Salaojat vai ei

[Pannuhuoneen päällikkö]

Meillä alkamassa kellarin remppa suunnittelu. Ulkopuolella on 30 vuotta vanhat salaojat, ei patolevyä.
Kellarin on pysynyt hyvin kuivana. Seinissä on tällä hetkellä sisäpuolinen lämmöneristys siten, että
betonia vasten on muovikelmu, sitten puukoolaus ja villat, toinen muovikelmu ja lastulevy pinnassa.
Kun otin muovia pois niin pinta on lievästi kostean tuntuinen mutta ei märkä. Ei mikään ihme, sillä
eihän muovin välistä minnekään voi kosteus haihtua. Otin osasta seinästä muovit ja villat pois
ja olen nyt muutaman kuukauden sitä katsellet. Aivan kuivan tuntuinen siitä kohdasta nyt vaikka
on ollut aika kostea syksy.

Vettä ei siis tule sisään mistään, lattiakin aivan kuiva sillä siinä on kokolattiamatto ja alta kuiva.
Tarkoituksena laittaa seiniin rivinteeraus hb-harkoilla, piikata lattia ja laittaa fuktisolit siihen
mutta mieltä kaivertaa pitäisikö ulkopuolikin kaivaa vai ei.

Voiko vain tehdä sisältä ja mahdollisesti tehdä myöhemmin ulkoa ja aivan pakko?

[Palom]

Riippuu paljon siitä millainen maaperä tontilla on. Millainen tontin topografia ja kellarikerroksen korkeustasot?

Tuo kellarisi eristämistapa on täysin epäonnistunut viritys. Ihme jos ei ole enempää mätä.

[Pannuhuoneen päällikkö]

Tontti on periaatteessa tiukkaa savimaata mutta salaojat on tehty vuonna 76 ja silloin on tehty
myös tuo sisäpuolinen eristys. Ja mätä ei ole mistään, täysin kuivat 2*4 koolaukset ja villat.
Täysin väärinhän tuo sisäpuoli on tehty joskus mutta niin on vain siinä ollut 34 vuotta!

Ehkä teen pelkästää sisältä kuten suunnittelin ja jään tarkkailemaan onko ulkopuolen hommille tarvetta.

[Samuel]

Moro
Mulla olis tuossa semmoinen kuntotarkastajien käyttämä kosteusmittari, millä voisi tutkia tuon seinän kosteudet.
Asun itse Messukylässä, joten ei olisi pitkä matka käydä mittaamassa.

Pistä yv jos kiinnostaa.

[Matti Alander]

Yleinen perusidea on ettei korjata ellei ole tarvetta. Tarvetta kuitenkin alkaa syntymään kun kellaria aletaan sisustamaan asumis ja oleskelu käyttöön.
Varmasti turvallisinta olisi aloittaa ulkopuolelta, mutta tietysti kustannuksia syntyy helposti 15 000 €, jopa enemmänkin. Kuitenkin syytä olisi varmistaa että viemärit ja vesijohdotkin ovat mielellään muovisia ja tarvittaessa korjata nekin, jolloin ulkopuolelle helposti hujahtaa parikymmentäkin tonnia.
edellinen rakenteesi oli oikeastaan aivan kaikkien sääntöjen vastainen ja todellakin ihmeellistä ettei suurempia ongelmia ilmaantunut. Rivinteeraus sisäpuolella on aivan OK., mutta sitäkään ei tarvita jos lämmöneristys toteutettaisiin ulkopuolelle. Lämmöneristys ulkopuolella nostaa kellarinseinän lämpötilan huonetilan lämpötilan tasolle, jolloin se pelittää kosteusteknisesti ja energiataloudellisesti erinomaisesti ja sisätilaakin säästyy.
Lattian kanssahan on aivan samat periaatteet, ainoastaan lämmöneristyskerros tulisi olla paksumpi, koska maaperä talon alla ei käytännössä kellarillisessa talossa pääse jäähtymään edes talvella ja yleisesti käytetty lattialämmitys vielä käyttäytyy maata vasten asennetun lämpöpatterin tavoin.
Yleisesti kuitenkin remontin tekeminen kunnolla ja kerralla on pidemmän päälle järkevää, eikä kuitenkaan 10 vuoden jälkeen enää tunnukaan kalliilta, vaan voi olla tyytyväisin ja turvallisin mielin. Nuo ulkopuolen asiatkin kun tahtovat olla vähän henkimaailman asioita ja saattavat kuitenkin mietityttää jälkeen päin turhankin paljon, saattavat herkimmillä vaikuttaa jopa yöunten laatuun.

[hirstalo]

Jos rakennus on luontaisella hiekkapedillä, on salaojitus täysin turhaa, mikäli pohjavesi on anturoiden alapuolella pysyvästi.

[JJ72]

Meillä on kanssa talo savimaalla. Ilmeisesti saveen on kaivettu kuoppa ja tuon kuopan sisälle sitten valettu kellarikerros ja saven ja sokkelin väli täytetty hienolla hiekalla. Sisällä rivinteeraus normaalisti.

Muuttaessamme tarkoituksena oli tehdä salaojat, mutta rahapulan iskettyä rojekti siirtyi... Olemme nyt asuneet talossa viitisen vuotta eikä kosteudesta ole ongelmia ollut, oviaukkoa sokkeliin tehdessäni tuli varmistettua rakenne... Suihku/saunatiloissa on sisältäpäin lisätty eristettä siten että rivinteeraukseen on isketty koolaukset, villaa ja paneli viimeseks, sitten seuraava on vetäny panelin päälle gyprokin ja kosteussulun ja laatat... huonosta rakenteesta huolimatta kosteusongelmia ei ole ollut edes tuossa tilassa, liekkö sitten valun sisäpuolinen pikeäminen estänyt ne!?

Olenkin tullut siihen tulokseen, etten salaojia aijo enää laittaa, kun pelaa näinkin, tuuletukset ja ilmankierto kellarissa on suht hyvällä mallilla, mutta tuon suihkuhuoneessa olevan rakenteen aijon aikanaan korvata ei-orgaanisilla materiaaleilla.

[Kulmala]

Eikös savimaalla lepäävän talon salaojittamisessa piile riskinsä koko talon nitkahtamisesta, jos savimaa yhtäkkiä (salaojien vuoksi) lähtee kuivumaan? Näin on isot pojat väittäneet.

[Hower]

Eikös savimaalla lepäävän talon salaojittamisessa piile riskinsä koko talon nitkahtamisesta, jos savimaa yhtäkkiä (salaojien vuoksi) lähtee kuivumaan? Näin on isot pojat väittäneet.

Käsittääkseni salaojat anturan alapuolen tasossa vie lähinnä ylimääräisiä pohjavesiä tasaisesti koko talo alalta. Niitä nitkahtamisia on tapahtunut kun talon lähellä olevan kadun rakenteet on uusittu ja talon alla oleva savimaa on kuivunut rankasti syvään katukaivantoon ja vieläpä toispuoleisesti...

[rapsutiinu]

Tuo alkuperäinen ajatus että alkaa tekeen rempaa sisälle ja epäilee kantsisko uloskin tehdä jotain. Jos edes epäilee ettei kaikki ulkona ole kunnossa tai ei ehkä toimi uusien sisärakennelmien kanssa pitäis jo johtaa päätökseen kunnostaa aluksi ulkoa ja sitten sisältä... Näin ainakin itse ajattelen...
Ihan vertauksena (karkea sellainen) "Miksi kunnostaa vanhaa pärekattoa kun se on tuossa 50 vuotta ollut vuotamatta,rakennellaan sisältä uusiksi ja tehdään katto 10v. kuluttua" (tällä tarkoitin sitä että tulevan ongelman mahdollinen aiheuttaja eliminoidaan ensin pois pelistä)

[janlap2]

Eikös savimaalla lepäävän talon salaojittamisessa piile riskinsä koko talon nitkahtamisesta, jos savimaa yhtäkkiä (salaojien vuoksi) lähtee kuivumaan? Näin on isot pojat väittäneet.

Käsittääkseni salaojat anturan alapuolen tasossa vie lähinnä ylimääräisiä pohjavesiä tasaisesti koko talo alalta. Niitä nitkahtamisia on tapahtunut kun talon lähellä olevan kadun rakenteet on uusittu ja talon alla oleva savimaa on kuivunut rankasti syvään katukaivantoon ja vieläpä toispuoleisesti...

Howerin kans samoilla linjoilla tän painumisen kans, eiköhän se 50v. talo ole kierossa ja painumisensa jo tehnyt jos on niin vetelään paikkaan tehty. Voiko salaojat kuivattaa maata niin paljon että maakosteus talon alla katoaa?? Ymmärtääkseni salaojien tarkoitus on laskea pohja, pinta, sade tai muiden vesien taso jonkin verran laattiatason alapuolelle, eikä kuivattaa maata. Ainakin oman talon alla niin kova savi että en usko painumaa enään tapahtuvan, ainaakaan tehtyjen salaojien takia. Hommasta jo 4v ja vielä maakosteutta riittää, vedet kyllä pysyy sopivan alhaalla..