Hiililämmittäjän päiväkirja

[Mikko Suokas]

No niin, tilasinpahan sitten lisää hiiltä. Kotteriasta.

Tähän asti olen ostellut 40 kg piensäkkejä, nyt päätin kokeilla suursäkkiä kotiin toimitettuna. Sisältää kuulemma noin 1000 kg, Kiitolinjan rahtiveloitus tuosta on 112 e Hyvinkäälle. Eihän sekään ilmaista ole, mutta nyt hinnanlisää 40 kg kohti laskettuna on enää noin 4,50e kuljetuksesta johtuen, ja jättisäkissä ostettuna itse hiili on halvempaa, joten näinhän tämä kannattaa ilman muuta ostaa. Itselle jää vain kellariin lapioimisen vaiva.

t. Mikko

[Zener]

Mitkäs nuo sun Rica-kattilan mitat on? Paljonko tuossa on vesitilaa, ja voiko lämmittää muulla polttoaineella, kuin kivihiilellä?

[Mikko Suokas]

Moron!

Mitkäs nuo sun Rica-kattilan mitat on? Paljonko tuossa on vesitilaa, ja voiko lämmittää muulla polttoaineella, kuin kivihiilellä?

Korkeus 1180 mm
Syvyys täyttöluukulta piippuyhteen suulle 770 mm
Leveys 590 mm
Paino 235 kg
Vesitilavuus 45 l
Yläpesän (polttoainetilan) tilavuus 66 l
Teho hiilellä 20-26 kW
Teho puulla 15-20 kW

Muista polttoaineista sanoo esite näin: "The recommended fuel is NUT 1 black coal. As domestic fuel, logs of wood (l = 330 mm), brown and black coal of a larger size or brown coal and wooden briquettes can be used." NUT 1 -koko oli muistaakseni jotakin 20-45 mm, eli Kotterian antrasiitti sisältää isompia kimpaleita, mutta kokemukseni saman lafkan kivihiilestä (siitä veturilta haisevasta) on, että palakoko on pienempi ja tasaisempi, voi hyvinkin olla NUT 1 -luokkaa.

Pyysin muuten kattilaa hommaillessani Rican kautta selvitystä, millaista mustaa kivihiiltä tuo "black coal" tarkalleen tarkoittaa. Olivat vastanneet, että antrasiittia, mutta herää kysymys, miksi siellä esitteissä ja ohjekirjoissa ei silloin lue "anthracite", mikä on antrasiitin lontoonkielinen nimi. Oma järkeni taas sanoo, että koska tämäntyyppinen kattila on tarkoitettu käytettäväksi aina täysteholla ja vain varaajan latautumisen ajan, ei luulisi haittaavan, vaikka käyttäisi tavallista kivihiiltä, koska kitupolttoa ei harrasteta. Tuon kaasutusmenetelmän ja toisioilman esilämmityksen luulisi takaavan puhtaan ja hajuttoman palamisen. Asia pitää kuitenkin selvittää kokeilemalla ja alkaa sitten käyttää sitä, mikä parhaiten toimii. Jos tavallinen hiili kelpaisi, niin siinä säästäisi parisen sataa eskoa tonnilta verrattuna antrasiittiin. Niin, ja jos kerran ruskohiilikin käy, niin miksei sitten se seuraavaksi vanhempi kivihiili, eikös tuo ruskohiili ole jonkinlainen kivihiilen ja antrasiitin esiaste?

Kattilan mukana muuten tuli kaksi ohjekirjaa, joista suomenkielinen käsitteli vain Atmoksen puukattiloita DC 25 GS - DC 40 GS sekä DC 50 SE ja DC 75 SE, mikä on tietysti ymmärrettävää, eivät he yhdelle asiakkaalle rupea hiilikattilan ohjeita kääntämään. Hiilikattiloiden (AC 25 S ja AC 35 S) ohje oli vain tsekiksi ja puolaksi, ja kokeilin sen kääntämistä Googlen kääntäjällä, joka muuten osoittautui yllättävän toimivaksi. Koska täysin vieraan kielen sanojen kirjoittaminen käsin tietokoneen ruudulle on kuitenkin vaivalloista, en ole vielä jaksanut kahlata ohjetta kovin pitkälle enkä toistaiseksi löytänyt muuta mainintaa hiililaadusta kuin että kivihiiltä (cerne uhli).

t. Mikko

[Zener]

Täksi talveksi mulla kyllä riittää kivihiiltä omasta takaa, mutta tuleviksi talviksi voisi harkita, josko tuolta Virosta hakisi.

Varmaan olisi viisasta kerätä joku hiililämmitysporukka, ja sitten toisi koko kuorma-autollisen tavaraa kerralla (esim. kymmenen kuutiota pakattuna 25 kilon säkkeihin). Näytti olevan yhdellä kuormalavalla aina 1000 kg pikkusäkeissä.

Mielellään porukan olisi oltava samalta alueelta (samasta läänistä) Suomessa, että voisi kotiovelle toimittaa. Laivahan tuossa varmaan maksaa, ja Suomen puolella yksi sata kilometriä sinne tänne on ihan sama. Varmaan saisi tuon rahdinkin kustannukset aika pieneksi per nuppi, kun löytyisi Viron puolelta joku kuljetusliike. Tai sitten, jos jollakin olisi tuttu, jolla kuorma-auto.

Tietty voisihan tuota kannattaa itselleenkin tuoda pihaan rekkalastillinen, jota sitten Keltaisessa pörssissä myisi osan Suomen markkinahintoja halvemmalla, mutta hyvällä katteella kuitenkin.

[PeterW]

Meikäläinen ilmoittautuu mukaan jos tilausta suunnitellaan joskus tosissaan.Rahdin sais halvemmalla
jos autossa ei ole paluukuormaa Suomeen tullessaan.Vaan mihin sen sitten purkaa ?

[Mikko Suokas]

Jees, kyllä minäkin voisin ajatella hiilikimppaan lähtemistä, mutta edetään nyt maltillisesti. Zenerillä ja Peter W:llä on tämän talven hiiliasiat hanskassa ja niin on minullakin, mutta tulee uusia talvia ja silloinkin pitää lämmittää. Hankintahomman voisi ottaa framille jo kesällä tai alkusyksystä ja hommata hiilet valmiiksi odottamaan kylmiä ilmoja.

Täällä on muuten juuri nyt rapsakka -20 asteen pakkanen, mutta sisälämpömittarissa on mukavat +20 astetta, ja viimeiset kaksi viikkoa on lämmitetty pelkällä hiilellä. Jos olisin pelkän yösähkön varassa, olisi nyt jo patterit haaleina, hanasta ei tulisi enää lämmintä vettä ja huoneet tuntuisivat jo koleahkoilta. Kyllä tämä hiililämmityskin vain on ihan OK, jos tykkää aina silloin tällöin askarrella pannuhuoneessa .

t. Mikko

[Zener]

Mullapa on hiilikattila (Högfors Karkki II) keittiössä. Vieraat luulee sitä yleensä puuliedeksi,kun se on sähkölieden vieressä. Onhan se aika retron näköinen vedonsäätimineen, mutta ei ruma. Sopii vanhaan taloon.

Naapuri tosin kerran ihmetteli, kun uunisssa tuli, ja lieden päällä on puinen leikkuulauta. Mutta eihän tuo kattila siitä päältä kuumene juuri ollenkaan.

[Mikko Suokas]

Mullapa on hiilikattila (Högfors Karkki II) keittiössä. Vieraat luulee sitä yleensä puuliedeksi,kun se on sähkölieden vieressä. Onhan se aika retron näköinen vedonsäätimineen, mutta ei ruma. Sopii vanhaan taloon.

Siitä olet joskus maininnutkin, että se on keittiössä. Miten sinulla on toteutettu tuo vesivaraajasysteemi? Minun Karkki II on kellarissa pannuhuoneessa sillä paikalla, jolle se on aikoinaan vuonna 1963 asennettu. Pannarissa oli vuoteen 1981 katonrajaan sijoitettu noin 200 litran varaaja, jonka sisällä oli lämminvesikierukka. Varaajasta meni sitten putki patteriverkostoon ja paluuputki takaisin. Jos tuli sammui, patterit jäähtyivät melko nopeasti. Veden virtaus varaajaan tapahtui vapaakierrolla, kuten nytkin ison 1,5 kuution varaajan kanssa. Vanha varaaja oli sen verran pieni, että jos kattilan alaluukku unohtui kokonaan auki tai ilmansäätöluukun väliin eksyi hiilennokare tai tuhkakokkare, saattoi kattila ja varaaja ruveta helposti kiehumaankin. Nyt ehtii kattilasta loppua hiili ennen kuin lämmöt pääsevät noin ylös.

t. Mikko

[Zener]

Varaajaa ei ole ollenkaan, vaan säätäminen tapahtuu automaattisella vedonsäätimellä. Sellainen spiraalinmuotoinen jousihässäkkä, josta ketju vetoluukkuun.

Antrasiittia kun lataa pannun täyteen, niin se hiljakseen palaa jopa yli 12 tuntia. Ongelmana on liian lämpimät kelit, jolloin tuli sammuu.

[Mikko Suokas]

Varaajaa ei ole ollenkaan, vaan säätäminen tapahtuu automaattisella vedonsäätimellä. Sellainen spiraalinmuotoinen jousihässäkkä, josta ketju vetoluukkuun.

Antrasiittia kun lataa pannun täyteen, niin se hiljakseen palaa jopa yli 12 tuntia. Ongelmana on liian lämpimät kelit, jolloin tuli sammuu.

Samanlainen jousihässäkkä (bimetallia, toinen puoli invar-terästä ja toinen jotain muuta) on minunkin pannussani ja ketju vetoluukkuun. Varaajasta on hieman apua tuohon lämpimien kelien sammumisongelmaan; luukku menee kiinni vasta sitten, kun varaaja on niin kuuma, että tulee kuumaa paluuvettä kattilaan. Silloin aikoinaan tuolla tehtiin meille lämmin käyttövesi kesälläkin, muuta vedenlämmitintä ei ollut.

t. Mikko

[Aaltju]

Mielenkiintoista...

Meillä majailee pannuhuoneessa vm-59 täysin ehjä kattila, jossa on joskus aikanaan polteltu antrasiittia. Viime kesänä olin jo aikeissa purkaa sen pois tieltä, mutta laiskuus ja "en kai nyt toimivaa laitetta hukkaan heitä"-mentaliteetti voittivat. Tätä lukiessa heräilee mielenkiinto että josko kokeilisi sen toimintaa... puita siellä on tullut joskus huvikseen poltettua, mutta kun varaaja kapasiteetti on 300 l niin ei se oikein ole järkevää, antrasiitin kanssa homma varmaan toimisi mainiosti.

Kuinkahan on hyötysuhteen laita vanhassa pannussa... kannattaako homma rahallisesti?

[Mikko Suokas]

Moi!

Kuinkahan on hyötysuhteen laita vanhassa pannussa... kannattaako homma rahallisesti?

Minulla on omasta vanhasta kattilasta saatujen kokemusten kautta sellainen näppituntuma, että hyötysuhde on vain jotain 50-60% luokkaa, pikemminkin 50%. Noilla Kotterian hiilihinnoilla pelkkä antrasiittilämmitys ei ole rahallisesti kannattavaa, jos muita, tehokkaampia lämmitysmuotoja on tarjolla, mutta tilapäisessä käytössä kovilla pakkasilla kannattaa varmaan kokeilla.

Jos pääset joskus hyödyntämään jonkun nurkkiin jääneitä antrasiitteja Zenerin ja Peter W:n tapaan, niin silloin homma voi olla hyvinkin kannattavaa, ja sitten tietysti tuo äsken käsittelemämme mahdollisuus hakea tavaraa Virosta on tutkimisen arvoinen juttu.

Jos olet jo lämmittänyt vanhalla pannulla puuta käyttäen ja tiedät, että se on kunnossa, ei antrasiitin kokeilemiseen liene esteitä, mutta varovainen kannattaa toki olla. On kai siinä tuollainen vedonsäätösysteemi, joka pistää alaluukun kiinni, kun pannu on tarpeeksi kuuma? Jos ei ole, niin kohta voi vesi kiehua iloisesti poristen

Minäkin olin jo joitain vuosia sitten aikeissa hävittää vanhan pannun, mutta viime talven pakkasilla ja nyt taas olen ollut hyvilläni, että laiskuus on vienyt voiton. Tuo ominaisuus yhdessä laihan lompakon kanssa voi joskus estää tekemästä jotakin sellaista, jota myöhemmin saisi katua.

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Talven kylmin päivä meillä päin, -25 astetta. Tuvassa mukavat +20.

Käväisin äsken pannuhuoneessa hivauttamassa vähän lisää hiiliä pesään. Iloisesti palaa, kun ronkkii silloin tällöin arinan auki niin alhaalta kuin ylhäältäkin päin ja nostelee tuhkapaakut pois vetoa haittaamasta.

Varaajan lämpömittari näytti käydessäni 70 astetta, Oumanin shunttiservon asento-osoitin napotti puolenvälin tienoilla tai jopa hieman sen alapuolella. Hyvin tuntuu Karkki II:n teho riittävän näinkin kylmällä, sillä tällaiselle pakkasellehan Etelä-Suomen talojen lämmityslaitteiden teho mitoitetaan, mitoituspakkanen säävyöhykkeellä I on tarkalleen -26 astetta. Eilen annon pannun jopa sammua muutamaksi tunniksi, ja illalla ennen nukkumaanmenoa tein uudet tulet. Tällöin varaajan lämpömittari näytti 40 astetta ja shuntti oli kääntynyt täysin auki-asentoon. Kovasta pakkasesta huolimatta kattila näyttää vielä pystyvän tuottamaan lämpöä reserviinkin.

t. Mikko

[Zener]

Tuli kuningasajatus.

Panin öljykattilan kokonaan pois päältä ja käänsin shuntin asentoon 10. Öljykattila toimii varaajana Karkille ja lämmin käyttövesikin lämpenee kivihiilellä.

[Mikko Suokas]

Panin öljykattilan kokonaan pois päältä ja käänsin shuntin asentoon 10. Öljykattila toimii varaajana Karkille ja lämmin käyttövesikin lämpenee kivihiilellä.

Onko sinulla öljykattilassasi tai sen hormissa mitään peltiä, jolla voit estää ilman virtauksen hormiin? Ettei öljykattilasi olisi samalla lämpöpatteri, jolla lämmitetään ulos virtaavaa ilmaa. Olen näet joskus tuuminut, että kattilani sammuttua veto hormissa jatkuu, ja kattilan läpi virtaava kylmä ilma jäähdyttää kattilaa. Jäähtynyt vesi valuu painavampana varaajan alaosaan ja tilalle virtaa lämmintä vettä, joka jäähtyy, eli vapaakierto alkaakin toimia väärin päin. Aina ei viitsisi kääntää sulkuakaan kiinni. Mitään kolmitie-latausventtiiliähän minulla ei tuossa ole, vaan sellainen asennetaan vasta uuden kattilan yhteydessä.

Joka tapauksessa ideasi vaikuttaa käyttökelpoiselta, nyt et ainakaan tarvitse öljyä käyttövedenkään lämmittämiseen, vaan sekin hoituu hiilellä silloin, kun sitä muutenkin poltat. Kerro, miten homma toimii, kun kokemuksia alkaa kertyä.

t. Mikko