoneen lämpöä.
Mikäli edellinen tuntui liikaa Pelle Pelottoman keksinnöltä, niin rivinteerauksen voi toteuttaa kevytsoraharkolla muuraamalla ja käyttämäällä erillistä ohutta eristystä sisäpuolella, esimerkiksi Uretaanilla, jossa Lamdakin on jonkin verran Eps-eristeitä parempi ja rakenne on myös höyry-, sekä ilmatiivis johon pyritään. Seinän vuodot kun saattaisivat aiheuttaa ongelmallista kondenssia perus kivenjärkäleeseen.
Kannattaa myös huomioida että tällaiset muutokset vaativat taloyhtiön luvan ja pääsääntöisesti myös rakennusluvan.
Re: pohdintaa: sisäpuolinen eristys, lattia ja lämmitys
Kiitokset vastauksista ja että jaksoitte lukea pitkän selitykseni ;) Lisääkin kommentteja ja neuvoja saa laittaa tulemaan.
Taloyhtiön pj:n ja isännöitsijän kanssa jo puhuin rakennusluvan hakemisesta, onnistuu kuulemma.
Asuinhuoneen lattiaa en ala repimään auki yläkautta, noita alkuperäisiä lankkuja ei millään saa nätisti irti ja takaisin. Eli alakautta mennään.
lisää pohdintoja:
Ilmanvaihtoa pohdin myös, millä ihmeellä sinne saa raitista ilmaa? pitäiskö tehdä "ikkunaluukkuihin" joku räppänä.
Ja valaistus on myös pohdinnan alla. olisi hauska tehdä valeikkuna: pleksi, jonka taakse valot ja verhot reunoille. ;) mitään kattokruunuja ei noin matalaan tilaan voi laittaa ja kattoloisteputket yms on kauhistus.
Kelit lämpeni taas vaihteeksi, taidan mennä kellariin joku päivä mittanauhan ja lapion kanssa.
Taloyhtiön pj:n ja isännöitsijän kanssa jo puhuin rakennusluvan hakemisesta, onnistuu kuulemma.
Asuinhuoneen lattiaa en ala repimään auki yläkautta, noita alkuperäisiä lankkuja ei millään saa nätisti irti ja takaisin. Eli alakautta mennään.
lisää pohdintoja:
Ilmanvaihtoa pohdin myös, millä ihmeellä sinne saa raitista ilmaa? pitäiskö tehdä "ikkunaluukkuihin" joku räppänä.
Ja valaistus on myös pohdinnan alla. olisi hauska tehdä valeikkuna: pleksi, jonka taakse valot ja verhot reunoille. ;) mitään kattokruunuja ei noin matalaan tilaan voi laittaa ja kattoloisteputket yms on kauhistus.
Kelit lämpeni taas vaihteeksi, taidan mennä kellariin joku päivä mittanauhan ja lapion kanssa.