Polttopuu

[SjT]

Nyt heitän teille puulämmittäjät kysymyksen että kannattaako sahapintoja käyttää polttopuuna ? Joku tuntuu haukkuvan ja joku sanovan että samaa puuta se on. Kertokaa te kokeneemmat mielipiteenne onko siinä järkeä vai ei.

[petej]

Kannattaahan ne polttaa. Tosin käsittely ei ole niin mukavaa kuin oikeilla klapeilla,paljon tikkusempia.
Tosin täällä menevät uuneihin ja kiukaaseen...

[Limes]

Pinnat jos saa sekaisin heiteltynä rytökasana pihaan kipattuna niin ei juurikaan naurata.
Tarviisi olla suht siistissä nipussa,on yhtä helvettiä purkaa kasan päältä ristikkäisiä lerppuja riukuja.
Käy voimille yrittää kasasta vetämällä.

Tolleen sateessa lionneita rytökasoja saa ihan ilmatteiksikin.

[rautarunnari]

kunto ja naulojen määrä ratkaisee.
betoniset tylsyttää nopeasti sahan ja naulat sulat arinan.
Jos saa järkevästi leikattua nipussa, niin sitten ehkä.. mutta mieluummin näen hieman vaivaa ja haen puut metsästä, kuin noita lautakasoja rupean niputtamaan.
H

[johny_t]

Pinnat jos saa sekaisin heiteltynä rytökasana pihaan kipattuna niin ei juurikaan naurata.
Tarviisi olla suht siistissä nipussa,on yhtä helvettiä purkaa kasan päältä ristikkäisiä lerppuja riukuja.
Käy voimille yrittää kasasta vetämällä.

Samoilla linjoilla mennään.
Pinnat lämmittää ihan siinä missä muukin puu, mutta mahdollisesti roskaavat enemmän kuin klapit.

Pintojen sahaaminen on helppoa ja nopeaa, jos pääsee suoraan kasasta pätkimään, mutta Limeksen mainitseman rytökasan perkaaminen on uuvuttavaa puuhaa.


Tsemppiä polttopuutalkoisiin, jotka tulevan lämmityskauden osalta pitäis olla jo hoidettuna.
Tässä vaiheessa syksyä puun kuivaaminen polttokuntoon ei onnistu enää aurinkoenergialla.


-J-

[pekkap]

Minä poltin viime talvena pari kolme pinokuutiota pintoja (niitä syntyi, kun täällä kävi kenttäsahuri sahaamassa tontilta kaadetut tukit).
Onhan se työläämpää ja roskaavampaa kuin kunnon klapien käyttö, mutta jos ne ei mitään maksa, niin tokihan ne kannattaa polttaa. Itse jopa poltin kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti kevättalvella kaadettujen tukkien pinnat jo seuraavana talvena. Hyvin paloivat, tokihan niitä joutui sitten lappamaan pönttikseen vähän enemmän, kun eivät olleet ihan kunnolla kuivia ja pinnan lämpöarvo on muutenkin oikeata polttopuuta pienempi.

[johny_t]

Itse jopa poltin kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti kevättalvella kaadettujen tukkien pinnat jo seuraavana talvena. Hyvin paloivat, tokihan niitä joutui sitten lappamaan pönttikseen vähän enemmän, kun eivät olleet ihan kunnolla kuivia ja pinnan lämpöarvo on muutenkin oikeata polttopuuta pienempi.

Pinnat kyllä kuivuat nopeasti ilmavassa paikassa, koska ovat ohuita eivätkä ole kuorella täysin peitettyjä. Kosteus pääsee siis haihtumaan suurelta pinta-alalta. Puun solukon kunnollinen kuivuminen ottaa kuitenkin aikaa, joten "ylivuotinen" kuivaus on aina suositeltavaa. Märän puun poltosta foorumilla on keskusteltu paljon ennenkin ja se ei missään tapauksessa kannata: Puusta ei saada täyttä lämpöarvoa irti ja kostean puun voi pietä piippua ja rapauttaa tulipesää.

Pakko tarttua pikkuseikkaan: Millä perusteella pinnan lämpöarvo on oikeata polttopuuta pienempi? Toki jos vertailussa kuusitukista sahattu pinta ja koivuklapi, niin eroa syntyy kuusen ja koivun lämpöarvoeron verran, mutta muuten kyseessä on kyllä täysin sama puu.


-J-

[ramirez]

Pintalaudassa on kuoren osuuu suurempi kuin klapissa.
Ostin kerran sahalta koivunpintoja jotka oli sahattu oikein järeistä koivuista,tuohi tai tässä tapauksessa lähes kaarna oli parisenttiä paksu.
Koivun tuohen terva sotkee hormeja aika lailla.Ainakaan meikäläinen ei lämmitä enää pintalaudoilla.

[pekkap]

Pakko tarttua pikkuseikkaan: Millä perusteella pinnan lämpöarvo on oikeata polttopuuta pienempi? Toki jos vertailussa kuusitukista sahattu pinta ja koivuklapi, niin eroa syntyy kuusen ja koivun lämpöarvoeron verran, mutta muuten kyseessä on kyllä täysin sama puu.
-J-

Kyse oli minun tapauksessani mäntytukkien sahauksesta jääneet pinnat. Niissä on huonompi lämpöarvo, koska kuoren osuus on suuri. Kuoren ja varsinaisen puuaineksen lämpöarvo painoyksikköä kohti on hyvin lähellä toisiaan (n. 19 MJ/kg), mutta kuoren tiheys on paljon pienempi, joten sama kuutiomäärä pintoja on selvästi klapeja huonompi polttoaine.