Matala sokkeli/ryömintätila/lattialämmitys

[purajakokoa]

Matala ryömintätila (noin 40cm. siltä osin kun luukustä pääsee näkemään) askarruttaa hieman ylikorjatussakin rintamamiestalossa. Muutto ja hallinnan vaihto on vasta vuodenvaihteessa, joten pääsen harmikseni toden teolla katsomaan ja tarkastamaan vasta silloin.

Mahtaakohan vesikiertoinen lattialämmitys luovuttaa lämpöä myös ryömintätilaan senverran, että ainakin talvella se kompensoisi olosuhteita matalan ryömintätilan suhteen parempaan suuntaan. Vai onkohan mitään vaikutusta? Kesäkin huolestuttaa, että mitenkäs silloin tuosta olisi hyötyä?.
Matala osittain luonnonkivinen sokkeli (matalimmillaan n.20cm), melkolailla vähäisilla tuuletusaukoilla. Pienen betonisen kellariosan (jossa mm. kattila ja öljysäiliöt)
seinästä ryömintäaukko, josta kyllä tuulee niin lujaa asuinkerrokseen sisään, että on jouduttu tukkimaan kevyellä uretaanilevyllä. Pieni kellariosa on muuten ihan käyttämätön viileähkö tila, kohtuullisen kosteudella maanvaraisen laatan ja ulkoseinien osalta. Tuskin on mitään ulkopuolisia eristyksiä tehty tuohon kellaritilaan. Senverran avattiin tuota ryömintä-aukkoa, että tuoksu oli raikas ja tuuli kävi lujaa päin kasvoja.

Vedet on ohjattu maapinnan ohjauksilla talosta poispäin. Ei todennäköisesti salaojia. Maa on sorainen ja pohjavesi on kaukana alla.
Täällä on paljon tietoa jota olen lueskellut, mutten ole tuohon lattialämmitykseen koko lattian osalta törmännyt. Yritin kyllä etsiä hakukoneella.
Olisi mukavaa jos saisi kommentteja tästä rakenteesta teiltä viisaammilta. Niin risuja kuin ruusujakin.

Seuraavassa kuntokartoittajan raportista lainausta alapohjan ja lattian rakenteista:


Lattia (alapohja) on tehty uudelleen pois lukien vanhoja kantavia lattianiskoja. Vanha lattia on purettu ja vanhat eristeet poistettu. Täytelaudoituksen (vanhan) päälle on asennettu tuulensuojalevy. Eristeiden tilalle on asennettu uutta mineraalivillaa. Kantavien niskojen päälle on koolattu n. 125 mm lisätilaa eristeille. Eristepaksuus on noin 250 mm. Lattioiden lämpöeristyskyky on hyvä. Pintarakenne muodostuu lattialastulevystä ja kahdesta kipsilevykerroksesta. Keskimmäiseen levykerrokseen on asennettu vesikiertoinen lattialämmitysputkisto

*Pintakäsittely, pintamateriaali (kaakeli/Parketti)
*2* kipsilevyt (lattialämmitysputket)
*Lattialastulevy 22mm.
*höyrynsulku
*koolaus 50*125 + villaeriste
*Kantavat niskat (alkuperäiset)+villaeriste
*tuulensuojalevy
*täytelauta

Kits kun luit!

[purajakokoa]

..Unohtui mainita että talossa on edelleen keskellä varaava takka. Takan alla näkyi olevan ryömintätilassa semmoinen kivikasa. Tälläkin saattaisi olla vaikutusta tuon ryömintätilan ja alapohjan kunnossapitoon?

[anttiaa]

Tarkista, että kellarista on poistohormi ulos. Aikoinaan niitä rakennettiin esim leivinuunien rakenteisiin.
Savupiipuissa lämpösten hormien kyljessä oli ilmanvaihtohormit josta johdettiin poistoilma kellarista ja keittiöstä.
Remonttien yhteydessä kun vimmaisesti tilkittiin ja tukittiin paikkoja unohdettiin em perusasiat.

Nämä tämänajan sokkelit ja kellarit ovat ns sisäänpäinkuivuvia ja siksi riittävästä ilmankierrosta on huolehdittava.

Korjatkoon joku joka tietää asioista paremmin. Kiitos

[esa4movies]

Lähtökohtaisesti tuo mineraalivilla ei ehkä ole paras mahdollinen eriste kyseiseen tilaan. Kuitenkin, jos se on kuivana pysynyt, niin ei kai siinä mitään. Kannattaisi varmistaa ryömintätilan tuuletus tosi hyvin. Jos niiden lattialämpöjen alla on 250mm villaa, niin eivät kovin paljon lämmitä alaspäin, ja tätä on varmasti edellinen remontoija hakenutkin. Eli tuuletusluukut auki ja jos ei riitä niin tee niitä lisää. Samoin sen kellarin kanssa. Jos ette halua sieltä ilmaa sisälle, kuten kerroit uretaanilevyllä tilkkimisestä, niin järjestä se tuuletus muulla tavoin.