Maalämpö vai VILP vai mikä?

[Putkimiess]

Ja tarkennuksena,
energiaa kuluu lämmitystavasta riippumatta edelleen yhtä paljon ellet sitten vähennä talon kulutusta jollain tapaa.

[tuuma]

Selvennykseksi. Se mitä olen maininnut pelkällä sanalla konvektori, olen tarkoittanut puhallinkonvektoria. Niillä saadaan paljon watteja pienilläkin menovesien arvoilla eli samoilla kuin vesikiertoisilla lattialämmityksillä. Laitteissa siis on sähköinen puhallin että useimmiten myös lämpötilan säädin, joka ohjailee puhallusnopeutta. Nämä voivat jotenkuten "kilpailla" vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa menoveden lämpötila arvoillaan ja parantaa MLP:n edellytyksiä vanhoissa patteriverkostoissa eikä tarvitse kaikkia radiaattoreita vaihtaa vaan ehkä joka kerrokseen yksi, lisää tai jonkun radiaattorin tilalle.

[hirstalo]

Mitä ihmeen järkeä on puhallinkonvektreissa ? Eikö nyt olisi parempi lisätä pinta-alaa, jos nyt edes sitäkään tarvitaan ?

[Maatilallinen]

Rakennuksessa kuin rakennuksessa riittää konvektorien lämmöksi korkeintaan + 50 C, mikäli konvektorit ovat edes lähellekkään asiallisen kokoisia.

Jos tarkoitat konvektorilla tavallista radiaattoria, niin voin sanoa ihan suoraan jotta ei todellakaan riitä.

Omassa talossa menee 0-asteessa pattereille jo 55 asteista vettä, -20 asteessa 68 asteista vettä ja -30 mennään jo yli 70 astetta. Pattereita on kyllä isoja aika paljon, mutta silti tarvitaan noin kuumaa vettä.

Tavallisen OK-talon ( 120 - 150 m2 ) kustannukset siirryttyessä maalämpöön töineen ovat n. 20 euroa

Ompa halpaa hupia Olisiko hinta kuitenkin 20k€?

[petej]

Mitä ihmeen järkeä on puhallinkonvektreissa ? Eikö nyt olisi parempi lisätä pinta-alaa, jos nyt edes sitäkään tarvitaan ?

Noilla pystyis toteuttamaan myös jäähdytyksen, eikä pinta-alaa lisäämällä oikein pysty lämmönluovutus tehon kanssa kilpailemaan.
Varsin pienestäkin paketista saa kohtuullisella veden lämmöllä useemman kw lämpöä irtoamaan...

[piippo]

Omassa talossa menee 0-asteessa pattereille jo 55 asteista vettä, -20 asteessa 68 asteista vettä ja -30 mennään jo yli 70 astetta. Pattereita on kyllä isoja aika paljon, mutta silti tarvitaan noin kuumaa vettä.

Ja teidän talossa on lämpötila paljonko? :) Meillä menee nyt +43 asteista vettä kiertoon ja ulkona -11 ja pirunmoinen tuuli. Sisällä lämpöä 20.5.

[Maatilallinen]

Ja teidän talossa on lämpötila paljonko? :) Meillä menee nyt +43 asteista vettä kiertoon ja ulkona -11 ja pirunmoinen tuuli. Sisällä lämpöä 20.5.

Sisällä on n. 24-25 astetta. Ja tuota kuumuutta tarvitaan nimenomaan pirumoisella tuulella, tyynellä termarit kuristaa aika paljon virtausta, tuulella kohisee patterit taas täysiään.

Täällä on nyt ulkona -12,4 astetta pakkasta ja menovesi 61,5 astetta, paluuvesi 48,6 astetta eli lauhtuma 12,9 astetta. Tuulee paikallisen Ilmatieteen laitoksen mittarin mukaan 7m/s. Sisällä on nyt lämpöä huoneesta riippuen se 24-25 astetta.

Normaalisti lauhtuma 15-20 astetta, kovalla pakkasella enempi ja plussakelillä vähempi

[voiettä]

Tän hetkinen meno 32c kun ulkona on -13 ja sisälämpö n,23. lämmitykseen ja käyttöveteen menee nyt n,21kwh vrk.sama luku kuin viime vuonna mutta silloin oli ulkona -27 noh kostea laatta ottaa vissii hieman vielä tehoja enemmän kuin kuivana..paljonkos toi tehonlisäys oli laatan kuivuessa?? joskus sen jossain kuulin tai näin mutku ei muista

[Laurakaisa]

Nyt on taas humanisti ihan pihalla.

Olen pyrkinyt perehtymään tähän vanha patteriverkosto ja MLP -tematiikkaan sekä tällä että muilla foorumeilla ja lueskelemalla myös markkinamiesten myyntipuheita. Nyt näitä viimeisiä viestejä lukiessa tuli taas tenkkapoo: Jos meillä ei ole aikomustakaan saada tuollaisia edellä kuvattuja 23-25 asteen trooppisia lämpötiloja aikaan omassa torpassa vaan sellainen 20-21 astetta on se, mitä tavoitellaan, niin vaikuttaako tämä tavoitetila miten paljon siihen, miten noita patteriverkosto- ja veden lämpötilalaskelmia pitäisi tehdä? Kysymys voi olla tyhmä, mutta jotenkin tuntuu että tuollainen viidenkin asteen ero halutussa sisälämpötilassa on aika iso ja voinee siten vaikuttaa myös siihen lämmityssysteemin kuormittumiseen jonniin verran. '

Täällä on nyt 10 astetta pakkasta ja aika kova tuuli, istun koneella sisälämpömittarin lähellä joka näyttää 20 astetta ja minusta täällä on juuri sopiva lämpötila, ei kylmä eikä kuuma.

[tuuma]

Nyt on taas humanisti ihan pihalla.

Olen pyrkinyt perehtymään tähän vanha patteriverkosto ja MLP -tematiikkaan sekä tällä että muilla foorumeilla ja lueskelemalla myös markkinamiesten myyntipuheita. Nyt näitä viimeisiä viestejä lukiessa tuli taas tenkkapoo: Jos meillä ei ole aikomustakaan saada tuollaisia edellä kuvattuja 23-25 asteen trooppisia lämpötiloja aikaan omassa torpassa vaan sellainen 20-21 astetta on se, mitä tavoitellaan, niin vaikuttaako tämä tavoitetila miten paljon siihen, miten noita patteriverkosto- ja veden lämpötilalaskelmia pitäisi tehdä? Kysymys voi olla tyhmä, mutta jotenkin tuntuu että tuollainen viidenkin asteen ero halutussa sisälämpötilassa on aika iso ja voinee siten vaikuttaa myös siihen lämmityssysteemin kuormittumiseen jonniin verran. '

Täällä on nyt 10 astetta pakkasta ja aika kova tuuli, istun koneella sisälämpömittarin lähellä joka näyttää 20 astetta ja minusta täällä on juuri sopiva lämpötila, ei kylmä eikä kuuma.

Jos humanisti voisi tulla jo sieltä pihalta pois ja lukaista tämän

Patterin eli radiaattorin tai minkä vain nestekiertoisen lämmönluovuttajan teho voidaan laskea seuraavasti ja tuossa unohdettu kaikenmaailman nesteen ominaislämpökapasiteetit sun muut ihan vain selvennykseksi:

teho = tilavuusvirtaus * menovedenlämpötila - paluuvedenlämpötila

Tuo karrikoidusti, ilman yksiköitä.

Kaavasta voi huomata mm. sen että jos esim. tilavuusvirtaa kasvatetaan verkostossa ja silti vedenlämpötilat pysyisi samoina niin teho kasvaa. Asia ei tietty ole niin yksinkertainen vaan tulee vastaan patterin lämmönluovutuskyky, joka riippuu juurikin huonelämpötilasta ja sen patterin pinta-alasta. Käytännössä tosin paluuveden lämpötila myös nousee, joten teho nousee vain vähän.

Vesikiertoista lattialämmitystä voi ajatella lattiankokoisena radiaattorina, jolloin sen lämmönluovutuskyky ja siten pinta-ala on melkoinen verrattuna seinäpatterin pinta-alaan.

Jos sitten tapauksessa olisi puhallinkonvektori niin sama fysiikka toimii mutta se pakottaa puhaltimen avulla viilentämään tuota paluuvedenlämpötilaa ja sen pinta on kuin autonjäähdytin, jossa huimasti lamelleja lisäämässä pinta-alaa, jolloin teho kasvaa kivuttomammin ja samalla voi tiputtaa tuota menoveden lämpötilaakin niin saatetaan saada ihan riittävä teho huoneeseen. Teho on se ainoa asia, joka lämmittää huonetta. Ei COP:it eikä muutkaan lämpöpumppujen hienoudet

Mitä kylmemmässä huonelämpötilassa selviätte niin tehontarve on sitä pienempi! Jotkut sanovat että jokainen aste sisälämpötilassa alaspäin pienentää lämmityskuluja 5-6% ts. -10 asteen ulkolämpötilassa jos joku tykkää olla sisällä +21 asteessa ja kuluttaa silloin talossaan jatkuvasti n.10kW tehon niin siellä teillä tehon kulutus on 9,5kW. Tuo prosentuaalinen 5-6% on vähän hämäävä kun sillä ei voi laskea sitä tilannetta suoraan jos tiputankin sisälämpötilaa 10 astetta, jolloin säästäisin 50-60% Noin se ei ihan kuitenkaan mene vaan tuo on suhdeluku. Äh, joko passitin humanistin takaisin pihalle Ei kannata mennä siellä on hyvin kylmä

[petej]

Näillä pattereilla täällä on kierronlämmöt meno +51 paluu +45 sisällä 21 ja ulkona -14...
Helpointahan se vanhassa järjestelmässä ei käsisäätöisellä shuntilla on vilkaista niitä menovedenlämpöjä mittarilla patteriverkoston lähtöpäästä.
Jos shuntti on käsisäädössä pitäis ensin etsiä se alin menovedenlämpötila mikä riittää pitämään sisälämmön sopivana,voihan se automaattikan tietysti ohjata "liianlämmintä" vettä pattereihin.
http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tied ... jelmat.htm tuollahan olis jonkunlainen tehonlaskenta ohjelma johon voi arvioita kierronlämmöistä laittaa ja näkee paljonko minkäkin kokoisesta patterista irtoaa lämpöä.
Vanhemmassa suuurinpiirtein alkuperäiskuntoisessa olis hyvä saada 25w tehoa /kuutiom, luultavasti löytyy vertailumallit olemassa oleviin joilla voi arpoa tarvittavaa kierronlämpöä... Olikohan riittävän epäselvästi selosteltu...

[peltsi]

Ihan alusta en jaksanut ketjua kahlata. Kertaus olkoon silloin opintojen äippä.

Meillä on -57 rakennettu talo, patterit tuplalevyisiä alkuperäisiä. Nyt menee patterikiertoon 46 C, kun pakkanen on -14 C. Viime talvena maksimi oli 52C/-23C. Sisälämpötila 20-21. Patterikiertoa ei rajoita huonekohtaiset termarit ja esisäätöjäkin ruuvasin auki, jotta virtaus olisi vapaampaa. Tällä oli iso merkitys lähtölämpöihin.

Thermian MLP on pörrännyt öljyn tilalla pari vuotta. Kertaakaan ei ole mennyt lisävastukset päälle muuhun kuin legionellatappoon. Öljyn kulutuksen ja käyttösähkön perusteella hyötysuhde on ollut 3. Takaisinmaksuaika vaihtelee 7-22 vuoden välillä öljyn hinnan mukaan.

Eli 2-levyisillä pattereilla pärjää myös MLP:llä. Pumpuilla tuotettua +50C vettä ei kannata myöskään säikähtää: silloinkaan ei olla vielä lähelläkään suorasähkölämmitystä.

Nyt kannattaa avata pattereiden termarit selälleen ja säätää shuntilla talon lämmöt. Paljonko on patteripiirin lähtölämpö?
50 rajaa pitäisi kolkutella lähempänä -20C. Muuten täytyy vaihtaa/lisätä pattereita/puhallinkonvektoreita. Tai lisäeristää taloa.

Itse olen pääsääntöisesti tyytyväinen MLP:hen. Tosin talon huonoimmin eristetyn tilan joudun vielä repimään auki ja tekemään uudelleen. Muuten patterilähdöt olisivat 10C korkeammalla.

[EK]

Unohtakaa ne VILP:t ja kaikki ilma-vesijärjestelmät patteritaloissa! Tehot on varmasti hukassa ja vuotuinen hyötysuhde ei taida juuri kellään nousta yli 1,5:n! Noita voi korkeintaan harkita uusissa taloissa, joissa lämmitysenergian tarve on "hieman pienempi".

Väittäisin maalämmön käyvän rintamamiestaloon ja vanhoihin taloihin erittäin hyvin! Itsellä lämpiää rintsikasta 2 kerrosta maalämmöllä. Laitoin vaan rempan yhteydessä vesikiertoisen lattialämmityksen ja vesi korkeintaan 39 astetta kovilla pakkasilla. Sisälämmöt n. 21c ja ei sitten tippaakaan vedontunnetta ja kylmiä lattioita. Lisäeristystä taloon ei ole tehty käytännössä lainkaan. MLP:n kulutus n. 7500kWh vuodessa ja pari kylmää talvee tässä nyt on ollutkin. Vuotuinen hyötysuhde n. 3 (COP). Kokonaissähkönkulutus pyörii meillä 13-14 000 kWh:n kieppeillä. Tarkoitus olisi "hieman" saada tuota käyttösähkön osuutta pienemään. 12 000 kWh:n lukemiin olisi varmaan helppo vielä päästä. Nyt kun suurinpiirtein kaikki "pelit ja vehkeet" huutaa yötä päivää

Matalalämpöradiaattorit taloon kyllä kannattanee vaihtaa, jos ei ala lattialämmitystä laittaan. Pääsee MLP jonkin verran parempiin hyötysuhteisiin. Kannattaa aina muistaa että vesi siellä varaajassa täytyy kumminkin lämmittää 5-10c kuumemmaksi, kuin kiertoon menevä vesi, niin ei tarvitse pumpun ihan kokoajan huutaa. Muistaakseni olen jostain kuullut että n. 50-55 asteessa menee absoluuttinen raja, jossa vesi lämmitetään käytännössä kokonaan sähköllä! (ei faktatietoa)

IIIISOLLLA varaajalla ja "täystehopumpulla" suosittelen ottamaan varsinkin patteritaloon juuri tuon korkeamman vedenlämmöntarpeen takia! Tällöin kuumaa vettä saadaan tehokkaammin tehtyä kompressorilla "varastoon" ja erillisten sähkövastusten tarve putoaa käytännössä kokonaan pois. En luota pätkääkään noihin vaihtoventtiilikoneisiin, joissa n. 100 litran varaaja! Hintaerokaan ei ole enää niin suuri, jotta "vajaatehoista" pumppua kannattaisi ottaa.

Itsellä käytössä Lämpöässä V9 pumppu, jossa yhteensä 400 litran varaaja. Onhan sen säätäminen välillä ollut hieman hankalaa, mutta valtaosa käyttäjistä varmasti pärjää ilman kikkailua ja viimeistenkin hyötysuhderippeiden hakemista. Itse nyt tohon tuli vaan seottua Vedet ja lämmöt ovat hyvin piisanneet, eikä ole tarvinnut palella! (paria poikkeusta lukuunottamatta, kun itse sekoillut noiden säätöjen kanssa). Jos aivan vapaasti saisin valita ja rahat ja tilat riittäisi, niin laittaisin erillisvaraajaan 1000-2000 litraa ja pykälää suuremman erillispumpun (Lämpöässä T10). Tällä ratkaisulla pumppu lataisi kerralla vettä enemmän ja käynnityisi sitten harvemmin. Mutta hyötysuhteet ei varmaan paljon edes paranisi. Vesi varmasti piisaisi suuremmallekin kylpijämäärälle, mutta eipä ole ollut ongelmia nytkään =) Jos on olemassa vanha, mutta hyväkuntoinen suuri varaaja, niin kannattaa sen hyödyntämistä ainakin harkita! Kaivon syvyys kannattaa varmistaa kanssa moneen kertaan ja vaikka pyytää "varuiksi" 20-30 metriä ylimääräistä vielä. Voi "hieman" kyrsiä alkaa poraamaan pihalle lisää reikiä, jos jää vajaaksi se ensimmäinen. Ja melko varmasti asiakas pääsee sen lystin vielä maksamaan.

Tässä hieman omakohtaisiin kokemuksiin liittyvää selitystä. Mitään nyt ei täysin absoluuttisena faktatietona kannata ottaa, kun näitä mielipiteitä näistä nyt tuntuu riittävän vaikka mitä. Mutta eipä niiden myyjien puheita ainakaan kannata faktatietona uskoa! Kaikki markkinoilla olevat pumput kävin muutama vuosi sitten läpi ja niin paljon kaunista mutta täyttä paskapuhetta en ole kuullut ikinä! Erään merkin edustaja ihan kotiini asti kehtasi tulla jauhamaan. Hinnankin kun kertoi, niin hyvä ettei kannettu emännän kanssa sitä ukkoa pihalle =) Lopullinen hinta taisi muodostua yli 5 kiloeuroa tätä tarjousta halvemmaksi! Ja parempi vehjekin tuli! En tosin ottanut mitään avaimet käteen rojektia vaan kilpailutin kaikki osaset erikseen. (kaivo, pumppu, putkari). Mutta toivottavasti näistä kokemuksista ja kertomuksista jollekin on hyötyä ja voin todellakin maalämpöä suositella erittäin "lämpimästi" ja täysin rehellisesti!

[as77]

Mutta eipä niiden myyjien puheita ainakaan kannata faktatietona uskoa! Kaikki markkinoilla olevat pumput kävin muutama vuosi sitten läpi ja niin paljon kaunista mutta täyttä paskapuhetta en ole kuullut ikinä!

surullisimpia ovat ne (varmaankin vähät, mutta yksikin on liikaa) tapaukset joissa kukaan ei ota mitään takuuvastuuta, kun laitteistoa ei saada toimimaan. Luin netistä erään pitkän tapausselostuksen: paria kuukautta pitempää häiriötöntä jaksoa ei ole kahteen vuoteen mahtunut. Yli ja alle tuhannen euron huoltomieskeikkoja on ollut paljon.

[rmt-57]

Mulla Ultimatemarketin 500l varaaja +9000e vilp +9kw vastus. Radiaattorit (salomaa rs-kompakt 450*1200mm) 9kpl +1kpl 300*500 wc:ssä. 110m2 1,5krs
Aiemmin suorasähkö pattereilla+lvv. vuosikulutus05.2009-05.2010 25000kwh 03.2010-03.2011 16000. puita n 10m2 tosin olen muuttanut muutenkin kulutustapojani. 25000 on korkein kuuteen vuoteen jotka oon asunu, 16000 matalin.