Salaoja ja kellarin ulkopuolinen eristysurakka on nyt aloitettu (urakoitsija tekee kaiken). Kyselin tänään, miten he laittavat levyjen yläreunan. Eli tuleeko jonkinlainen lista levyjen yläreunaan. Vastaus oli, että he eivät ole niitä koskaan laittaneet, koska listat ovat vähän ajan päästä kiemuralla, eivät kuulemma kestä auringon valoa. Olisin kysellyt, miten muilla on tehty ja miltä ne listat näyttävät, niillä joille sellaiset on laitettu?
Mikä muuten on seuraus/haitta siitä, että listaa ei laiteta? Urakoitsija sanoi, että talon reunustalle tuleva lekasora olisi riittävä ratkaisu.
Toinen asia onko väliä poistetaanko maan päällisessä osassa olevaa koristerappausta patolevyjen alta vai onko ok jättää se levyn alle? (maanpinnan korkeus hiukan muuttuu) Rappauksen paksuus on noin puoli senttiä ja on sellainen hiukan röpelöinen. Toisen mielipiteen mukaan se pitäisi poistaa ja toisen mukaan ei ole väliä, koska patolevy ei kuitenkaan mene ihan kiinni seinään.
Kiitos taas avusta!
Patolevyn suojalistat?
No jos olette tilanneet patolevyurakan valmiiksi asennettuna niin kyllä h...ssä hintaan kuuluu laittaa listat olipahan niistä urakoitsijan mielestä hyötyä tai ei. Homma on syytä tehdä tasan tarkkaan valmistajan ohjeiden mukaan mahdollisten vahinkotapausten varalta. On nimittäin aika huonot reklamointiedellytykset valmistajaa kohtaan jos tehdään jotenkin soveltamalla...
Säästäähän ne aikaa ja rahaa siinä jos eivät laita, mutta se on ainoastaan urakoitsijan etu... tyypillistä rakennusalan venkoilua.
Juuri tämmösten tapausten vuoksi pyrin tekemään kaiken mahdollisen itse.
Lecasora riittävä ratkaisu..? mitenkähän se estää esim lumien sulmisvesien valumisen patolevyn taakse?
- Ja menee ne kiemuralle jos kiinnitykset tehdään esim metrin jaolla...
Säästäähän ne aikaa ja rahaa siinä jos eivät laita, mutta se on ainoastaan urakoitsijan etu... tyypillistä rakennusalan venkoilua.
Juuri tämmösten tapausten vuoksi pyrin tekemään kaiken mahdollisen itse.
Lecasora riittävä ratkaisu..? mitenkähän se estää esim lumien sulmisvesien valumisen patolevyn taakse?
- Ja menee ne kiemuralle jos kiinnitykset tehdään esim metrin jaolla...
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Patolevyasennuskin todella pitää suorittaa valmistajan ohjeiden mukaisesti, sekä ympäristöministeriön ohjeen C 2 mukaisesti.
Kaiken A ja O on ohjeiden noudattaminen ja tätä on syytä vaatia myös urakoitsijalta.
Myöhemmin kun mahdollisesti tulee ongelmia, saattaa olla että urakoitsijaa ei enää löydykkään ja joudut vastaamaan korjauksista tai korvauksista itse.
Edellä kuvattujen ongelmien välttämiseksi pitäisi tehdä suunnitelmat, joilla sitten tarjouksia pyydellään ja niitä tulee ehdottomasti noudattaa.
Patolevyn suojalista asennetaan maanalle, eikä siihen silloin kohdistu auringonpaisteen rasitusta. Suojalistan tarkoitus on estää epäpuhtauksien pääseminen levyn taakse.
Patolevy ja kevytsora toimivat kovin huonosti yhdessä. Kun patolevyn päälle sijoitetaan lämmöneristystä, nousee lämpötila patolevyn ilmaraossa ja levyn toimintaperiaatteen mukainen kondensoituminen ilmaraossa häiriintyy.
Myöskin kevytsoran mahdollinen kuivaava vaikutus poistuu patolevyn toimiessa höyrynsulkuna välissä.
Mikäli kellariremontissa käytetään patolevyjä on rakennustapaohjeiden ja valmistajan ohjeiden mukainen rakenne seuraava: Anturan huopaeristys 200 mm yli anturan, patolevy ilmatila kellarinseinään päin, suojalista pari senttiä maanalle, kiinnitys ruostumattomilla kiinnikkeillä 15 cm:n välein, salaojaputkitus anturan alapuolelle, patolevyä vasten vähintään 200 mm paksu pystysalaojittava kerros, ylös maanpintaa 200 mm paksu tiivis kerros esim. savi ulospäin luiskattuna.
Koska kilpailu ko alalla on hyvin tiukkaa ja yleensä ainoana kriteerinä on hinta, on syytä pitää puolensa ja valvoa mahdollisuuksien mukaan työn laatua ja mikä myös tärkeintä tarvikkeiden laatua.
Patolevyjen tulisi olla HPDE muovia, putkistojen Polypropeenia, kiinnikkeiden Rosteria ja ränniputkienkin kumitiivisteellisiä.
Todellisuudessa patolevyt toimivat varsin huonosti kuivaajina, kannattaa tutustua myös salaojittaviin lämmöneristeisiin, joiden käyttöä on käsitelty laajasti palstalla.
Kaiken A ja O on ohjeiden noudattaminen ja tätä on syytä vaatia myös urakoitsijalta.
Myöhemmin kun mahdollisesti tulee ongelmia, saattaa olla että urakoitsijaa ei enää löydykkään ja joudut vastaamaan korjauksista tai korvauksista itse.
Edellä kuvattujen ongelmien välttämiseksi pitäisi tehdä suunnitelmat, joilla sitten tarjouksia pyydellään ja niitä tulee ehdottomasti noudattaa.
Patolevyn suojalista asennetaan maanalle, eikä siihen silloin kohdistu auringonpaisteen rasitusta. Suojalistan tarkoitus on estää epäpuhtauksien pääseminen levyn taakse.
Patolevy ja kevytsora toimivat kovin huonosti yhdessä. Kun patolevyn päälle sijoitetaan lämmöneristystä, nousee lämpötila patolevyn ilmaraossa ja levyn toimintaperiaatteen mukainen kondensoituminen ilmaraossa häiriintyy.
Myöskin kevytsoran mahdollinen kuivaava vaikutus poistuu patolevyn toimiessa höyrynsulkuna välissä.
Mikäli kellariremontissa käytetään patolevyjä on rakennustapaohjeiden ja valmistajan ohjeiden mukainen rakenne seuraava: Anturan huopaeristys 200 mm yli anturan, patolevy ilmatila kellarinseinään päin, suojalista pari senttiä maanalle, kiinnitys ruostumattomilla kiinnikkeillä 15 cm:n välein, salaojaputkitus anturan alapuolelle, patolevyä vasten vähintään 200 mm paksu pystysalaojittava kerros, ylös maanpintaa 200 mm paksu tiivis kerros esim. savi ulospäin luiskattuna.
Koska kilpailu ko alalla on hyvin tiukkaa ja yleensä ainoana kriteerinä on hinta, on syytä pitää puolensa ja valvoa mahdollisuuksien mukaan työn laatua ja mikä myös tärkeintä tarvikkeiden laatua.
Patolevyjen tulisi olla HPDE muovia, putkistojen Polypropeenia, kiinnikkeiden Rosteria ja ränniputkienkin kumitiivisteellisiä.
Todellisuudessa patolevyt toimivat varsin huonosti kuivaajina, kannattaa tutustua myös salaojittaviin lämmöneristeisiin, joiden käyttöä on käsitelty laajasti palstalla.
[quote="Matti Alander"]
Todellisuudessa patolevyt toimivat varsin huonosti kuivaajina [/quote]
Mutta estävät kosteuden pääsyä sokkeliin ulkoapäin kohtalaisen hyvin, ainakin meillä auttoi. Tuolle anturasta nousevalle kosteudelle olen miettinyt ratkaisua ja tuolla toisessa ketjussa toinkin esille tuotteen Vandex VIM. Kertoisitko Matti uskonvahvistamiseksi onko siinä ratkaisu patolevylliseen sokkelin rakenteeseen? Karsee hommahan tuon injektiolaastin asentaminen on ja kallistakin se on. Mutta toisaalta kallista ja työlästä tämä kellarikerroksen remontointi jokatapauksessa on.
Todellisuudessa patolevyt toimivat varsin huonosti kuivaajina [/quote]
Mutta estävät kosteuden pääsyä sokkeliin ulkoapäin kohtalaisen hyvin, ainakin meillä auttoi. Tuolle anturasta nousevalle kosteudelle olen miettinyt ratkaisua ja tuolla toisessa ketjussa toinkin esille tuotteen Vandex VIM. Kertoisitko Matti uskonvahvistamiseksi onko siinä ratkaisu patolevylliseen sokkelin rakenteeseen? Karsee hommahan tuon injektiolaastin asentaminen on ja kallistakin se on. Mutta toisaalta kallista ja työlästä tämä kellarikerroksen remontointi jokatapauksessa on.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
En tunne edellä mainittua laastia, mutta samaa on yritetty Silikonilla ja erinäköisillä hartseilla, eli kapillaarisuutta pyritään katkaisemaan tiiviillä rakenteella.
Uudisrakennuksissa on käytetty jo pitkään huopakatkoja, jotka toimivat kohtuullisesti. Ulkomailla esim. Venetsiassa, jossa kapillaarisuutta todella riittää on upotettu kapillaarikatkoksi lyijylevyjä.
Nämä anturoihin ja seinien alaosiin pumpattavat aineet vaativat huolellisuutta, jotta kapillaarikatko on yhtenäinen. Mikäli rakenne ei ole yhtenäinen saattaa kapillaarisuus mielestäni kiihtyäkkin.
Erillaisia aineita joilla on pyritty kosteudenhallintaan on kehitelty vuosia, enkä pystysinänsä sanomaan mikä niistä olisi parasta.
Oman kokemukseni mukaan ylimääräinen kosteus hoidetaan parhaiten rakentamalla helpompi tie pois rakenteista, tiivistämällä ongelma vain helposti vaihtaa paikkaansa.
On tietysti paikkoja, joissa ulkopuolen kaivaminen tulee hirvittävän kalliiksi tai kapillaarisia väliseiniä joiden ongelmia ei oikein muulla tavoin pysty ratkaisemaan.
Kapillaariongelmia ratkoessa on hyvä tietää, että puhutaan rakenteen huokoisalipaineesta, eli mitä tiiviimpi rakenne sitä suurempi huokoisalipaine kapillaarisuus.
Salaojittavien lämmöneristeiden erinomainen kapillaarikatkokyky perustuu olemattomaan huokoisalipaineeseen. Esim. Fuktisol levyn maksimi kosteudennousu on testeissä ollut 5 mm luokkaa.
Rintamamiestaloissa voi edelleenkin patolevyjä käytettäessä hyödyntää sisäänpäin kuivumista, kuten alkuperäisessäkin rakenteessa. Ongelmia patolevyn toiminnassa alkaa esiintyä yleisemmin vasta sisäpuolen pintoja peitellessä tiiveillä materiaaleilla.
Uudisrakennuksissa on käytetty jo pitkään huopakatkoja, jotka toimivat kohtuullisesti. Ulkomailla esim. Venetsiassa, jossa kapillaarisuutta todella riittää on upotettu kapillaarikatkoksi lyijylevyjä.
Nämä anturoihin ja seinien alaosiin pumpattavat aineet vaativat huolellisuutta, jotta kapillaarikatko on yhtenäinen. Mikäli rakenne ei ole yhtenäinen saattaa kapillaarisuus mielestäni kiihtyäkkin.
Erillaisia aineita joilla on pyritty kosteudenhallintaan on kehitelty vuosia, enkä pystysinänsä sanomaan mikä niistä olisi parasta.
Oman kokemukseni mukaan ylimääräinen kosteus hoidetaan parhaiten rakentamalla helpompi tie pois rakenteista, tiivistämällä ongelma vain helposti vaihtaa paikkaansa.
On tietysti paikkoja, joissa ulkopuolen kaivaminen tulee hirvittävän kalliiksi tai kapillaarisia väliseiniä joiden ongelmia ei oikein muulla tavoin pysty ratkaisemaan.
Kapillaariongelmia ratkoessa on hyvä tietää, että puhutaan rakenteen huokoisalipaineesta, eli mitä tiiviimpi rakenne sitä suurempi huokoisalipaine kapillaarisuus.
Salaojittavien lämmöneristeiden erinomainen kapillaarikatkokyky perustuu olemattomaan huokoisalipaineeseen. Esim. Fuktisol levyn maksimi kosteudennousu on testeissä ollut 5 mm luokkaa.
Rintamamiestaloissa voi edelleenkin patolevyjä käytettäessä hyödyntää sisäänpäin kuivumista, kuten alkuperäisessäkin rakenteessa. Ongelmia patolevyn toiminnassa alkaa esiintyä yleisemmin vasta sisäpuolen pintoja peitellessä tiiveillä materiaaleilla.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Alkuperäinen sisäänpäin kuivuva rakenne on ilman rivinteerausta.
Rivinteerauksen tarkoituksena on rakentaa kuiva ja lämmin sisäseinä ja ulos jää kostea ulkoseinä.
Paras rakenne on edelleen lämmöneristeen sijoittaminen ulkopintaan, hyvin vesihöyryä läpäisevänä. Näin saadaan huomattavasti suuremmat höyrynpaine-erot ja paljon tehokkaampi kuivuminen, sekä pienempi energian kulutus.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä saadaan myös jäätymätön pystysalaojitus, joka poistaa vedenpaineen mahdollisuuden kellarinseinästä.
Salaojittavan lämmöneristeen salaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka vastaa n. 50 cm:n salaojasorakerrosta.
Rivinteerauksesta ei ole haittaa, mutta se syö yllättävänkin paljon neliöitä, eikä se ratkaise ulkopuolen salaojitusongelmaa.
Kellariremontti kannattaa aina aloittaa ulkopuolelta, myös lattian alla.
Kellarin seinä ja lattia ovat toimintaperiaatteeltaan samanlaisia maatavasten olevia rakenteita, joiden kosteuskäyttäytyminen ratkaistaan samoin keinoin.
Rivinteerauksen tarkoituksena on rakentaa kuiva ja lämmin sisäseinä ja ulos jää kostea ulkoseinä.
Paras rakenne on edelleen lämmöneristeen sijoittaminen ulkopintaan, hyvin vesihöyryä läpäisevänä. Näin saadaan huomattavasti suuremmat höyrynpaine-erot ja paljon tehokkaampi kuivuminen, sekä pienempi energian kulutus.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä saadaan myös jäätymätön pystysalaojitus, joka poistaa vedenpaineen mahdollisuuden kellarinseinästä.
Salaojittavan lämmöneristeen salaojituskyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka vastaa n. 50 cm:n salaojasorakerrosta.
Rivinteerauksesta ei ole haittaa, mutta se syö yllättävänkin paljon neliöitä, eikä se ratkaise ulkopuolen salaojitusongelmaa.
Kellariremontti kannattaa aina aloittaa ulkopuolelta, myös lattian alla.
Kellarin seinä ja lattia ovat toimintaperiaatteeltaan samanlaisia maatavasten olevia rakenteita, joiden kosteuskäyttäytyminen ratkaistaan samoin keinoin.
Hep !! ... tai siis puoli hep.
Meillä ei ole rivinteerausta, eikä sitä ole purettukkaan.
Olisivat vaan rakentaneet sen kun tekivät kellarirempan,
mutta olivatkin sitten laittaneet puurungon sisäpuolelle ja kipsilevyä.
Toistaiseksi tosin puut terveitä, ja ovat 20 vuotta paikalla olleet.
Lisäksi noiden puurunkojen poistaminenkaan ei ole kovin helppo homma, kun näyttävät osittain kantavan välipohjan lattioita.
Pitäisi pätkiä ne yksitellen, tukea väliaikaisesti ja korvata maan pinnalle asti kivellä,
mutta on vaan niin pirun iso homma.
Löytyisiköhän tuohon hommaan joku tekijä jostain? Tavallinen timpuri?
Meillä ei ole rivinteerausta, eikä sitä ole purettukkaan.
Olisivat vaan rakentaneet sen kun tekivät kellarirempan,
mutta olivatkin sitten laittaneet puurungon sisäpuolelle ja kipsilevyä.
Toistaiseksi tosin puut terveitä, ja ovat 20 vuotta paikalla olleet.
Lisäksi noiden puurunkojen poistaminenkaan ei ole kovin helppo homma, kun näyttävät osittain kantavan välipohjan lattioita.
Pitäisi pätkiä ne yksitellen, tukea väliaikaisesti ja korvata maan pinnalle asti kivellä,
mutta on vaan niin pirun iso homma.
Löytyisiköhän tuohon hommaan joku tekijä jostain? Tavallinen timpuri?
Useaan otteeseen on Mattikin kertonut että alunperin rintamiestalojen kellarit rakennettiin sisäänpäin kuivuviksi. Rivinteerattuja seiniä niistä on valtaosa ja ihan alkuperäisinä rakenteina. Palstalaisten kysymyksissä sisäänpäin kuivumisesta on käynyt täysin selväksi, että puhutaan rivinteeratuista rakenteista (valtaosa)Alkuperäinen sisäänpäin kuivuva rakenne on ilman rivinteerausta.
Rivinteerauksen tarkoituksena on rakentaa kuiva ja lämmin sisäseinä ja ulos jää kostea ulkoseinä.
Matti, en nyt oikein ymmärrä kommenttiasi.
Tarkoitatko, että rivinteerattu seinärakenne ei kuivu sisäänpäin?
"Rivinteerauksen tarkoituksena on rakentaa kuiva ja lämmin sisäseinä ja ulos jää kostea ulkoseinä." - jos rakenne toimii näin niin sittenhän sisäseinän voi pinnoittaa tiiviillä materiaaleliila. Jos se taas ei toimi niin kai se sitten kuivuu sisäänpäin?
tilanhukka on aika marginaalinen, varsinkin kun rivinteeraus on alkuperäisenä rakenteena...tietenkään se ei ratkaise ulkopuolen salaojitusta. Ei kai niitä salaojia jätetä rakentamatta fuktisolinkaan kanssa...Rivinteerauksesta ei ole haittaa, mutta se syö yllättävänkin paljon neliöitä, eikä se ratkaise ulkopuolen salaojitusongelmaa.
Meillä yli kolmasosa kellarin seinästä ei ole maata vasten ja eroaa siltä osin lattiasta. Ehkä jollakin sitten koko kellari on haudattu maaan alle...Kellarin seinä ja lattia ovat toimintaperiaatteeltaan samanlaisia maatavasten olevia rakenteita, joiden kosteuskäyttäytyminen ratkaistaan samoin keinoin.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rivinteerattu seinä kuivuu myös sisäänpäin, mutta muutenkin se on melko kuiva, koska rivinteeratulla seinällä ei ole kosteuden aiheuttajaa.
Kapillaarisuutta voi esiintyä alaosassa, jolloin turvallisempaa on olla maalaamatta ainakin vesihöyryä läpäisemättömillä maaleilla.
Mikäli rivinteerataan uutta seinää kapillaarikatkoksi seinän alle aseennetaan huopakaistale.
Kapillaarisuutta voi esiintyä alaosassa, jolloin turvallisempaa on olla maalaamatta ainakin vesihöyryä läpäisemättömillä maaleilla.
Mikäli rivinteerataan uutta seinää kapillaarikatkoksi seinän alle aseennetaan huopakaistale.
Hei,
Kiitos paljon kommenteista. Pyysin eilen paikalle rakennusinsinöörin tarkastamaan urakoitsijan tekeleitä ja päästiin helposti yhteisymmärrykseen kaikkien osapuolien kanssa, siitä miten homma tulee hoitaa.
Suosittelen lämpimästi kaikille, että joku ulkopuolinen käy ainakin jossain vaiheessa katsastamassa tilanteen.
Urakoitsijaa tämä "tsemppasi" huomattavasti toimimaan just oikein eikä menemään sieltä mistä aita on matalin ja itse saan (toivottavasti) tästä eteenpäin nukkua yöni rauhassa.
Niin ja meillä ei rivinteerausta ole tehty. Tämä remppa kun tulee valmiiksi, niin vedetään henkeä, säästetään rahaa ja katsotaan sitten miten jatketaan kellarin sisäpuolen osalta...
Kiitos paljon kommenteista. Pyysin eilen paikalle rakennusinsinöörin tarkastamaan urakoitsijan tekeleitä ja päästiin helposti yhteisymmärrykseen kaikkien osapuolien kanssa, siitä miten homma tulee hoitaa.
Suosittelen lämpimästi kaikille, että joku ulkopuolinen käy ainakin jossain vaiheessa katsastamassa tilanteen.
Urakoitsijaa tämä "tsemppasi" huomattavasti toimimaan just oikein eikä menemään sieltä mistä aita on matalin ja itse saan (toivottavasti) tästä eteenpäin nukkua yöni rauhassa.
Niin ja meillä ei rivinteerausta ole tehty. Tämä remppa kun tulee valmiiksi, niin vedetään henkeä, säästetään rahaa ja katsotaan sitten miten jatketaan kellarin sisäpuolen osalta...
Eli patolevyn listat tulee laitettua?milan kirjoitti:Hei,
Kiitos paljon kommenteista. Pyysin eilen paikalle rakennusinsinöörin tarkastamaan urakoitsijan tekeleitä ja päästiin helposti yhteisymmärrykseen kaikkien osapuolien kanssa, siitä miten homma tulee hoitaa.
Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.