Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Meillä käynyt tuo sama tilanne, eli häkävaroitin alkanut kiljuntansa keskellä yötä. Pesässä oli pieni hehku muutamassa kekäleessä kun pellin suljin että pääsee nukkumaan ja silti riitti aiheuttamaan hälytyksen. Ei kai sitä lämpöä nyt niin paljon karkaa jos pellin laittaa hiukan myöhemmin kiinni.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Meillä on 20-luvun kaakeliuunit ja nuo on tehty "vanhanaikaista" lämmitystä silmälläpitäen, jollei sinne punahehkuja jätä niin aika viileäksi jäävät. Tästä on jo tälläkin palstalla väännetty kättä että miten pitää ja voiko; tämä on minun tapani, jatkan siten kuin ennenkin noita uuneja lämmitetty. Häkämittari nyt varuilla tuossa, vaikka ihan hyvin uskaltaisin lämmitellä ilmankin. Kukin uuni, talo ja lämmittäjä ovat erilaisia, joten mitään yleissääntöä ei voi sanoa.Elämä on kirjoitti:Meillä käynyt tuo sama tilanne, eli häkävaroitin alkanut kiljuntansa keskellä yötä. Pesässä oli pieni hehku muutamassa kekäleessä kun pellin suljin että pääsee nukkumaan ja silti riitti aiheuttamaan hälytyksen. Ei kai sitä lämpöä nyt niin paljon karkaa jos pellin laittaa hiukan myöhemmin kiinni.
Nuo pitoisuudet joilla häkämittari hälyttää on yleensä 50ppm kahden tunnin jälkeen. Tuo on vielä varsin pieni pitoisuus joten itse en siitä hätkähdä jos joskus (pari kertaa vuodessa) piippaa. Seuraavasta linkistä voi kappaleesta 1.6 katsoa terveydelle vaaralliset pitoisuudet / ajat:
http://www.ttl.fi/ova/hiilmono.html
Esimerkiksi tuo Kidden näytöllinen näyttää 30ppm ylityksen, joten silloin tietää että hieman liian aikaisin mennyt kiinni. Välttämättä kuitenkaan ei tällöin saavuteta hälytysrajaa. En mitenkään vähättele hään merkitystä, vaan nimenomaan otan vakavasti - mutta nuo pienet määrät harvoin eivät ole sellaisia, että alkaisin minulle pikkupojasta asti opetettua lämmitystapaa muuttamaan kokonaan. Totuuden nimissä sanottava, että vähän myöhemmin tulee kyllä nykyään laitettua kiinni.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
No sitten vaan väännetään poistoilmaventtiilejä vastaavasti hieman pienemmälle. Sillä sellaisethan ovat olemassa, eikö? Jotain kautta ilman on syytä vaihtua, ja huono ratkaisu on se, että se tapahtuu rakenteiden läpi. Lämpöhävikki on käytännössä merkityksetön, jos se on osa normaalia ilmanvaihtoa. Meillä yläkerrassa ei ole kuin wc/suihkuhuoneessa poistohormi, ja makuuhuoneen pönttöuunin peltiin olen ajatellut reikää tai lovea. Uuni kun on vielä umpiarinallinen, eli hiillos ei kovin nopeasti hiivu. Tätä kautta tapahtuva ilman poistuminen on vain hyvä asia. Tosin ennen em. toimenpidettä aion tehdä alakertaan korvausilmaventtiilit, ettei alakerran tulisijoja käytettäessä tapahtuisi käryjen imemistä sisälle hormin kautta, kuten nykyisin herkästi käy juuri tuon wc:n hormin kanssa. Joutuu laittamaan ko. hormin kanavapuhaltimen päälle joksikin aikaa ylä- ja keskikerroksen tulisijoja käyttäessä, kunnes hormi lämpeää riittävästi.toivaju83 kirjoitti:älkää menkö porailemeen ja taittelemaaan niitä peltejä, miettikää mikä lämpö hävikki sitten tulee jos jatkuvasti vetää.
Oikea käyttö vaan ni hyvä tulee ja toisen pellin voi laittaa jos vaan tilat sallivat.
Miehet sytyttää alta
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Eihän se sama ole meneekö normaalin ilmanvaihdon vai lämmitetyn uunin kautta. Sama se on ainoastaan jos uunia ei koskaan lämmitetä. Uunin kautta ilmaa vaihdettaessa lämmitetään ulostyönnettävä ilma parhaimmillaan pariinsataan asteeseen harakoiden iloksi. Vastaava tilanne kuin poistoilma otettaisiin suoraan patterien päältä tai laitettaisiin vastus poistoilmakanavaan.Luigi kirjoitti:No sitten vaan väännetään poistoilmaventtiilejä vastaavasti hieman pienemmälle. Sillä sellaisethan ovat olemassa, eikö? Jotain kautta ilman on syytä vaihtua, ja huono ratkaisu on se, että se tapahtuu rakenteiden läpi. Lämpöhävikki on käytännössä merkityksetön, jos se on osa normaalia ilmanvaihtoa.toivaju83 kirjoitti:älkää menkö porailemeen ja taittelemaaan niitä peltejä, miettikää mikä lämpö hävikki sitten tulee jos jatkuvasti vetää.
Oikea käyttö vaan ni hyvä tulee ja toisen pellin voi laittaa jos vaan tilat sallivat.
En tiedä kuinka iso merkitys sillä reiällä käytännössä on lämmönhävikin suhteen, mutta ei se myöskään paljoa pelasta jos pellit laitetaan reilusti liian aikaisin kiinni. Eli samaa mieltä toivaju83 kanssa, että oikea käyttö on kaiken a ja o. Itse en tekisi reikää.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
En tekisi reikää vaan huolehtisin peltien oikea-aikaisesti liikuttelusta.markokoo kirjoitti: En tiedä kuinka iso merkitys sillä reiällä käytännössä on lämmönhävikin suhteen, mutta ei se myöskään paljoa pelasta jos pellit laitetaan reilusti liian aikaisin kiinni. Eli samaa mieltä toivaju83 kanssa, että oikea käyttö on kaiken a ja o. Itse en tekisi reikää.
Jos on koneellinen tulo-poisto niin talo on normaalisti alipaineinen, ja ilmavirta kylmässä hormissa on sisäänpäin jos pelti ei ole tiivis. Tämän huomaa uusissa taloissa joissa takka haisee noelle. Ennen lämmityskauden alkua kostea noki haisee todella pahalle.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Pelti liikkuu muurissa valurautaisessa kehyksessä,joka on muurattu tiilen saumaan,ei pelkässä tiilensaumassa.Tuollanen valurautapelti näkyy kestävän vuosikymmenten käyttöä oikein hyvin.2o-luvulla muuratusta uunista voi löytyä edelleen täysin käyttökelposet pellit kehyksineen purettaessa.esa4movies kirjoitti:
Rupesin vaan miettiin, että kun noita peltejä on 1920-luvulta auottu, niin kuinka paljon pelti menee kiinni työnnettäessä hormin seinämän tiilen reunan yli (WTF mikä virke). Meinaan siis ikäänkuin offsettiä. Se on tiilen saumassa tietty toi pelti. Voisi kuvitella, että se vastakkainen sauma on hiukan kulunut.
Jos epäilee,että pelti fuskaa,niin se on helppo todeta kun laittaa pellin kiinni,suuluukun kiinni ja luukun ilmareiän auki,sitten kokeilee sytkärillä tai tulitikulla vetääkö liekkiä ilmäreiästä sisään.Tuota koetta tehdessä uunin pitäs olla lämmin,siis hyvävetosessa tilassa.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Tuskinpa tuollaisella 10mm reiällä kummoista lämpöhävikkiä saadaan aikaiseksi. Suurempi puhuri käynee seinien ja yläpohjan läpi ainakin näissä rintsikoissa. Peltien oikea-aikainen käyttö on toki paras tapa, mutta tällainen häkäneurootikko tarvitsisi sellaisen opetteluun mittarin. ;)markokoo kirjoitti:Eihän se sama ole meneekö normaalin ilmanvaihdon vai lämmitetyn uunin kautta. Sama se on ainoastaan jos uunia ei koskaan lämmitetä. Uunin kautta ilmaa vaihdettaessa lämmitetään ulostyönnettävä ilma parhaimmillaan pariinsataan asteeseen harakoiden iloksi. Vastaava tilanne kuin poistoilma otettaisiin suoraan patterien päältä tai laitettaisiin vastus poistoilmakanavaan.
Hyvä huomio oli maininta koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista taloista, näissä tosiaan voi reikä pellissä aiheuttaa paluuvedon hormin kautta. Tästä lienee ollutkin kyse edellisessä rivarissa, jossa tulisijasta puski aina joskus noen käryä, vaikka pelti oli kiinni. En tiedä, oliko peltiä lovettu tai rei'itetty (80-luvun loppupuolen talo.)
Miehet sytyttää alta
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Omaan emppiiriseen tutkimukseeni purustuen väitän, että punahehkuisista kekäleistä ei enää kovin paljoa irtoa lämpöä. Sehän on vain puusta jäljelle jäänyttä hiiltä, joka palaa hiljalleen hehkumalla. Puukattilan käytöllä olen huomannut, että vaikka kattilassa on vielä kunnon siniliekkinen hiillos, niin lämpötila alkaa mittarin mukaan jo tippua. Sinisten liekkin sammuttua lämpö on tippunut jo reilusti.markokoo kirjoitti:Meillä on 20-luvun kaakeliuunit ja nuo on tehty "vanhanaikaista" lämmitystä silmälläpitäen, jollei sinne punahehkuja jätä niin aika viileäksi jäävät.
Oma lukunsa on sitten piipun kautta kiertävä ilma, joka kylmentää uunia. Ehkäpä tehokkainta olisikin tyhjentää hiipunut hiillos uunista astiaan ja pihalle mahdollisimman nopeasti, jotta pellin saisi kiinni nopeammin.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Menee minulta hieman saivartelun puolelle, mutta menköön.Zener kirjoitti:Omaan emppiiriseen tutkimukseeni purustuen väitän, että punahehkuisista kekäleistä ei enää kovin paljoa irtoa lämpöä. Sehän on vain puusta jäljelle jäänyttä hiiltä, joka palaa hiljalleen hehkumalla. Puukattilan käytöllä olen huomannut, että vaikka kattilassa on vielä kunnon siniliekkinen hiillos, niin lämpötila alkaa mittarin mukaan jo tippua. Sinisten liekkin sammuttua lämpö on tippunut jo reilusti.markokoo kirjoitti:Meillä on 20-luvun kaakeliuunit ja nuo on tehty "vanhanaikaista" lämmitystä silmälläpitäen, jollei sinne punahehkuja jätä niin aika viileäksi jäävät.
Oma lukunsa on sitten piipun kautta kiertävä ilma, joka kylmentää uunia. Ehkäpä tehokkainta olisikin tyhjentää hiipunut hiillos uunista astiaan ja pihalle mahdollisimman nopeasti, jotta pellin saisi kiinni nopeammin.
Tuo hiilipalon menetetty lämpöarvo JA harakoiden iloksi samaan aikaan uunin lämmöllä lämmitetty ilma tekee sen, että kyllä sillä hyvin suuri merkitys on (näillä meidän uuneilla). Tärkeää on myös (näillä omilla uuneilla) pienentää vetoa kun palo on loppuvaiheessa. Kuumien kekäleiden kanssa pelaamista en kenellekään suosittele, joskus siinä kuitenkin sattuu vahinko - aika usein lehdistäkin saa lueskella juttuja että terassille jätetty tuhkaämpäri polttanut talon. Itse en myöskään näe siinä mitään järkeä, vaan otan senkin lämmön taloon. Mutta tekee miten tekee, niin häkämittaria joka tapauksessa edelleen suosittelen - en yleensä ole pakottamisen kannalla, mutta minusta tuo voitaisiin ihan hyvin säätää pakolliseksi sellaisiin taloihin joissa nuohoojakin käy.
Itselläkin alapalotilallinen lämmityskattila varaajalla pääkäytössä ja ilman muuta myönnän, että ei siinä tuosta loppupalosta saada paljoakaan energiaa verrattuna varsinaiseen palotapahtumaan, varsinkin kun siinä ei vetoa pienennetä. Mutta siinä onkin siirretty jo lämpöenergia talteen etukäteen varaajaan eikä tuo loppuvaiheen hiilloksen aikana läpimenevä ilma enää sitä pääse jäähdyttämään, päinvastoin kuin uunin tapauksessa.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Tietämäni mukaan on tulossa määräys / direktiivi, joka nimenomaan määrää peltiin tietyn kokoisen reijän turvallisuussyistä häkämyrkytyksien ehkäisyyn.
Sama määräys tuonee mukanaan myös mahdollisuuden toteuttaa luukullisia uuneja / takkoja ilman minkäänlaista peltiä hormissa. Tällöin virtaus
säädettäisiin luukun tai tms. avulla.
Sama määräys tuonee mukanaan myös mahdollisuuden toteuttaa luukullisia uuneja / takkoja ilman minkäänlaista peltiä hormissa. Tällöin virtaus
säädettäisiin luukun tai tms. avulla.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Ei ole tullut tehtyä reikää pönttiksen peltiin, eikä varmaan tehdäkään - tuo tarviaa niin vähän puuta, että hiillostakin on vähän ja se siis hiipuu nopeasti. Sen kun vaan on opetellut, että peltiä voi säädellä muulloinkin, kuin vain silloin, kun se avataan tai suljetaan. Huoneessa on nyt vielä häkävaroitin kaiken varalta. Eipä ole kertaakaan vinkunut.
Alakerran saunan peltiinkään taas olisi turha mennä reikiä tekemään. Heikkoa tekoa, kun ei edes 60:tä vuotta ole kestänyt:
http://kuvablogi.com/nayta/2874036/
Tuossa hormissa on niin älytön veto, että sitä on pakko rajoitella pellillä (ei siihen muutakaan keinoa ole ainakaan tuolla kiukaalla), ja se lienee osaltaan ollut pellinkin surma. Talon muut pellit on kyllä kunnossa.
Alakerran saunan peltiinkään taas olisi turha mennä reikiä tekemään. Heikkoa tekoa, kun ei edes 60:tä vuotta ole kestänyt:
http://kuvablogi.com/nayta/2874036/
Tuossa hormissa on niin älytön veto, että sitä on pakko rajoitella pellillä (ei siihen muutakaan keinoa ole ainakaan tuolla kiukaalla), ja se lienee osaltaan ollut pellinkin surma. Talon muut pellit on kyllä kunnossa.
Miehet sytyttää alta
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Täältä kanssa äänet häkävaroittimelle. Tosin edellisten asukkaiden hankkiman tyrkkäsin roskiin, kun patterin vaihdosta huolimatta alkoi rallattamaan kesähelteillä
Meillä on pönttiksessä tuplapellit ja niitä säätelemällä + hehkua katsellessa, osaan laittaa pellit kiinni oikeaan aikaan. Hyvän opin sain mummovainaalta, joka neiti-ihmisenä yksinään huolehti torpan lämmityksestä yli 70 vuotta. Pitkäikäinen sissi kun oli.
Toinen asia, minkä olen oppinut, on lämmitys aika. En ikinä tyrkkää tulia myöhään mihinkään, vaan aina töitten jälkeen. On aikaa olla valveilla ja seurata tulia. Eikä ikinä tule kiirus laitella peltejä kiinni väärään aikaan.
Meillä on pönttiksessä tuplapellit ja niitä säätelemällä + hehkua katsellessa, osaan laittaa pellit kiinni oikeaan aikaan. Hyvän opin sain mummovainaalta, joka neiti-ihmisenä yksinään huolehti torpan lämmityksestä yli 70 vuotta. Pitkäikäinen sissi kun oli.
Toinen asia, minkä olen oppinut, on lämmitys aika. En ikinä tyrkkää tulia myöhään mihinkään, vaan aina töitten jälkeen. On aikaa olla valveilla ja seurata tulia. Eikä ikinä tule kiirus laitella peltejä kiinni väärään aikaan.
Re: Kannattaako porata savupeltiin reikä?
Alkuperäiseen kysymykseen vähän myöhäinen vastaus,mutta rupesi häiritsemään.Rakennusmääräyksissä määrätään savupelliin 10mm reikä tai kulma pois.
Asia on yksiselitteinen,se paljonko pelti on auki tahi kiinni,ei vaikuta lämpöhävikkiin kovinkaan paljon.Enempi se kuinkapaljon vetopelti tms.on auki...
Asia on yksiselitteinen,se paljonko pelti on auki tahi kiinni,ei vaikuta lämpöhävikkiin kovinkaan paljon.Enempi se kuinkapaljon vetopelti tms.on auki...




