Tarvitaanko aluskate välttämättä ?

[pelkonen]

Olen eristämässä yläkerran vinoa katon osuutta ja huomasin että konesaumatun katon alla on vaan laudotus eikä tietenkään aluskatetta. (talo rekannettu 1927 ja katto rakennettu ???) Ajattelin eristää vinot osuudet puukuitueristelevyillä. Ehkä näin: katto+ilmarako+runkoleijona+puukuitulevy+ilmasulku+huokoleijona+halltex tai jotain sellasta. Joku on sanonut että jos tuuletus toimii hyvin katon reunalta harjalle niin kaikki ok. Ei ongelmaa vaikka ei oo aluskatetta. Onko näin ? Onko kokemuksia ? Katto on kyllä vedenpitävä.

[Limes]

Aluskate on vasta keksitty kun taloja oli jo rakennettu hyvän aikaa,niin tietty tuuletusrakokin.
Varmaan just sen jälkeen kun vinokattoja alettu enemmänkin lämpöeristää ja ongelmia on alkanut esiintyä.
Molemmista on varmaan hyötyä. Joskus toimii ilman ja joskus taas ei.
En vain tuon aluskatteen puuttumisen takia purkaisi ehjää vesikattoa.
Kosteutta sitovilla ja luovuttavilla eristeillä aluskatteen puuttumisen aiheuttama riski varmaan pienin.

[jope]

Ennenvanhaan konesaumatun alla käytettiin harvalaudoitusta eli noin 20mm välein jolloin laudoituksen puut toimi kondenssi varaajina ja luovuttivat nesteet takaisin ilmaan kun kelit kuivui. Harvalaudoituksen alapuolella pitäisi olla hyvä tuuletus. Paras ois jos olisi avoin yläpohja. Lämmöneristetyille kattolappeille kannattaisi laittaa aluskate. Ei mene firma konkurssiin jos ostaa pari rättirullaa samalla kun kattoa muutenkin laittaa. Kattofirmat laittaa automaattisesti aluskatteet vastuu kysymysten ja rakennusmääräysten vuoksi.
Itsekantavista kattomateriaaleista onduliitti on ainoa joka ei kondensoi tai paremminkin kondensoi vain vähän. Kattolappeen lämmöneristeen tyypillä ei ole juuri väliä. Eriste ei saisi kastua katolta tulevasta vedestä eikä kondenssista. Eikä oikeastaan sisäpuolisestakaan..

[vesahy]

Minä olen tilaamassa kirvesmiehiä tekemään uutta vesikattoa vanhalle yli satavuotiaalle aitalle. Vanha kate on vanhoja hapertuneita betonikattotiiliä, sen alla tuntemattomassa kunnossa oleva pärekatto ja päreitten alla kaikista mahdollisista palikoista kattotuoleihin naputeltu harvahko ladoitus. Tuppeen sahatut laudanpätkät kun eivät ihan istu tiiviisti yhteen.

Tarkoitus on repiä kaikki auki kattotuoleihin saakka ja lyödä tilalle raakapontista yhtenäinen kate, sen päälle kattotuolien suuntaiset kakkosneloset ja niiden päälle uusien tiilien mukaiset ruoteet. Tiilet sitten savitiiliä, tottakai!

Nyt sitten kuulin, että siihen olisi hyvä vielä levittää aluskate raakapontin pinnalle. Minusta se on jo varmuuden maksimointia mutta ei se katerulla niin paljoa maksa etteikö siihen voisi rahaa hassata. Nyt sen saa paikoileen helpolla, myöhemmin ei millään ilveellä. Sisäpuolelle ei tule mitään eristystä, sillä aitta on aitta ja kesällä siellä nukkuisivat piiat mutta kun mulla ei semmoisia ole, niin vieraita ehkä joskus majoittaisin.

Kysymys siis kuuluu: laitetaanko aluskate vai ei?

[villelap]

Konesaumakatto ei tarvi raakapontin päälle aluskatetta paitsi äänieristyksellisistä syistä jos esim. eristeeksi tulee uretaani. Tällöin on hyvä käyttää alushuopaa saumapellin alla. Se vaimentaa esimerkiksi kaatosateen ääntä huomattavasti.

Muut katemateriaalit eivät ole "oikeasti" vedenpitäviä joten mielestäni ne tarvitsevat aluskatteen jotta mahdollinen sadevesi tai sulamisvesi ei kastele raakaponttia. Tiilien alle pääsee vesi tietyillä myrskyillä ja mehdollisesti lumien sulaessa katolta mikäli jääpatoja muodostuu.

[Pekka Huhta]

Minäkään en alkaisi ehjän konesauman alle välttämättä aluskatetta laatimaan. Varsinkin jos vinokattojen alle tulee tuuletusrako ja Runkoleijona jonka vahapuoli kestää kohtuudella kosteutta. Aluskate olisi ihan hauska ajatus, mutta on pirun vaikea saada sitä tiiviiksi kattotuolien väliin. En ymmärtänyt tuota Jopen ehdotusta että aluskate olisi vain lämmöneristetyllä osuudella (?). Jos aluskate on vain sen lyhyen pätkän, niin osittainen aluskate kerää kondenssitipat ja valuttaa ne alareunastaan norona johonkin mihin ei pitäisi. Jos sen aluskatteen laittaa, niin se pitäisi sitten olla tiiviinä vähintään ulkovuorauksen ulopuolelle asti. Muutama irtotippa kondessia runkoleijonan päällä imeytyy ja haihtuu ajallaan, mutta jos kaikki tipat valuu jonkun aluskatteen reunan yli pitkin vintin lattiaa niin ei mene oikein. Mutta saattoi olla että ymmärsin tuon Jopen ehdotuksenkin väärin.

Tiilikaton alle tarvitaan aina aluskate. Ilman aluskatetta tiilikatto vuotaa aina tuulella ja pyryllä, niin että jos rakentaa aluskatteettoman tiilikaton, niin se umpilautakin on turha koska katto vuotaa joka tapauksessa. Savitiilikatolle suositellaan aina kiinteän alustan päälle kiinnitettyä aluskatetta (eli esim. sen raakapontin oäälle vedettyä huopaa).

http://www.kattoliitto.fi/index.phtml?s=163

Aluskate savitiilikatteen alla:

Käytettäessä lukkiutumattomia ns. kankipuristettuja tiiliä, tulee aluskatteena käyttää umpilaudoituksen päälle asennettua aluskermiä katon kaltevuudesta riippumatta. Lukkiutumattomien savikattotiilien vähimmäiskaltevuus on 1:3.

Käytettäessä lukkiutuvia savitiiliä voi niiden kanssa käyttää vapaasti asennettavaa, tuoteluokkavaatimukset täyttävää aluskatetta 1:3 kaltevuuteen saakka.

Kun katon kaltevuus on loivempi kuin 1:3, tulee aluskatteena käyttää umpilaudoituksen päälle asennettua aluskermiä, väh. AKK 2 (TL 4). Lukkiutuvien savikattotiilien vähimmäiskaltevuus on 1:4.

Monimuotoisissa kattorakenteissa tai vaativissa olosuhteissa tulee aluskatteena käyttää aina umpilaudoituksen päälle asennettua aluskermiä.

Aluskatteen ei tarvitse olla kalliimpaa kattohuopaa, aluskatekäyttöön tarkoitettu bitumikermi on ihan OK. Ja ehkä ne kakkosneloset on vähän turhankin jyräkkää tavaraa pystyruoteiksi. Kakkoskakkonenkin piisaa, ja korkeaprofiilisella savitiilellä voisin kyllä laittaa ihan hyvin 22 mm laudat sekä pysty- että tiiliruoteiksi. Joo, tiedän että se ei täytä virallisia uusia määräyksiä, mutta toisaalta jos sinne pistää 50 mm paksut ruoteet molempiin suuntiin niin aluskatteen ja tiilen välissä on 10 senttiä (plus tiilen paksuus). Sillä konseptilla on mahdotonta tehdä edes vähän sinnepäin säädyllisen näköisiä räystäitä, tulee hirveän näköiset. Ja kylmässä aitassa ei todella tarvitse tuommoisia tuuletusrakoja.


Pekka

[Oto Hascak]

Tiilet sitten savitiiliä, tottakai!
---
aluskate raakapontin pinnalle

Jos tiilikate ei ole aivan ehdoton must, niin voisit harkita huopakattoa. Etenkin, jos joka tapauksessa tulee umpinainen raakapontti pohjille. Huopakate joko tiivissaumakatteena pystyyn tai vaakaan tai vaihtoehtoisesti kolmioripana.

Tämä vain ilmaan heitettynä ajatuksena.

[Pekka Huhta]

Jos tiilikate ei ole aivan ehdoton must, niin voisit harkita huopakattoa. Etenkin, jos joka tapauksessa tulee umpinainen raakapontti pohjille. Huopakate joko tiivissaumakatteena pystyyn tai vaakaan tai vaihtoehtoisesti kolmioripana.

Tämä vain ilmaan heitettynä ajatuksena.

Minusta se on hyvä ajatus, olis pitänyt itse ehdottaa samaa - sentään tiilikaton massiivisuutta saa niillä ohuemmilla ruoteilla vähennettyä. Jos kyse tosiaan on satavuotiaasta aitasta, niin paljon nätimpää ei voi olla kuin huopakatto. Ja tyylillisesti taas aittoihin ei liene juuri paljon koskaan käytetty savitiiliä, ne oli päre- tai huopakatolla siihen asti kun betonikattotiilet tuli tyrkylle.

Kannattaa miettiä.

Pekka

[vesahy]

Jos tiilikate ei ole aivan ehdoton must, niin voisit harkita huopakattoa. Etenkin, jos joka tapauksessa tulee umpinainen raakapontti pohjille. Huopakate joko tiivissaumakatteena pystyyn tai vaakaan tai vaihtoehtoisesti kolmioripana.

Kyllä se nyt vaan on must. Tällä hetkellä siinä on betonitiilikatto, joka on tulossa finaaliin. Kyllä me siihen tiilikate halutaan vastakin ja se savitiili on mun omaa härkäpäisyyttäni. Tarkoitus on että aitta seisoo näillä mun remonteillani toiset sata vuotta ilman, että perikunnan tarvitsee asiaan isommin puuttua.

Minusta se on hyvä ajatus, olis pitänyt itse ehdottaa samaa - sentään tiilikaton massiivisuutta saa niillä ohuemmilla ruoteilla vähennettyä.

Eihän pihalta tiiraillessa sieltä tiilen alta näy kuinka paksu ruodelaudoitus siellä on. Otsalaudoista sitä tietenkin voi tottunut silmä jotain päätellä.

Jos kyse tosiaan on satavuotiaasta aitasta, niin paljon nätimpää ei voi olla kuin huopakatto.

Tuossa lähistöllä peruskorjattiin vanha aitta, suurinpiirtein samanlainen, mutta vesikatteeeksi lyötiin palahuopa. Ei ole nätti minun mielestäni.

Kannattaa miettiä.

Pekka

Mietitään mietitään, mutta tällä viikolla pitäisi vielä tilata tavarat. Miettimiseen ei siis ole kovin paljoa pelivaraa. Olen kyllä kallistumassa betotiilen suuntaan, kyllä se aikansa kestää ja on nätti, sekin.

[jope]

En ymmärtänyt tuota Jopen ehdotusta että aluskate olisi vain lämmöneristetyllä osuudella (?). Pekka

Ei osuudella vaan lappeella. Lämpöeristyllä lappeella ois hyvä olla aluskate ja oikeastaan kuuluisikin. Ja tietenkin koko matkalla että johdattaa kondessi vedet räystäiltä pois riittävän kauaksi seinäpinnasta. Harjalle pitäisi taikoa poistotuuletuksia. Kaiken parasta olisi kun koko lämpöeristetty kattolape-systeemi hautautuisi historian hämärään. Tuulettuvassa yläpohjassa tai apurakennuksessa tai jos on molempia ei ole niin nöpöä mitenpäin räpeltää eikä varsinkaan jos ei ole lämmöneristyksiä ollenkaan...

[vesahy]

Toinen korjauskohde on vanha talli, jonka katto on myös uusittava. Sekin revitään auki kattotuoleihin saakka ja laudoitetaan raakapontilla umpeen. Sen päälle sitten kolmiorimakate. Mutta tarvitseeko tämä katto pintahuovan alle alushuovan? Tuuletus alapuolelta ei voi olla yhtään parempi kuin se on nyt, talli on kaksiosainen ja niiden välissä on kolmisen metriä leveä sola, josta tuuli pääsee puhaltelemaan vintille aivan vapaasti. Uusittavaa kattoa on noin 120 neliötä, joten kannattaa miettiä hiukan hintapuoltakin, jos alushuopa on tarpeeton, niin säästöä tulee aika paljon.

[Oto Hascak]

Tarkoitus on että aitta seisoo näillä mun remonteillani toiset sata vuotta ilman, että perikunnan tarvitsee asiaan isommin puuttua.

Juu, kyllä tiilikate on parempi kate, siis pitkää ikää silmällä pitäen. Säälle (lue valolle) alttiina olevalle huovalle tulee parasta ennen päiväys huomattavasti nopeammin kuin tiilelle, vaikka kestää sekin pitkään.

Sen päälle sitten kolmiorimakate. Mutta tarvitseeko tämä katto pintahuovan alle alushuovan?

Ei tartte. Alushuopa tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun katto jää jyrkkyydeltään varsin loivaksi. Alushuopa tuo tullessaan sellaisen ongelman, että periaatteessa kolmioripojen pitäisi olla painekyllästettyä puuta. Ilman alushuopaa ei tarvi kyllästetyllä puulla kikkailla.

[Laurakaisa]

Tuossa lähistöllä peruskorjattiin vanha aitta, suurinpiirtein samanlainen, mutta vesikatteeeksi lyötiin palahuopa. Ei ole nätti minun mielestäni.

Palahuovalla ja kolmiorimahuopakatolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toinen on ehkä max 20 vuotta markkinoilla ollut typerän näköinen kaamiosysteemi ja toinen taas vanha ja perinteiseen mökkiin/aittaan/saunaan sopiva.

(Tämä siis ihan offtopicina tähän, toki tiilikattoperusteet on pätevät tässä tapauksessa myös.)

[Oto Hascak]

Palahuovalla ja kolmiorimahuopakatolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toinen on ehkä max 20 vuotta markkinoilla ollut typerän näköinen kaamiosysteemi ja toinen taas vanha ja perinteiseen mökkiin/aittaan/saunaan sopiva.

Juurikin näin. Jos seuraava kuulostaa välimerkin hyväilemiseltä, niin pahoitelen, sillä se ei tarkoitukseni ole: Jos hakisin aittaan sopivaa huopakattoa, niin tekisin huopakatteen tiivissaumana, en kolmiorimana.

Ja vielä sivuhuomautuksena mainittakoon, että vaikka palahuopa, alias paanuhuopa, ei vanhaan taloon sovikkaan, niin omaan makuuni uudessa rakennuksessa se on monesti ihan onnistuneennäköinen ratkaisu.

[Laurakaisa]

Juurikin näin. Jos seuraava kuulostaa välimerkin hyväilemiseltä, niin pahoitelen, sillä se ei tarkoitukseni ole: Jos hakisin aittaan sopivaa huopakattoa, niin tekisin huopakatteen tiivissaumana, en kolmiorimana.

Nojoooooo....ehkä aitta tosiaan voi olla tiivissaumakin. Mutta vaikka pieni pihasauna, kyllä siihen minusta kolmiorima istuu? Meillä on tuossa vieressä vanha myllyalue ja siellä on tosi vimpan päälle tehty myös piharakennuksiin kolmiorimakatot, ne oli mielessä kun tätä visioin. Nätit on.