Ekovilla+vintti-iita kombinaatio vintille

[vesahy]

Otetaanpas vielä käsittelyyn se vaahdotus. Kun purkista pursotettu uretaanivaahto kovettuu kovaksi kuin marenkitorttu, niin miten hyvin se esimerkiksi kattotuolien välissä taipuu mahdollisiin vääntöihin ja taipumiin? Viime talvena katolla oli niin paljon lunta, että sivuvintin ovi lakkasi toimimasta kunnolla sen vuoksi, että yläkarmi laskeutui sentin verran normaalipaikastaan. Jos vaahdotukset murtuvat rakenteen sisällä Anselmien takana, niin sitä ei mistään muusta huomaa kuin ehkä lämpövuotojen aiheuttamasta vilusta. Vai huolehdinko turhaan?

Ulko-ovea minua on kielletty vaahdottamasta paikoilleen, ainakin ilman kunnon ruuvikiinnityksiä. Jos tulee lähdettyä vihaisena pubiin ja paiskaistua ovi takana kiinni tarpeettoman teatraalisesti, niin vaahdotukset kuulemma saattavat murtua. Onko jollekulle joskun käynyt niin?

[Kulju]

Komposiittirakenteissa on kahden (liukkaan) pinnan välissä myös "vaahtoa". Jos rakenne kestää taipuisan lentokoneen siivessä, niin luulisi sen kestävän rintamamiestalossakin? Kyllä ainakin ne kohdat mitä itse olen joutunut purkamaan, niin ovat olleet hyvin kiinni. Sen voi testata laittamalla rukkasen täyteen vaahtoa ja laittamalla käden rukkaseen ja antaan kuivua

[timoto]

Tervehdys. Mainioita neuvoja tällä foorumilla. Vielä olisin kysynyt uretaanieristyksestä. Jos laitan kattotuolien väliin uretaanit vaahdolla tiivisti kiinni jättäen tuuletusraon, niin mikä olisi rakenne siinä kohtaa missä katto kohtaa ulkoseinän? Tuuletusraon pitää ilmeisesti tuulettua ulos asti, eli pitääkö jokaiseen väliin tehdä tuuletusrako räystään alle? Nyt niitä ei rapatussa talossamme ole.

[virtane]

Tervehdys. Mainioita neuvoja tällä foorumilla. Vielä olisin kysynyt uretaanieristyksestä. Jos laitan kattotuolien väliin uretaanit vaahdolla tiivisti kiinni jättäen tuuletusraon, niin mikä olisi rakenne siinä kohtaa missä katto kohtaa ulkoseinän? Tuuletusraon pitää ilmeisesti tuulettua ulos asti, eli pitääkö jokaiseen väliin tehdä tuuletusrako räystään alle? Nyt niitä ei rapatussa talossamme ole.

Hei Timoto.
Olet aivan oikein päätellyt; tuuletusraon pitää tuulettua! Siis harjakatoissa ilma poistuu harjalta ja korvausilmaa tulee räystäältä. Ja sitä tarvitaan jokaisessa katon kannattajien rajaamassa välissä.
Aiemmissa kommenteissa menee vähän polyuretaanit ja polystyreenit (esim. finfoam) sekaisin. Ja samalla lämmönjohtolukujen nimitykset. Osaisiko joku selittää lämmönjohtolukujen "filosofiaa"? Ja polyuretaani eristeet kannattaa kokemusteni mukaan kilpailuttaa, niitä tuntuu löytyvän , niinkuin polystyreenilevyjäkin.

[Snowman]

Otetaanpas vielä käsittelyyn se vaahdotus. Kun purkista pursotettu uretaanivaahto kovettuu kovaksi kuin marenkitorttu, niin miten hyvin se esimerkiksi kattotuolien välissä taipuu mahdollisiin vääntöihin ja taipumiin? Viime talvena katolla oli niin paljon lunta, että sivuvintin ovi lakkasi toimimasta kunnolla sen vuoksi, että yläkarmi laskeutui sentin verran normaalipaikastaan. Jos vaahdotukset murtuvat rakenteen sisällä Anselmien takana, niin sitä ei mistään muusta huomaa kuin ehkä lämpövuotojen aiheuttamasta vilusta. Vai huolehdinko turhaan?

Ulko-ovea minua on kielletty vaahdottamasta paikoilleen, ainakin ilman kunnon ruuvikiinnityksiä. Jos tulee lähdettyä vihaisena pubiin ja paiskaistua ovi takana kiinni tarpeettoman teatraalisesti, niin vaahdotukset kuulemma saattavat murtua. Onko jollekulle joskun käynyt niin?

Tuon vaahtosauman pitää olla aika leveä jotta se kestää murtumatta/repeämättä irti . Sauma joustaa %-määrän leveydestä,jos tekee ahtaan 5mm sauman molemmin puolin levyä ja joustavuus on vaikka 15% niin se antaa "anteeeksi" 1,5mm:n liikkeen . Mikäli saumat on yhteensä 30mm niin liikevara on sitten 4,5mm/kattotuoliväli (joustavuus prosentin heitin mutu-tuntumalla). Se mitä olen huomannut niin talvilaatu vaahdot on joustavampaa kuin tavallinen "kesälaatu", se on jo purseita leikatessa enemmän kumimaista vaikka olisi viikon kuivunut.

[vesahy]

Tuon vaahtosauman pitää olla aika leveä jotta se kestää murtumatta/repeämättä irti .

Mielenkiintoista, minä olen luullut, että sitä parempi mitä ohuempi vaahtosauma. Itse levyhän tuntuu aika jämäkältä. Toisaalta sen puristuslujuus on selvästi suurempi kuin vetolujuus. Iitan asennusohjeissa neuvotaan leikkaamaan levy noin kolmes sentiiä asennustilaa pienemmäksi eli 15 milliä jäisi rakoa kumpaankin reunaan.

Kesällä kun asensimme lankomiehen kanssa verannan ikkunoita, niin siihen ei jäänyt yhteen karmin reunaan kuin ihan muutaman millin rako. Tavallisen vaahtopullon muoviletkusuutin ei rakoon olisi mahtunut mutta hän kun on ammatiltaan rakentaja, niin oli lainannut työmaaltaan pistoolin, jonka pienin suutin rakoon mahtui.

[Henkka]

Tuo pistooli on muutenkin ehdottoman hyvä. Jos yhtä purkkia enempi käyttää suosittelen pistoolia. Sillä saa tursotettua saumaa hallitusti niin jää se kuivan urtsin leikkely vähemmälle. Näin pysyy saumakin "ehjänä" kun ei tarvi leikata sitä kuivan urtsin pintaa rikki. Eristääkin varmaan paljon paremmin kun ei ole huokoinen solukko auki. Pistoolilla voi myös lopettaa työskentelyn ilman että se aamulla on tyhjentänyt pullon lattialle. Ventiili suljettuna urtsi pysyy kauan käyttökelpoisena. Pidempien taukojen (viikkoja) ajaksi pistooli on hyvä putsata suihkuttamalla sen läpi siihen tarkoitettua puhdistusainetta.

[vesahy]

Verantaa eristettäessä kyllästyin työlääksi kokemaani vaahtopurseiden leikkelyyn ja ruuvasin laudan vaahdotetun sauman päälle kuivumisen ajaksi. Lautaan olin nitojalla kiinnittänyt palasen rakennusmuovia ettei se tarttuisi kiinni vaahtoon. Tuloksena oli siisti sileäpintainen sauma, jota ei tarvinnut enää sen kummemmin viimeistellä.

Pistoolia katselin rautakaupan hyllyllä mutta se oli muovinen ja selvästi heppoisemman tuntuinen kuin lankomiehen käytössä ollut metallinen. Hintaa oli silti melkein viisikymppiä.

[Pecan]

Tätä aihetta liippaa omakin projekti. Seinät oli jo kertaalleen eristetty villalla ja styroksilla, mutta ilmasulku ja suurelta osin tuulensuojakin puuttui, eli rakenne ei ollut kovin lämmin. Noh, tarkoitus oli siis laittaa ulkoverhouksen jälkeen ilmarako rimoilla ja tuulensuoja, ekovilla ja ilmasulkupaperi. Vaikeaksi ja työlääksi vaan menee, erityisesti, jos tuonne pitäisi saada ylhäältä auki olevat ilmaraot, eikä ikkunan takia haluiaisi kasvattaa seinää hirveästi. Heikkona hetkenä jo katselin vintti-iitaa ym. mutta taidan edelleen pitäytyä tuulensuoja+ekovilla linjalla. Mutta kuinka tärkeää se nyt on saada nuo kotelorakenteet auki kunnolla tuulettuviksi? Sitähän ne eivät ole olleet tähänkään saakka, mutta hyvin sieltä kyllä ilmakin on puhaltanut läpi.

Alhaalla kuva tämänhetkisestä tilanteesta. Tarkoitus olisi lisätä pystykoolaukset 60cm jaolla, joihin kiinnittää tuulensuojan rimoilla. Näin on jo alapuolella eteisessä tehtykin. Vaakaan menevä hirsi vaan katkaisee hyvin ilmankierron. Katon vinossa osassahan tämä on helppo toteuttaa ullakolle tuulettuvaksi, ainoastaan päädymmäisten koolausten välissä on jotkin vaakapuut puolivälissä (alempi kuva) sekä kohdassa, josta sisäkatto taittuu vaakaan. Nämä näkyy myös talon muissa kulmissa, joten jokin tarkoitus näillä kai on, enkä niitä uskaltanut poistaa? Nappaanko irti, vai porailenko reikiä?

Ehdotuksia?

[pete73]

Nappaanko irti, vai porailenko reikiä?

Älä nyt ainakaan pois ala repimään.. voipi päätyräystäät tippua talvenmittan
Ne parrut nimittäin kannattelee stä päätyä, luultavasti ne näkyy kun katsoo ulkona sinne räystään alle... Samoja minäkin ihmettelin kun sivukkaan kattoa eristin. Jotku on niihin porannut reikiä, täällä katsoin että ilma pääsee kiertämään yläpuolelta ja ruodelautojen väleistä myös seuraavaan väliin, niin en tehnyt mitään kummempaa

[Pecan]

Tosiaankin, ei ole suotavaa, että räystäät tippuu siinä merkityksessä Eli porailen tuohon vaan reikiä.. päätyseinissä en taida tehdä sitäkään, vai mitä olette mieltä?