Piipun korjaus

[miksei]

Millaisia operaatioita olette tehneet ja miten toteuttaneet savupiipun yläosan korjauksen? Katselin että tiiliä on irti jonkun verran, ollut -48 saakka ilman hattua. 5 hormia tulee ylös mistä pari vain käytössä. Piippu menee keskeltä harjaa läpi, puolisen metriä on kapeampaa osaa huipulla. Varmaan joku nostin pitää olla millä tavaran saa ylös ja alas.

[Samuel]

Ensiksi kannattaa rakentaa tukevat telineet piippun ympärille, ei kannata laittaa telineitä ihan piippuun kiinni, että pääsisi samoilta telineiltä asentamaan juuripellit piipun ympärille. Sitten piippu kannattaa purkaa siihen asti, kunnes rupeaa löytymään kiinni olevat tiilet. Purkuhommassa kannattaa laittaa hormeihin tupot lasivillaa tai vastaavaa, ettei purkujätettä pääse hormin sisään vallan hirveästi.

Sitten vuokraat nostimen, jolla on tarpeeksi ulottuvuutta ja kantavuutta. Sillä on hyvä roudata laastit ja tiilet katolle.
Ota suosista muurari muuraamaan piippu ja toimi itse apumiehenä (roudaat laastia ja tiiliä)

Kun piippu on valmis, pellitä se ja hattu päälle.

[pa~nu]

Onko piipun muurauksen ajankohdalla miten väliä? Eli kun nyt alkaa jo olemaan aika kylmät kelit ja pitäisi saada piippu kuntoon, niin onko yöpakkasista haittaa vasta muuratulle piipulle? Ammattimuurarilta päivän homma, jos valmiiksi purettu ja telineet ym. kasassa?

[jope]

Hommaan kannattaa varata riittävästi aikaa koska vanhat talot on yleensä täynnä pommeja,miinoja ja yllätyksiä. Kukaan muurari et tee hommaa päivässä. Joku viikko sitten muurasin piipun kun olin purkanut vanhaa noin puoli metriä vesikaton alapuolelle. Tiilet lähti helposti mutta ylimääräistä työtä tuli kun kattotuoleja piti katkoa ja palkittaa että sai paloetäisyydet piippuun kuntoon. Lisäksi välikaton osuus piti rapata uudestaan. Katto on 1:3 loiva harja eikä tarvinnut erillisiä telineitä. Kulku talotikkaita pitkin ja nostot köydellä ja ämpärillä. Tiilet sai parhaiten heittämällä. Helpottaa paljon jos on apuri joka myllää ja roudaa ettei tarvi juosta kokoajan rappusilla. Tuppoina käytin vaahtomuovia. Yöksi pressu päälle ettei sada sisään ja tilliä painoksi. Kruunun teko jäi ensi kesään samoin pellitys kun katto pitää laittaa muutenkin. Bituminauhasta ja bitukilakasta tuli väliaikainen läpivienti tiivistys.

[Oto Hascak]

Onko piipun muurauksen ajankohdalla miten väliä? Eli kun nyt alkaa jo olemaan aika kylmät kelit ja pitäisi saada piippu kuntoon, niin onko yöpakkasista haittaa vasta muuratulle piipulle? Ammattimuurarilta päivän homma, jos valmiiksi purettu ja telineet ym. kasassa?

Tuoreet laastit eivät saa jäätyä. Laastisäkeissä on ohjeistus, että viiteen vuorokauteen muurauksesta ei saisi lämpötila laskea alle viiden asteen. Taitaapi vaan olla niin, että muurarit eivät tuota ohjetta orjallisesti noudata ja hommia tehdään pikkupakkasillakin..?

Vesikaton yläpuolisen osan korjaus on päivän homma, jos on tosiaankin tellingit tehtynä ja toimit lekarina.

[jope]

Kumarran syvään noille yhden päivän muurareille varsinkin jos luvattu päivän urakka sisältää purkutyöt,siivoukset,löytyvien muiden puutteiden korjaukset,rappaukset,pellitykset kruunuvalut ja vaikkapa piipunhatun asennusosien asetamisen vaikka itse hattu jätettäisi myöhempään kertaan. Kumarran syvään vaikka olisi telineet jo valmiina ja vielä syvempään jos jostakin löytyy muurari joka tekee nuo kaikki. Tahtoo olla joskus vähän neitejä ja voi kiukutella pelkästään jos laastipalju on väärän värinen tai joutuu itse nousemaan työmaalle... Tai kyllä ne päivässäkin tekee jos päivän pituutta tai urakkaan osallistuvien tekijöiden määrää ei rajoiteta....

[Oto Hascak]

Kumartele, kumartele! Se tekee hyvää selälle ja sielulle.

Jos mää tilaisin muurarin muuraamaan piipusta uudelleen vesikaton yläpuolisen osan, niin kyllä mä sille budjetoisin yhden päivän työaikaa, mutta koska tuppaan yleensä varautumaan pahimpaan, niin varaisin budjettiin vielä ylimääräisenkin päivän. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Mutta jos tarkoitus on teettää muurarilla uusiksi vesikatto kattotuoleineen, peltisepän työt ja siivoukset kallispalkkaisella miehellä sekä tietysti se piipun ylin metri, niin sitten budjetoisin enemmän aikaa.

Me tumpuloitiin yhdellä muurauskurssilla savupiippu uusiksi, siis se se ylimmäinen metri vesikaton yläpuolella. Meitä oli iso lauma opiskelijoita piipun kimpussa ja kukaan ei ollut muurauskauhaa pidellyt aiemmin. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että olin muurarin lisäksi ainoa miespuolinen henkilö kyseisellä työmaalla... Telineelle piipun ympärille mahtui useampi henkilö, mutta muurauskauhaa ei mahtunut käyttämään kuin yksi henkilö kerrallaan. Neljän hormin piippu, kruunulla varustettuna tietysti. Varsinaiseen muuraukseen meni aika tarkalleen kaksi päivää amatööreiltä oikean muurarin toimiessa päällysmiehenä. Pelkkiä telineitä ja lapetikkaita tehtiinkin sitten melkein yksi kokonainen päivä... Jos amatööri tekee kruunullisen piipun vesikaton yläpuolisilta osiltaan kahdessa päivässä, niin aika kädetön saa olla ammattitaitoinen muurari, jos ei valmiille telineille kurat ja tiilet kannettuna selviä hommasta päivässä. Pellitykset tulee sitten seuraava urakoitsija tekemään, jos peltejä nyt johonkin halutaan.

Tahtoo olla joskus vähän neitejä ja voi kiukutella pelkästään jos laastipalju on väärän värinen tai joutuu itse nousemaan työmaalle...

Ammattimiehen etuoikeus! Tuo on kyllä hauska juttu, että miten muurareista ja esimerkiksi sähkömiehistä löytyy täysiä k*rpiä joukosta. Milloin mikäkin nyppii. Tosin, kerran oon itsekkin syyllistynyt neitiyteen sukulaisen tapetointityömaalla. Oltiin sukulaisen kanssa sovittu, että tuun seuraavana päivänä kymmeneltä paikalle ja he raivaavat valmiiksi huonekalut sekä taulut pois tieltä. Kymmeneltä paikan päälle saapuessani oli koko perhe vielä nukkumassa ja raivausta ei ollut edes aloitettu. Käännyin ovella ympäri ja totesin tulevani seuraavana päivänä uudelleen ja tämän vapautuneen päivän he voisivat käyttää paikkojen raivaamiseen. Seuraavana päivänä olikin sitten työmaa valmiiksi raivattu ja kaikki olivat muutenkin varsin mielinkielin m*lkulle tapetoijalle.

[jarkkis]

Sehän tietysti riippuu piipun koosta,miten kauan aikaa menee,onko 1 vai 15 reikää.Ite en ole päivää kauempaa minkään piipunpään kanssa hieronut,11 horminen on suurin,mitä on vastaan tullut.Aikoja ei ole tullut otettu,mutta yksinkertasempi homma menee muutamassa tunnissa,allekin.(amatöörimäinen puuhastelija mie olen näissä hommissa,mutta monta piipunpäätä on muurattu).Tietysti hommaan liittyvät oheistoiminnot pitää hoitua,tellingit ja muut aputyöt.Olen myös ollut kantamassa tavaraa katolle,kun oikea muurari teki piipunpäätä,se oli ihan possua,ei meinannu millään keretä sitä passaamaan.Mahdollisen kruunun olen tehnyt sitten kun laasti on kovettunut,ei tarvii varoa tiilten irtoilemista,että se homma sitten tietty toisena päivänä kun varsinainen piipun muuraus.

Piipunpään muuraus saattaa olla tapauksesta riippuen hyvinkin hankala ja vaarallinenkin työ,etenkin tellinkien teko jyrkällä katolla.

[Oto Hascak]

Mahdollisen kruunun olen tehnyt sitten kun laasti on kovettunut,ei tarvii varoa tiilten irtoilemista,että se homma sitten tietty toisena päivänä kun varsinainen piipun muuraus.

Kun siellä muurauskurssilla joskus muinoin olin, niin niitä savupiippuja oli meitillä työn alla kaksi kappaletta ja ne olivat molemmat neljän hormin piippuja. Saattaa olla, että se toinen oli kuuden hormin piippu... Noh, kuitenkin. Kun piiput olivat valmiit, niin kysäisin siltä kurssin vetäjältä, että kauanko hänellä olisi niissä piipuissa aikaa mennyt ja vastaus oli, että yksi päivä. Kyseinen muurari teki (tai siis me tehtiin) kruunua varten tukipuut, niin ei tarvinnut odottaa kuivumista. Mää käytin samaa systeemiä omassa piipussani.

[pa~nu]

Kiitoksia vastauksista.

Taitaa kyl kuitenkin jäädä muuraukset ensi kesälle. Jos yllätyksiä tulee, tilanne on nihkeä. Ite piippu sinänsä on tollanen perus (tais olla viis-kuushorminen) eli ei siinä tosiaan kovin kauan pitäis ammattimieheltä mennä. Piippu keskellä harjaa ja harjalla tiilikerroksia kymmenisen kappaletta, molemmin puolin sit viis-kuus kerrosta lisää.

Oon miettinyt että järkevintä olis purkaa tiilet piipun ympäriltä pois, silleen että ympärille jää reilusti työskentelytilaa, mut kyllä siihen katon jyrkkyyden takia silti ne telineetkin tarttee. Tellinkien teko lienee meikäläiselle aika homma, en ole tod. mikään kirvesmies ja katto on kohtuu jyrkkä (öbaut 45 astetta). Täytynee pyytää pari pätevämpää hätiin.

Lisäksi kattotiilet on aika huonossa kunnossa: sammalen peitossa ja murtuvat tosi herkästi painon (80kg) alla. Sain hiiattua irtotikkaat ylös asti ja pääsin harjaa myöten tarkastelemaan piippua, tilanne vaikutti maallikon silmin siltä että vesikattoon asti olis vain tarve ja vintillä näyttää samalta. Mutta voihan se olla että yllätyksiä silti tulee ja näin ollen tässä vaiheessa lokakuuta, kun ulkona paraikaa viskoo snadisti räntää, lienee parempi jättää homma suosiolla parempiin säihin. Täytyy nyt vaan toivoa ettei tulossa ole se kylmin talvi tuhanteen vuoteen, mitä jossain vaiheessa lööpissä povattiin. Sähkö maksaa, puuta sen sijaan olis - muttei piippua.

[jope]

Joo jätä ensi kevääseen jos ei ole pakko alkaa sähläämään nyt. Ikävää jättää homma kesken jos tulee jotakin ihmeellistä ilmi tai jos ne yhden päivän ihmeet ei toteutuneetkaan. Noille vuosituhannen kylmin talvi ennustuksille voi viitata kintaalla. Pitkän aikavälin sääennustuksien tekeminen on supertietokoneillakin samaa luottavuus luokkaa kuin kahvinporoista lukeminen tai kanin sisälmyksien tulkitseminen. Ja tuskinpa siellä puolassa on meteorologeilla yhtään sen kummemat kristallipallot kuin täälläkään.

[rintsikka-60]

Nyt täytyy rehellisesti myöntää, että en ole yhtäkään piippua päivässä korjannu. Vaikka kolmisen kymmentä piippua olen korjannu. Ehkä olen hidas.
Mutta teenkin telineet, purun, roudauksen ja muurauksen itse. Ehkä kannattaisi keskittyä pelkkään muuraukseen.Onhan tämä vähän huonoa muuraus
ajan kohtaa, mutta olen joulukuussakin katolla vapissu. Korjaus olisi paras tehdä katon uusimisen yhteydessä. Ja yrittää purkaa ihan sinne katon harjalle
asti, ei jää sitten jossiteltavaa. Jos korjataan,niin korjataan kunnolla. Joskus jopa lavan tekoon ja purkuun menee jo yksi työ päivä.

[Apatia]

Tuoreet laastit eivät saa jäätyä. Laastisäkeissä on ohjeistus, että viiteen vuorokauteen muurauksesta ei saisi lämpötila laskea alle viiden asteen. Taitaapi vaan olla niin, että muurarit eivät tuota ohjetta orjallisesti noudata ja hommia tehdään pikkupakkasillakin..?

Olet tainnut lukea saviuunilaastisäkkiä. Piipun nokkaanhan sitä ei saa käyttää, sinne käy M100/600. Pikkupakkanen ei haittaa jos tekee laastin lämpimään veteen ja suojaa valmiin muurauksen. Tiiletkin voi lämmittää etukäteen.

[Oto Hascak]

Olet tainnut lukea saviuunilaastisäkkiä. Piipun nokkaanhan sitä ei saa käyttää, sinne käy M100/600. Pikkupakkanen ei haittaa jos tekee laastin lämpimään veteen ja suojaa valmiin muurauksen. Tiiletkin voi lämmittää etukäteen.

Hyvin paljon mahdollista, että sekoitan mielessäni saviuunilaastin ja muurauslaastin ohjeistukset, molempia on kuitenkin tullut luettua. Saviuunilaastia ei minulla ole piipun kylmillä osuuksilla eli 2. kerroksen katonrajassa vaihtui minullekkin käyttöön tuo M100/600 ja umpitiilet reikätiiliksi.

Sen sijaan veikkaan, että lämpimän veden käytöllä, tiilien etukäteislämmityksellä ja muurauksien suójauksella tuulisella vesikatolla saadaan aikaan vain kosmeettinen muutos olosuhteisiin. Ilmeisesti muuraukset kuitenkin kestävät pikkupakkasta, sillä muurauksia pakkasilla tehdään. Onneksi ei itsellä ole pakko ollut pakkasella muurata.

Jos sitä ei vielä tässä ketjussa ole sanottu, niin sinne säille alttiina oleville osuuksille suositellaan käytettäväksi reikätiiltä. Toisaalta taas, pääsääntöisesti ne vanhat piiput rapautuvat laastisaumoista eli tuntuvat ne vanhat umpitiilet katolla kestävän.

[Apatia]

Sen sijaan veikkaan, että lämpimän veden käytöllä, tiilien etukäteislämmityksellä ja muurauksien suójauksella tuulisella vesikatolla saadaan aikaan vain kosmeettinen muutos olosuhteisiin. Ilmeisesti muuraukset kuitenkin kestävät pikkupakkasta, sillä muurauksia pakkasilla tehdään. Onneksi ei itsellä ole pakko ollut pakkasella muurata.

Jos sitä ei vielä tässä ketjussa ole sanottu, niin sinne säille alttiina oleville osuuksille suositellaan käytettäväksi reikätiiltä. Toisaalta taas, pääsääntöisesti ne vanhat piiput rapautuvat laastisaumoista eli tuntuvat ne vanhat umpitiilet katolla kestävän.

Muurauksia tosiaan tehdään talvella ja nuo edellä mainitut sekä lisäaineet ja talvimuurauslaastit on juuri niitä keinoja joilla se onnistuu. Laastin pitää ehtiä kovettua ja osan laastin vedestä imeytyä tiiliin ennen kuin laasti saa jäätyä. Eikös juuri tuulisella katolla jäätymisvaara ole suuri?

Ja tosiaan reikätiiliä vaikka vanhat kymmeniä vuosia kestäneet piiput onkin umpitiilistä. Oliskohan vanhat tiilet kestävämpiä kuin nykyiset umpitiilet?