öljykattilan säädöt?

[Tupuna]

Uutena tietämättömänä kyselisin että miten öljylämmityksestä saadaan paras hyötysuhde kun ei vanhassa masiinassa (-90 luvulta) ole kuin käsisäätö ja pakkasen kiristyessä/lauhtuessa joutuu aina vipuja vääntämään. Eli onko parempi pitää vesi 60 asteisena aina ja lisätä vain kuumaa vettä enempi kiertoon vai pitäisikö veden lämpötilaa nostaa vai miten....?

Nyt on pakkanen täällä pysynyt useamman päivän -10 asteessa ja sisälämpötila 21-22 asteessa ja veden lämmitys on 60 asteiseksi, ja silti kattila vähän väliä huutaa (eli siis polttaa öljyä) kellarissa, on siis päällä vaikka lämmintä käyttövettä ei hanasta otettaisikaan. Parissa kuukaudessa öljyä on kulunut paljon, tarkkaa litralukemaa en tiedä, koska mittari ei ilmoita litroja vaan jotain aivan muuta (?), ne luvut eivät ole vielä minulle auenneet.

Ajatuksissa olisi tilata öljypoltinhuoltaja käymään ja katsomaan tilannetta, vaikka perushuolto on syksyllä tehty edellisen omistajan toimesta, järkevääkö?

Talo vm. -52, lämpimät neliöt n.200, öljyn vuosikulutus ilmeisesti jotain aivan muuta kuin 2200l. vuoteen...

[Puulämmittäjä]

Laita ensiksi nyt heti kattilan etuseinässä oleva lämpötilan säätö kohtaan 80. Se on aina oltava siinä asennossa. Seuraavaksi käännä kattilan päällä oleva sunttiventtiili asentoon 4 jos ei lämpö riitä kovalla pakkasella käytä asentoa 5. Näin tehden kattila käy aluksi pidemmän jakson nostaessaan lämmön siitä 60:stä 80. Kattilan liitetyt putket siellä kellarissa kannattaa eristää heti arjen tultua. Eristettä saa LVI-kaupasta. Ne eristämättömät putket ovat suurin lämmönhukka ja öljyn "tuhoaja".

[Kulmala]

En osaa vastata kysymykseesi, mutta täysin vastaavassa tilanteessa olen, paitsi että meillä säädöt hoitaa Oumanin kasikymppinen. Suosittelen lämpimästi!! Itku olisi tullut moneen kertaan ilman automatiikkaa.

Kyllä se kattila huutaa kylmällä meilläkin. Meillä poltinmies kehotti pitämään kiertoveden lämmöt noin 80-asteisena. Kun vesi kiertää talon ja palaa viilenneenä takaisin, onhan sitä lämmitettävä sitä vettä jotta kattilalämpö pysyy tavoitteessaan. Ja sitä öljyä menee PALJON. Poltinmies tosin lohdutteli, että kunhan ulkolämpötila on pysyvästi +5 - +10 -asteessa, leikkautuu kulutuskin dramaattisesti. Sitä odotellessa.

edit: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 11#p124711 tuosta ketjusta käyttöön liittyviä vinkkejä

[Maatilallinen]

Siinä kattilan etuseinässä termostaatti, josta menee johto polttimeen, tämä asentoon 80. Se on siinä kesät ja talvet, koko ajan, ei säädellä kelien mukaan.

Jos lämmin vesi ei reilummassa käytössä riitä, silloin tuon säädön voi nostaa 90 asteeseen. Mutta jos lämmin vesi riittää hyvin, pitää sen 80 asteessa. 60 on liian vähän, kattila ei tykkää.

Onhan pattereissa toimivat termostaatit? Silloin sen shuntin (kattilan päällä, tulee kaksi putkea ja sitä voi säätää) asennon kanssa ei ole niin kauhean tarkkaa, lauhalla ilmalla jossain nelosen paikkeilla, niin että lähtee jotain 50-60 asteista vettä pattereihin, kovemmalla pakkasella sinne kutosen paikkeille, pattereille joku 70 astetta, sitten ihan huippupakkasilla (-30...-40), sen voi kääntää täysille, ja jos Suomeen nyt sattuu vielä joku jääkausi tulemaan, niin vieläkin kovemmalla pakkasella voi kääntää tuon kattilan etuseinän säädön 90 asteeseen.

Tuohon käsin käännettävän nupin tilalle voi asentaa Ouman EH-800 -säätäjän, joka säätää verkoston vedenlämpöä automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. Tuo säädetään siten, että jos halutaan sisälle vaikkapa 22 astetta, poistetaan termostaatit pattereista, ja säädetään tuosta laitteesta käyrät siten, että sisällä 23-24 astetta pakkasesta riippumatta. Sitten laitetaan termostaatit paikalleen, ja säädetään lämpö 22 asteeseen.

Näin putkistossa on hiukan ylimääräistä lämpöä, jotta esim. tuulella termostaatit voi lisätä lämmitystä.

[pvalila]

Niin, sillä nupilla, jossa lukee Celsius-asteita, säätelet sen kattilasi sisällä vellovan veden lämpötilaa.

Kiertoon lähtevä vesi ei ole välttämättä yhtä kuumaa, koska kattilan päällä olevalla sekoitusventtiilillä (eli suntilla tai monitieventtiilillä) voidaan kiertoon tuupata vettä, josta osa on kierrosta juuri palannutta (eli varsin lauhtunutta) vettä ja vain osa sitä kattilasta tulevaa kuumaa vettä. Tätä sunttia heiluttelemaan voidaan ostaa tuollainen Ouman, niin ei tarvitse isännä kellarissa juosta.

Kattilan lämpötila saisi kernaasti olla tuon 80 astetta, se on hyväksi mustasta raudasta tehdylle kattilalle ja toisaalta se takaa myös sen, etteivät pöpöt ala kasvaa lämminvesikierukassa.

- Kierukan vesitilavuus on aika pieni joten pöpövaara ei ole yhtä iso kuin sähköboilereissa.

Minulla kattila ei kyllä ole aivan noin kuuma, saita kun olen. Mitä suurempi on kattilan sisällä olevan veden ja pannuhuoneen ilman välinen lämpötilaero, sitä enemmän lämpöä vuotaa kattilasta pannuhuoneeseen.

Ja kuten joku tuolla jo sanoi, kattilan ympärillä on metrikaupalla kuumia putkia jotka niinikään hehkuvat lämpöä pannariin: se kaikki on turhaa, ellei pannarisi sitten ole tarpeettoman kylmä (aika harvinainen ongelma, liian viileä pannari...).

********************************
Keskuslämmitysputkistot ovat vanhoissa taloissa äärimmäisen harvoin hyvin eristettyjä, eli niistä lämpöä vuotaa sellaisiin talon rakenteisiin, jotka voisivat rauhassa olla viileitä. Helpoin ja tehokkain tapa säästää energiaa on pitää patterikierron vesi niin kylmänä kuin mahdollista sekä sulkea kierto kokonaan sellaisista talon osista, joihin ei keskuslämpöä tarvita. Tällaisia osia ovat esim. takalla tai ilmalämpöpumpulla lämpenevät talon osat.

Ilmalämpöpumppu säästää aivan perhanasti rahaa siksi, että sen avulla voidaan lykätä keskuslämmityksen käyttöönottoa syksyllä monta kuukautta sekä tietenkin vastaavasti lyhentää öljylämmityskautta keväisin.

Ilpeissä on sitten todella suuria eroja, ja suosittelen ostamaan joko todella halvan tai sitten jonkin noista muutamasta harvasta kunnollisesta merkkipumpusta (itselläni 2 kpl Mitsun FD-35:sia enkä usko, että tuota mallia parempia on tarjolla).

[koeffte]

jos kyseessä on n200m2 rintsikka alkuperäisellä eristysvahvuudella ja ainut lämmitysmuoto on öljy,niin kyllä se taitaa olla 2200x2 melkein näillä "nykytalvina"

[?keskellä kämmentä]

Meillä on aina ollut talvet kiertovesi 65 asteista...
kunnes täältä juur viime viikolla luin, että enempi säästää öljyä,
kun säätää kiertoveden pienemmälle, kuin että pienentäisi pattereista termostaatilla.
Joten meillä hyvin on nyt noin 10 asteen pakkasella riittänyt kiertoveden lämmöksi 50 astetta,
kaksi kerrosta noin 20 asteessa ja kellarissakin reilusti plussan puolella.
Kiertovesipumppu on aina kakkosella, olis siinä ykkönen ja kolmonenkin käytettävissä.
Rivinteerattu kellari betoni pinnoilla, kellarissa ei muita eristeitä sisällä eikä ulkona
Ja pannu käynnistyy jossain 78 asteen tienoilla ja sammuu kun 88 astetta on saavutettu.
Kovimmillakin pakkasilla toi 65 kiertoveden lämmöksi on riittänyt.
Niin ja lunta laitoin koko talon ympäri vähän yli sokkelinkorkeudelle.
Kyllähän sitä näillä öljyn hinnoilla tulee kuunneltua että "taasko toi poltin käy!!!"
Kummasti sen kuulen koko talossa, vaikkei muut kuulekaan... setelin kuvat vaan viuhuu silmissä!
10 astetta pakkasta ja käy nyt vähän reilun puolen tunnin välein noin vartin kerrallaan...
Ja jos käyttää kuumaa vettä, niin sit tiätysti useemmin

[Puulämmittäjä]

Öljykattilan kattilatermostaatin käyntiraja on 6 astetta. Normaali asettelu on 80 astetta. Poltin käynnistyy 74 asteessa ja sammuu 80 asteessa. Jos on käsisäätöinen sunttiventtiili kattilan päällä, siirrä se asentoon 4 ja asenna huonetermostaatit haluttuun lämpöön. Tarkkaile polttimen käyntijaksoja. Näillä säädöillä pitäisi käyntiaika harventua. Liian kuuma kattila hukkaa lämpöä ympäristöönsä. Olethan eristänyt kaikki kattilaan tulevat ja lähtevät putket.

[talotonttu]

Vanhan viestin herättelyä mutta pakko.
Mulla on aina ollut kesällä kattilan lämmöt vähän reilu 50 astetta ja vain kovimmilla pakkasilla nostetaan jonnekkin jopa 70 asteen tienoille. Tällöinkin kiertoon laitetaan suntista korkeintaan asetus kuusi. Legionella vaaran poistan lämmittämällä kaksoiskattilan puupuolta silloin, kun se on järkevää, esimerkiksi reissusta tullessa, kun patterit pitää saada mahdollisimman kuumaksi nopeasti, jotta talossa tarkenee. Tai isojen pakkaspiikkien aikaan. Tällöin kattila vetää tappiin usein ja tuo hygienia säilyy. Pääsääntöisesti meillä lämmityksestä huolehtii takat, sauna ja kohta asennettava ilmalämpöpumppu. vain yli 10c pakkasilla alkaa pattereissa kierto ja silloin, kun ollaan reissussa.

Minun maalaisjärkeni sanoo, että kuumempi kattila vaan tuhlaa energiaa, kun korkeamman lämmön tuottaminen vaatii enemmän energiaa. Mitkä on siis syyt tähän netissä esiintyvään asetus 80c sääntöön?

[Klonksvaagen]

Minun maalaisjärkeni sanoo, että kuumempi kattila vaan tuhlaa energiaa, kun korkeamman lämmön tuottaminen vaatii enemmän energiaa. Mitkä on siis syyt tähän netissä esiintyvään asetus 80c sääntöön?

Öljyllä polttaa "puhtaammin" yli 70 asteen lämmöllä, eli ei kerää nokea. Termostaatin säätely vaikuttaa kattilan kestoikään, tasainen lämpö ei lämpölaajentumia.
Käytännössä on tullut vastaan saman ikäluokan kattiloita, joissa pahimmillaan käyttöikä jää jopa vajaaseen kahteenkymmeneen vuoteen ja parhaillaan porskutellaan viidettäkymppiä.
Energian tarve ei muutu, liikutaanpa millä alueella tahansa, eri asia jos ruvetaan lämmittämään kylmää kattilaa.

[optimoija]

Energian tarve ei muutu, liikutaanpa millä alueella tahansa, eri asia jos ruvetaan lämmittämään kylmää kattilaa.

Kai jokainen tietää että lämpöhäviö eristeen läpi riippuu lämpötilaerosta eristeen eri puolilla.

Tässä kyseessä lämpöhäviö kattilan vaipan läpi vesitilasta pannuhuoneeseen. Oletetaan että pannuhuoneen lämpötila on 20 C. Jos kattilan vesi on keskimäärin 60/70/80 C niin minä lasken häviötehon riippuvan veden lämpötilasta

Häviöteho = k * (60/70/80 - 20) = k * 40/50/60 eli jos lämpötilassa
60:ssä häviö on N wattia niin
70:ssä häviö on ~ 1,25 * N wattia
80:ssä häviö on ~ 1,5 * N wattia

[talotonttu]

Minun maalaisjärkeni sanoo, että kuumempi kattila vaan tuhlaa energiaa, kun korkeamman lämmön tuottaminen vaatii enemmän energiaa. Mitkä on siis syyt tähän netissä esiintyvään asetus 80c sääntöön?

Öljyllä polttaa "puhtaammin" yli 70 asteen lämmöllä, eli ei kerää nokea. Termostaatin säätely vaikuttaa kattilan kestoikään, tasainen lämpö ei lämpölaajentumia.
Käytännössä on tullut vastaan saman ikäluokan kattiloita, joissa pahimmillaan käyttöikä jää jopa vajaaseen kahteenkymmeneen vuoteen ja parhaillaan porskutellaan viidettäkymppiä.
Energian tarve ei muutu, liikutaanpa millä alueella tahansa, eri asia jos ruvetaan lämmittämään kylmää kattilaa.

Eipä tuo 4 vuotta vanha oilon junior nokea ollenkaan. Nuohoojan kanssa vasta käytiin läpi, eikä ollut uskoa, että ei ole pariin vuoteen putsattu.
Mutta miten lämpö on tasaisempi, jos vaihteluväli on 70-85, tai 50-65? Yhtä paljonhan se lämpö vaihtelee molemmissa?
Ja yllä olevan viestin kaltaisesti minunkin ajatukset pyörii, että kyllä se korkeampi kattilalämpö enemmän energiaa ainakin paikallisesti ottaa. Äkkiä se puulla lämmittäessäkin sieltä 98cstä alas tulee.

[Maatilallinen]

Alhaisella kattilaveden lämmöllä saattaa alkaa esiintyä kondensoitumista ja korroosiota kattilan tulipinnoilla, jolloin kattila syöpyy nopeasti puhki. Nykyiset lämmitysöljyt on tietysti vähärikkisiä, mutta silti on syytä pitää kattilaveden lämpö siellä 80c tuntumassa, vähentää myös nokeentumista kun tulipinnat on kuumia.

[tessu]

Ja kaikki riippuu kaikesta,jos on jääkylmä kellaritila jossa kattila usein on olis varmaan hyvä että sekin lämpiäis jonkin verran?
Ite ainakin huomannu kun lämmitän puilla et jos on kellarikin lämmin on myös yläkerrassakin parempi olla,ei hohka välikatonbetoni niin paljon kylmää.
Kellarissa on vain kolme patteria jotka toimii jopa vielä vapaakierrollakin kun on liitetty lähtö paisuntaan ja tulo tyhjennykseen ja toiminu on.( pesuhuoneessa on kyllä rättipatteri mutta se on lämminkäyttövesikierrosta)
Taitaa olla jokainen talo,kattila,poltin ja asukaskin yksilöitä että vaikea on antaa lopullisia säätöjä,vain kokeilemalla löytyy sen talon oikeat missä itse asuu...

[talotonttu]

Joo, kyllä taidan jatkaa entiseen malliin. Isäukolla kattila lähti just vaihtoon vuodon takia, ja tosiaan poltettu väärin, eli alhaisilla lämmöillä. Sehän sen lopulta kait sitten poltti puhki. Ainoa vaan, että tuplakattilan valmistusleima oli 1924, joten ihan kohtuullinen käyttöikä väärästä käytöstä huolimatta.

Jos mun 83 vuoden takka kestäis puoletkin tuosta, niin ei haittaa vaikka vähän väärin polttaisinkin. Pitää kuitenkin varmasti seuraavan 20 vuoden aikana jotain muutoksia tehdä. Ja kun kaksoiskattilasta on kyse, niin puupolttoaikoina se lämpö vasta heiluukin, ja pitäis sen seki kestää. vaihteluväli on 30-95c.

Pannuhuone on kyllä tosi lämpönen paikka näilläkin säädöillä. Sienet kuivaa nätisti. Muun alakerran lämmittämiseen ei raaski ryhtyä, kun tallinovia pidetään talvellakin auki tarpeen mukaan.

Mutta kiitos neuvoista ja tiedoista.