Saan kaverilta vanhan pönttöuunin puoli-ilmaiseksi. Voikohan sen asentaa rintamiestalon keskikerrokseen (alhaalla kellari, ylhäällä yläkerta)? Siis jaksaako lattia kantaa noin 1000 kg:n pönttöä (vai paljon ne yleensä painavat tiileineen)? Alhaalla kuvia asian ymmärtämiseksi.
Tässä suunniteltu paikka pönttöuunille. TV-pois, pönttö tilalle. Hormi takana. Uunin liittäminen hormiin mysteeri.
Kellarista otette kuva välipohjasta . Tämä on siis valettua betonia. Kestäisiköhän se pönttöuunin painon?
Tiedän, että muurari osaisi vastata tähän kysymykseen suoraan, mutta kyselläänpä täältä. Sitä vartenhan tämä sivusto on olemassa.
ps. En ole itse ammattimies ja täten terminologia saattaa olla hakusessa.
Onko tossa nurkassa mahdollisesti umpeen muuratun hormin tai savupellin reikiä? Onko parketin alla anturaa eli valettua laattaa uunille? Olemassa olon voi testata esim. pitkällä poranterällä. Luonnollisestikkin silloin päätös uunin laitosta on jo tehty tai lattiaan jää ainakin ilkee reikä.
Luonnollisestikkin puumateriaali on alta poistettava ja uuni perustettava kivipinnalle.
Palomuuri hormista ainakin lähtee joten viittaa vahvasti, että nurkassa tulisija on ollut tai sille ainakin mahdollisuus varattu.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Itselläkin ajankohtainen kysymys, ja tilanne rakenteen osalta sama.
Mistäs sellaisen ihmisen löytää joka osaa arvioida kestääkö lattia? Muurari, kuten ketjun aloittaja meinasi? Voihan sen itsekin kokeilla, mutta tykkään kuitenkin siitä, ettei olohuoneen lattiassa ole reikää ja pönttöuuni on siinä mihin sen asennutin eikä kellarissa.
______________________________________________________________________
Kulmalan isäntä. Amatööri ja itse oppinut kaikessa mitä rakentamiseen ja korjaamiseen tulee.
Itse tein vastaavanlaiseen paikkaan tiilerin pikku-jussille pedin,lattivalu oli ainakin mulla todella ohut ~60mm.
Lattiaan takanmuotoinen reikä ja eristeet pois,2 lattiavasaa jouduin tukemaan uudelleen.
Korotuksen tein lecaharkoilla,harjateräksestä kehikko jonka porasin palomuurin edessä ja sivulla olevaan tukipalkkiin ja kuraa päälle. Muurari kehui että pitäis pysyä aloillaan,tein kuitenki varmuudeksi 150mm rhs putkesta pystytuennan.Palkki tuli autotalliin johon sain näppärästi kiinnitettyä ruuvipenkin yms.
Ei sattuis piipun kupeesta halogheittimellä tms näkymään tulpattua hormiliitäntää?
Tässä ainakin heittimellä pitkin pintaa valaisten löytyi hormiliitännät ja pellinpaikat,sen verran erimallinen oli rappaus siellä maalikerrosten allakin että erottui.
Onkos tuo talo ollut joskus uunilämmitteinen,jos on on niin silloin uunin ja hormin paikat ei yleensä pitäs tuottaa ongelmia.Lattiaa avaamatta ei tuosta voi kuitenkaan olla varma.Kellarista ei betonilaatan kantavuutta voi arvioida.Monesti vanhoissa taloissa kellarin betonikatto on tehty niin.että siinä on laatan yläpuolella betoniset palkit joiden välillä valu saattaa olla melko ohutta.(oliko se alalaatta palkisto tai jotain sinnepäin).
Jos paikalla on ollut uuni aiemmin,niin uunin liittäminen hormiin ei pitäs olla vaikeaa,nykyaikanen pönttöuuni liitetään hormiin lattian rajasta.Uunin muurari kyllä osaa liitoksen tehdä.Savupellin paikka kannattaa selvittää ennen uunin muurausta.Entinen pellin paikka voi olla liian matalalla,sen voi joutua pönttiksen kanssa siirtämään korkeammalle,se kannattaa selvittää/tehdä ennen uunin muurausta.Hormiliittymän yhteyteen ei peltiä kannattas laittaa,joskus kuitenkin voi olla pakko niinkin tehdä.
Sitten jos talo on alunperin ollut keskuslämmitystalo,niin ongelmia voi tulla,pohjan vahvistaminen,löytyykö sopiva hormi oikeasta kohdasta?
Kiitoksia vastanneille. Pikku hiljaa tässä tilanne alkaa hahmottua. Talo on itseasiassa paritalo. Naapuri sanoi, että hänellä oli ollut vastaavassa paikassa aikoinaan takka, jonka oli purkanut. Ilmeisesti tuossa mun telkkarinkin paikalla on ollut aikoinaan takka. Tosin kantavuus on vieläkin arvoitus. Toisaalta arvioin, että pohjaa voi tukea kellarin suunnasta. Kävin lisäksi katolla kurkkaamassa piippua, josta löytyi 11 hormia. Löydän talon sisältä kuitenkin vain 9 hormia, jotka on liitettynä huoneisiin. Kaksi on siis ilmeisesti ummessa.
Fiilistelläänpä hieman kuvilla. Tässä pönttöuuni paloina + luukku.
Tässä kuvia piipusta. Kaikkiaan löytyy 11 hormia. Talon sisältä sen sijaa olen löytänyt vain 8 tuuletushormia ja yksi on liitettynä kellarin takkaan (yhteensä siis 9). Kaksi on siis ummessa. Olisvatkohan nuo joihin edellinen asukki on tunkenut tyroksia? Olisi melko loogista. Miksi kukaan haluaisi tukkia tyroksilla hormeja? Tosin noissa tyrokseissa taisi olla keskellä jonkin sortin aukot. Hämärää touhua.
Nuo styroksilla tukitut hormit on ollu virattomia,sen puoleen ne on tukittu ettei kylmää pääsis hormiin.Styroksi ei kyl ole oikea materiaali tuohon paikkaan.Itse olen turhia hormeja joskus tukennut laittamalla piipunpäässä hormiin ensin palovilla kappaleen ja sen päälle ohuen betonivalun,niin että hormi on taas tarvittaessa helposti otettavissa käyttöön.
Asiallisen näköset kuoret,pönttikseen kannattaa sit laittaa pesän pohjalle valurautanen rako-arina ja tuhkalaatikko,on hyvin toimiva ja käytännöllinen systeemi.Ei tarvii arpoa peltien kiinnilaiton kanssa niinkun umpiarinallisessa uunissa.Jossei alimmassa pöntössä ennestään ole valmista reikää tuhkalaatikolle,syntyy se helposti vaikka pikku rälläkällä.Pönttiksiin on valmiita tuhkalaatikoita saatavissa.
Tulikin sitten ne ikävät lupa-asiat mieleen. Eli jos asennan pönttöuunin vanhalle takan paikalle, pitääkö siihen hommata lupia, jotka maksavat moninkertaisesti (näin ainakin epäilen) itse pönttöuunin muurauksen hinnan? Pöntön kuoret maksoi 50 e, tiilet tulee maksamaan arviolta 300e ja muurarin työ 1000-1500. Halpa projekti saattaakin kääntyäkkin kalliiksi. Lisäksi vakuutus asiat ja niin edelleen. Byrokratia on liian kallista köyhälle. Pitääkin varmaan tyytyä suoraan sähköön ja heittää pyyhe kehään. (Soitellaan kuitenkin sinne kuuluisaan rakennusvalvontaan ensin )
Lupakäytännöissä voi olla kuntakohtaisia eroja mutta täälläpäin kaikkiin uusiin tulisijoihin kysellään luvista. Toiminpiteenä menee jos vanhaa muutetaan tai töllissä on tulisijalle paikka. Lupa maksaa muistaakseni jotakin 150e luokkaa ja piirustuksissa ei ole suuria muotovaatimuksia. Valmistulisijoja asennellaan aikalailla ilman lupia ja kuitteja.
Tossa esimerkkitapauksessa suurimmat ongelmat tulee tuosta pohjan kantavuuden selvittämisestä ja arvioinnista. Lattiaa pitää avata sen verran että näkee mitä on tehty ja mistä pitää vahvistaa. Silloin on mahdollista että kuvaan astuu laskelmat,varsinaiset luvat,vastaavat mestarit ja muut.
Tulisijan pohja pitää tietenkin olla riittävän vankka kestämään tulisijan paino liikkumatta kaikissa olosuhteissa. Lisäksi pitää tarkastaa hormin kunto ja kelpoisuus savukanavaksi. Ja tietenkin tarvittavat paloetäisyydet palaviin rakenneosiin. Lisäksi uunia tai sen jalustaa ei saa tehdä niin että muuttaa piipun kantavaksi.
Kutsu ihmeessä palotarkastaja toteamaan tilanne. Hän voi samalla asiantuntemuksella kertoa erilaisista tulisija mahdollisuuksista rakennukseen.
Itselläni palotarkastajan käynti oli ilmaista, ja jätti vielä mukaansa rakennusvaatimukset haaveiluille tulisijoille.
Mikäli rakentaa raskaamman pystyuunin, kannattaa tukea riittävästi alapuolelta, koska 1950 - vuoden valut usein ohuita ja vähärautaisia.
hirstalo kirjoitti:Kutsu ihmeessä palotarkastaja toteamaan tilanne. Hän voi samalla asiantuntemuksella kertoa erilaisista tulisija mahdollisuuksista rakennukseen.
Itselläni palotarkastajan käynti oli ilmaista, ja jätti vielä mukaansa rakennusvaatimukset haaveiluille tulisijoille.
Mikäli rakentaa raskaamman pystyuunin, kannattaa tukea riittävästi alapuolelta, koska 1950 - vuoden valut usein ohuita ja vähärautaisia.
Kiitoksia vinkistä. Pitää kutsua tarkastaja käymään. Talomme on siis rintamiesparitalo, joten naapurin puoli on lähes peilikuva omastani.
Soitin muurarille ja selitin tilannetta. Hänen mukaan vaikuttaa siltä, että lattiassa on kantavat rakenteet, koska tuossa telkkarin paikalla on ollut takka aikoinaan 1957, kun tämä talo on rakennettu. Tai ainakin 90% varmuudella on ollut takka. Naapuri on purkanut omalta puoleltaan takan itse ja sanoi, että oli melko massiivinen. Minun puolen rintamies on innostunut joskus aikoinaan sähkölämmittämisestä ja siirtynyt vesikiertoisesta keskuslämmityksestä suoraan sähköpatterijärjestelmään. Naapurilla on vielä vesikiertoinen systeemi, joka tosin lämmitetään sähköllä. Ilmeisesti aikoinaan keskuslämmitys on tapahtunut jotakin hiilipohjaista tuotetta polttamalla. Sähkö on ollut siis muotia silloin kun se tuli ja helppo hoitoinen. On se varmaan ollut mukava veteraanin kiikkua keinutuolissa sähköpattereiden hoitaessa lämmityksen.
Kaikin puolin näyttää hyvältä tuo pönttöuunin tilanne. Hormitkin pähkäilin siten, että telkkarin takana on yksi muurattuna umpeen. Ensi talvesta pitäisi tulla ennätyskylmä, joten ei hullumpaan saumaan osuisi pöntön asennus.
Onkohan siinä ollut alunperin avotakka kun talossa on ollut kuitenkin keskuslämmitys?Tuon tuketun hormin iso koko viittais siihen.Kyllähän muurattu avotakkakin vahvan pohjan vaatii,et siinä valossa pohja vois olla kestävä,mutta se on ilmanmuuta varmistettava.
jarkkis kirjoitti:Onkohan siinä ollut alunperin avotakka kun talossa on ollut kuitenkin keskuslämmitys?Tuon tuketun hormin iso koko viittais siihen.Kyllähän muurattu avotakkakin vahvan pohjan vaatii,et siinä valossa pohja vois olla kestävä,mutta se on ilmanmuuta varmistettava.
Naapurin puolella on ollut avotakka. Takka oli kuulemma täyttänyt koko nurkkauksen. Painosta ei kuitenkaan voi tietää mitään. Kaippa muurari, joka tulee katsomaan osaa sanoa. Soitan lisäksi palotarkastajalle.
Meillä siis pönttöuunin asennus keskikerroksen olohuoneeseen harkinnassa. Ensi viikolla tulee nuohooja ja jännityksellä odotetaan mitä hän sanoo hormeista. Kahdeksan niitä yhteensä pitäisi olla, toivottavasti vapaita löytyy oikealta puolelta.
Lähinnä nyt mietityttää tuo välipohjan kantavuus. Rakennuspiirrustuksessa muurin viereen on piiretty molemmin puolin poikkittainen viiva, jonka vieressä lukee "palkki". Mitä sitten ikinä tarkoittaakaan..? Talossa on ollut aiemmin puuhella, mutta se on ollut toisella puolella muuria. Paikassa, johon pönttis sopisi parhaiten, ei ole takkaa ikinä ollut.
Periaateessa paikan voisi tukea alakerrasta, siinä paikalla on kodinhoitohuoneen/kellarin aulatilan kaapistot, joita voisi hyvin vähän karsia ja siirtää toiseen paikkaan. Joku on varmaan jonkinlaiseen pilariratkaisuun päätynyt, miten teillä pilari tehtiin? Voiko pilarin tehdä kellarin lattian päälle (lattiassa laatta pinnassa, lattialämmitysputkistot, finfoam eristeenä) vai pitääkö lattiarakenteita sieltä purkaa? Mitenkähän suuri pilarin pitää olla verrattuna pönttikseen?
Täytyy pyytää vielä jotakin rakennusimmeistäkin käymään, mutta ajattelin ensin kysellä täällä onko muilla kokemuksia tästä asiasta.