Rintamamiestalo harkinnassa - kokeneiden neuvoja kaivataan

[vahis]

Joko laitoit foorumin hakuun hakusanaksi rossipohjan ja luit kaiken?

Kiitokset vinkistä HillyMan!

Eihän tämmönen homekorva ja aloittelija foorumilla tiennyt koko hausta!

Kokeillaanpas ja tutustutaan aiheeseen sitä kautta.

[maanma]

- Kuinka tuollaisessa rossipohjassa tehdään lattian eristys, jotta lattiat eivät ole kylmiä talvisin?

Tähän ei ole aivan yksikäsitteistä vastausta. Ensiksi olisi hyvä kartoittaa yli 10 asteen pakkasilla mistä se kylmä tulee sisään. Tähän voi käyttää infrapunamittaria tai - kuvausta.

Kuitenkin yleisesti on tiedossa että purut (siis jos on purua) lattian alla painuvat, jolloin alle jää ilmarako, jossa kylmä pääsee leviämään koko lattialle.

Yleensä kylmä tulee aina ulkoseiniltä, joten lattian ja ulkoseinän rajaan pitää tuo lisäeristäminen kohdentaa ja lattia täyttää vaikkapa selluvillalla.

Sitten lämpimyyteen vaikuttaa todella paljon lattian päälipinnoite. Lakkapintaiset ja laminaatit sekä muut muovit ovat kylmimpiä. Laatta todella jääkylmä. Lämpimimpiä vahatut ja korkkipintaiset nuo pinnoitteet huomioiden.

Tosiasia on kuitenkin se, että pohjakerroksen lattia on aina kylmä talvella. Tuon asian voi ratkaista matoilla tai lattialämmityksellä.

Rossipohjan lisäeristäminen pakkasta vastaan pitäisi tehdä pääosin ulkopuolelta. Maakylmyyttä vastaan pitäisi alapohja kaivella ja laittaa esim 10cm eriste maata vasten - ei siis lattiaa vasten.

[Kotihiiri]

Joskus voi riittää sekin, että sulkee kissanluukut talveksi. Silloin ei kylmä ilma pääse puhaltamaan lattian alla. Mutta silloin pitää ehdottamasti muistaa avata myös ne kissanluukut ajoissa keväällä

Talvella ilma on usein niin kuivaa, että luukkujen sulkeminen ei aiheuta ongelmia. Toisaalta, nykyajan talvetkin alkaa olla aika loskaisia ja pelkkää vesisadetta

[Kotihiiri]

Hinnat vaihtelee mutta unelma elää!



- Mitä asioita tulisi katsoa tarkkaan jos talossa on ns. rossipohja?
Onko tuollainen pohja ratkaisu ok ja mistä tietää, että se on tehty hyvin.

-

Ensimmäisenä tarkista, että "kissanluukkuja" on joka seinustalla ja että ne on auki. Talvella ne voivat olla kiinni, mutta kesällä niiden on ehdottomasti oltava auki.

Mikäli sinulla on hyvä kamera, kuvaa jokaisesta kissanluukusta (salama olennainen ja digikamera paras, koska kuvat näkee heti) monta kuvaa. Kuvaa ylös ja alas ja sivuille ja eteen. Kuvatessa ei tarvitse paljon tähtäillä, sen kun kuvaa.

Kuvista näet, onko puu kuivaa ja tervettä ja onko rossipohja tyhjä, jotta ilma pääsee kiertämään vai onko se täynnä romua. (Mua jännitti joka kerta katsoa niitä summassa pimeään otettuja kuvia, koska olin aivan varma, että kuvasta löytyy joku 50-luvun ruumis tai muuta karmeaa )


Kuvista näet myös, onko lattia painunut ja miten tiheästi on kannaketolppia ja mistä ne on tehty jne.

Rossipohja on ainakin minun mielestäni hyvä juttu, koska sen kunto on aika helppo tarkistaa maallikonkin. Ainakin helpompi, kuin maavaraisen laatan tai kellarin.

[maanma]

Rossipohja on paras rakenne - maanalaisen kellarin jälkeen.

Maanalainen kellari on mitä ihanin pakopaikka helteellä. Muuten sen rakentamisen kanssa saakin olla tosi tarkka.

Uudetkin talot tehdään rossipohjalla ja nykyisin muistetaan juuri tuo ilmanvaihto.

[vahis]

Kiitos Kotihiiri ja Maanma hyvistä neuvoista
Tuossa kun on nuita erilaisia "vanhuksia" käyty katsomassa niin juuri nuiden erilaisten pohjaratkaisuiden erot, plussat ja miinukset pistävät päät pyörälle.

Täytyy oikein tunnustaa, että näitä sivuja lukiessa alkaa pikku hiljaa valkenemaan kaikenlaisia asioita rintamiestalojen suhteen. Kun menee taloa katsomaan niin on alkanut kiinnittämään jo aivan eri asioihin huomiota kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin esim. keittiön kaappien väritys herätti enemmän keskustelua kuin salaojitukset, rossipohja tuuletukset jne... Kiitos vaan kaikille täällä palstoilla keskustelleille ja niille jotka tietonsa jakavat.

Vielä ei olla kuitenkaan siinä vaiheessa, että talo olisi ostettu vaan etsiminen jatkuu, tosin ei tässä kiire asian suhteen ole vaan aikaa on varattu vaikka ensi kesälle saakka. Kunhan vain kaikki asiat natsaavat kohakkain (sijainti, hinta jne.). Tarjouksia on tosin jo kokeiltu, mutta enemmänkin kepillä jäätä tyyliin (niitä oikeita hintoja hakiessa). Kuten tuolla aikaisemminkin oli puhetta niin hintoja on monenlaisia ja niin on kyllä kovia eroja kohteissakin.

[HillyMan]

Uudetkin talot tehdään rossipohjalla ja nykyisin muistetaan juuri tuo ilmanvaihto.

Jopa kerrostalojen alla on ryömintätila tai jopa konttaustila.
Ilmanvaihto on vaan hoidettu koneellisesti.
Näin se kehitys kehittyy

[maanma]

Vanhojen kerrostalojen alla saattaa olla ryömintätila, mutta usein sitä ei ole tuuletettu.

Alimman kerroksen lattian alla on villaeriste, joka toisinaan on tuettu paikalleen puu koolingein.

Vakavat ongelmat olkaa heti kun talon jalustaan vedetään yki tai jokin muu maali. Maali kyllä kesii pois, mutta silloin puut jo varsin kypsiä. Villat on märkiä ja johtaa kylmyyttä betonilattiaan. Ja lopuksi villat putoaa pois ja kastepiste siirtyy sisäänpäin.

Sama koskee monia vanhoja rivitaloja ja omakotitaloja. Etenkin kaikkia noita, jos salaojitus ei ole kunnossa.

[vahis]

Taas on tutkailtu ja erilaisia korjausvaihtoehtoja jälleen mietinnän alla (talo tosin vielä puuttuu, mutta sehän on pieni puute)
Luultiin jo, että tätä ketjua aloittaessa esillä ollut taloprojekti piti unohtaa, mutta kuinkas ollakkaan välittäjä palasikin asiaan ja tiedusteli olisimmeko kiinnostuneita nostamaan hintaa/alkuperäistä tarjoustamme. Niinpä jälleen pohdimme ja pohdimme, kuinka kalliiksi kellariremontti tulisi ja mitä kaikkea todellisuudessa olisi tarve tehdä ja mitkä voisi sisällyttää kategoriaan kiva saada. Tosin sitä mieltä ollaan edelleen, että hintaa ei kovin aleta ylös hinaamaan, koska selviä ja suuria remonttikohtia talosta löytyy.

Nyt olis teidän konkareiden kokemuksista kiva kuulla

- Mitäs mieltä olette kun tuo kellari on kokonaan betonilla ja tekemistähän siinä riittäisi, olisiko järkevämpää ns. täyttää kellarikerros ja rakentaa maanpäällinen lisärakennus osio (hyvällä maulla ja vanhaa tyyli kunnioittaen) ?
- Kellarin remontoiminen vai lisäosion rakentaminen kumpi tulee kalliimmaksi jos tavoitteena on samat asiat (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone).

Sitten vielä olisi toisenlainen asia eli tuo talon lämmitys. Erehdyimpä kysymään paikalliselta energialaitokselta kaukolämmön saamista ja vastaus oli erittäin tyly "tälle vuodelle ei oteta uusia asiakkaita". Noh niinpä kuitenkin päätin kertoa, että olisinkin kiinnostunut esim. ensi kesänä kaukolämmöstä ja saamani vastaus "se on siinä ja siinä" ei paljoa asiaa auttanut. Niinpä päätinkin ensin tutustua kyseiseen lämmitysmuotoon. Jos sitten kyseinen vaihtoehto tuntuu hyvältä ja vaikuttaa järkevältä, alan pommittamaan ja vaatimaan kysymykseen "saako kaukolämmön" selkeitä vastauksia Kyllä tai Ei (ei mitään ihmeen välimalleja).

Sitten itse kysymyksiä:
- Paljonko asiakkaan päähän tarvittavat kaukolämpölaitteet maksavat?
- Kokemuksia suorasähkön vaihtamisesta kaukolämpö lämmitykseen?
- Asioita joita tulisi ottaa huomioon?

[maanma]

- Asioita joita tulisi ottaa huomioon?

Kaukolämmön perustamis ja liittymiskustannusten kuoletusaika suhteessa energian hinnan edullisuuteen. Kaikki automaattiset lämmön tuotto menetelmät on vaihdettava viimeistään 30 vuotiaina. Suoraan sähköä käyttävät ja lämpöpumput viimeistään 20 vuotiaina.

Turussa tuo kaukolämpöenergia oli kalliinpaa kuin oman öljyn poltto. Päälle olisi tullut kalliin vaihtimen kustannus ja liittymismaksu sekä liittymistyöt. Meillä tosin verkko on 4 metrin päässä.

[vahis]

Nyt se sitten alkaa olemaan hyvinkin lähellä, että päästään oikeasti suunnittelemaan remonttia. Tarjous on jätetty ja se on hyväksytty, nyt vain odotellaan vielä kuntokartoituksen päivityksen saapumista eli kurkataan onko kaikki niinkuin aikaisemmin ja jos mitään uusia yllätyksiä ei ole löytynyt, niin nimet papereihin ja meillä on rintamamiestalo .

Sitten päästään mittailemaan ja miettimään lopullisia korjauksia ja sitä, että mitkä oikeasti on tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Suurin päätös on varmaan, että tehdäänkö sauna, pesu ja kodinhoitotilat maantasalle lisärakennusosioon ja jätetään kellarikerros osittain kellarikäyttöön ja yhdestä osasta tehtäisiin ns. takka ja leffa huone. Tai sitten tehdään koko kellarikerroksesta lämmintä ja sinne sitten sauna, pesu ja kodinhoitotilat.

Saapas nähhä mihin sitä päädytään...
Sen verran ollaan kuitenkin jo miettitty, että varmasti ensimmäisenä tehdään rännien laitot ja sitten luultavasti kellarikerroksen ulkopuoliset eristykset ja salaojitukset.

Sitten kysymyksiä:
- Voiko salaojitukset putket vetää päättymään esim. tontin kulmalle vai tuleeko ne liittää mahdollisesti lähellä menevään kaupungin sadevesisysteemeihin?
- Mikä on teidän mielestä rintamiestalon oikea tapa tehdä kellarin ulkopuolinen vedeneristys?
- Jos kellarin ulkopuolisen eristyksen tekee lautaverhoilun tasoon saakka, tuleeko siihen laittaa tippalevy, jotta jää laudoitukseen tuuletusrako?
- Onko mitään järkeä kaivaa käsipelillä sokkelia esille ja kuinka tolkuttomasti työ vie aikaa jos mitat ovat n. 7x9m ja syvyyttä varmaan tulee 1,5 m?
- Kuinka käteviä ovat tuollaiset bobcatit ja mitä niiden vuokraus kuljettajan kanssa yleensä maksaa (luonnollisesti pitää soitella paikalliset läpi), nuin niinku suuntaa antaen?
- Olen lueskellut tuolta nuista erilaisista täytöistä ja niissä on ollut erilaisia sorankarkeus arvoja, mikä olisi se suositeltavin sorankarkeus?

Eiköhän tässä taas ollut muuta aloittelijan arvoitus

[B. Uilder]

Sitten kysymyksiä:
- Voiko salaojitukset putket vetää päättymään esim. tontin kulmalle vai tuleeko ne liittää mahdollisesti lähellä menevään kaupungin sadevesisysteemeihin?

http://www.finlex.fi/data/normit/1920-d1.pdf, kohta 4.5, sivu 39

- Mikä on teidän mielestä rintamiestalon oikea tapa tehdä kellarin ulkopuolinen vedeneristys?

Betonia vasten telattava kuumabitumi, päälle patolevy ja 100mm EPS ROUTA. Sitten määrysten mukainen kerros 2 luokan salaojasoraa. Sokkeliin nähden vaakatasoon, pintamaan mukaisesti rakennuksesta poispäin kallistettuna, 100mm XPS 1,5m leveydeltä, nurkkiin 1,5 kertainen leveys nurkasta 2 metriä kumpaankin suuntaan. Routalevyn päälle tiivis kerros savea 5cm kerroksena, kunnes tullaan leikkaamattomaan perusmaahan. Savi estää vajoveden pääsyn salaojiin. Multa tms. kallistettuna seinästä poispäin vähintään 3 metriä 1cm metrillä kaadolla. Salaojien tehtävänä ei ole johtaa pintavesiä pois.

- Jos kellarin ulkopuolisen eristyksen tekee lautaverhoilun tasoon saakka, tuleeko siihen laittaa tippalevy, jotta jää laudoitukseen tuuletusrako?

---

- Onko mitään järkeä kaivaa käsipelillä sokkelia esille ja kuinka
tolkuttomasti työ vie aikaa jos mitat ovat n. 7x9m ja syvyyttä varmaan tulee 1,5 m?

Syvyyttä 1,5m? Varmasti enemmän. Salaojat tulee sijoittaa anturan tai maanvaraisen lattian alapuolelle. Maata tulee kaivettavaksi ainakin noin 60 kuutiota. Massanvaihdon takia osa maasta täytyy kuljetta pois; n. 20 kuutiota (siis kiintokuutiota, irtokuutioina enemmän. Savella kerroin 1,6 hiekalla 1,05). Kaatopaikat ottavat n. 10€/tn (joskus enemmän, jos maalle ei ole tarvetta). Tarvitaan myös auto ja kuski. Veloittavat kilometrien mukaan

- Kuinka käteviä ovat tuollaiset bobcatit ja mitä niiden vuokraus kuljettajan kanssa yleensä maksaa (luonnollisesti pitää soitella paikalliset läpi), nuin niinku suuntaa antaen?

Catti on ihan katevä. Tarvitsee lisälaitteen kaivamiseen. Myös pieniä kaivinkoneita luokassa 2tn->. Kumitelat eivät riko ihan niin paljon paikkoja, kuin cätti, jossa etuakseli ei käänny. Cätin järkevä tuntivuokra 35-55€/h. Pieni kaivinkone samassa luokassa.

- Olen lueskellut tuolta nuista erilaisista täytöistä ja niissä on ollut erilaisia sorankarkeus arvoja, mikä olisi se suositeltavin sorankarkeus?

Sepelin rakeisuuden tulisi olla 5...8-16mm, Salaojasora seulottua luonnonsoraa 0/8-16mm. Rakeisuus määrätty rakennusalan normistossa (RIL 126-87)

Eiköhän tässä taas ollut muuta aloittelijan arvoitus