Kellarikerroksen remontti
Kellarikerroksen remontti
Ostimme vuonna 1956 rakennetun talon ja suunnitelmissa on kellarikerroksen remontointi saunan, pesuhuoneen sekä puku- ja kodinhoitohuoneen osalta. Kerros on ollut käytössä lämpimänä tilana (öljylämmitys), patterit löytyvät pesuhuoneesta ja saunastakin. :) Lisäksi kellarissa on pukuhuonetilaa, verstas ja kattilahuone. Koko kellarikerros on betonia ja korkeutta on reilusti.
Mistä päin remonttia kannattaa aloittaa? Ongelmina ovat kylmä lattia ja kosteus. Molemmat lienevät maavaraisissa ratkaisuissa ihan normaaleja ilmiöitä.
Voiko lattialämmityksen asentaminen ja ilmanvaihdon parantaminen riittää kosteusongelmiin? Mitkä ovat järkeviä keinoja ilmanvaihdon parantamiseen?
Onko betonilattia piikattava auki - jos sen piikkaa, niin mitä sitten, uusi betoni vain tilalle? Miten betoniseinien kuntoa voi katsoa? Rappujen kohdalla seinä "kumisee" naputettaessa, samassa kohdassa haisee toisinaan kellarin haju.
Entä salaojitus, onko siitä oikeasti työhönsä nähden hyötyä? Voisiko kallistusten tarkistus riittää? Onko salaojituksesta olemassa mitään "kevytversiota", vai jos kaivuutöihin ryhtyy, niin onko järkevintä tehdä samalla kaivosysteemit, eikä vain esim. nappulalevyn ja soran avulla?
Olen todella kiitollinen, jos annatte maalaisjärkeen käypiä vastauksia. Aiomme kyllä käyttää ammattilaisia remontissa apuna, mutta jotenkin epäilyttää ammattikunnan kirjo ja olisi hyvä saada itselle ensin selkeää kuvaa marssijärjestyksestä. Budjettiakaan ei toki liikaa ole, joten mielellään tekisi vain välttämättömät asiat - toki niin, ettei tehty työ menisi piloille jossakin toisessa kohti säästämisen takia.
Mistä päin remonttia kannattaa aloittaa? Ongelmina ovat kylmä lattia ja kosteus. Molemmat lienevät maavaraisissa ratkaisuissa ihan normaaleja ilmiöitä.
Voiko lattialämmityksen asentaminen ja ilmanvaihdon parantaminen riittää kosteusongelmiin? Mitkä ovat järkeviä keinoja ilmanvaihdon parantamiseen?
Onko betonilattia piikattava auki - jos sen piikkaa, niin mitä sitten, uusi betoni vain tilalle? Miten betoniseinien kuntoa voi katsoa? Rappujen kohdalla seinä "kumisee" naputettaessa, samassa kohdassa haisee toisinaan kellarin haju.
Entä salaojitus, onko siitä oikeasti työhönsä nähden hyötyä? Voisiko kallistusten tarkistus riittää? Onko salaojituksesta olemassa mitään "kevytversiota", vai jos kaivuutöihin ryhtyy, niin onko järkevintä tehdä samalla kaivosysteemit, eikä vain esim. nappulalevyn ja soran avulla?
Olen todella kiitollinen, jos annatte maalaisjärkeen käypiä vastauksia. Aiomme kyllä käyttää ammattilaisia remontissa apuna, mutta jotenkin epäilyttää ammattikunnan kirjo ja olisi hyvä saada itselle ensin selkeää kuvaa marssijärjestyksestä. Budjettiakaan ei toki liikaa ole, joten mielellään tekisi vain välttämättömät asiat - toki niin, ettei tehty työ menisi piloille jossakin toisessa kohti säästämisen takia.
Hyvänä vinkkinä, kun tekee niin tekee kunnolla ja huolella eikä tyydy "no kaippa se noinkin toimii" ratkaisuihin. Se on pieni raha ja vaiva se kunnollinen salaojitus siinä vaiheessa kun kahlaa juuri remontoidun kellarin lattialla missä 10 cm vettä
Ja tosiaan kellarin remontoinnista on jutusteltu jo tovin
-
Vieras
kokemusta on
Ostin aikoinaan myös 56 talon ja saunan pesutilaan oli tehty lattialämmitys suihkun alueelle maanvaraisen laatan päälle, huh kun haukkasi sähköä, kun ekana vuonna pidettiin talvikauden päällä,
eipä ole pidetty päällä sen jälkeen tuohan lämmittää alaspäin tietty, kun ei ole styroxia alla.
Muutenkin tuntuu aikasen turhalta lämmitää ympärivuorokauden tuota tilaa jossa käydään vain peseytymässä.
vanha iso sauna jaettu 3 osaan joista 1 on pyykinkuivaushuone talviakaan siellä vesikiesrtopatteri joka lämmittää jonkun verran suihku ja saunatiloja, kylmimpinä talvina ollut +15 normaalisti +18
Viileän lattian siedän, kun eurot mun taskussa eikä Liliuksen.
eipä ole pidetty päällä sen jälkeen tuohan lämmittää alaspäin tietty, kun ei ole styroxia alla.
Muutenkin tuntuu aikasen turhalta lämmitää ympärivuorokauden tuota tilaa jossa käydään vain peseytymässä.
vanha iso sauna jaettu 3 osaan joista 1 on pyykinkuivaushuone talviakaan siellä vesikiesrtopatteri joka lämmittää jonkun verran suihku ja saunatiloja, kylmimpinä talvina ollut +15 normaalisti +18
Viileän lattian siedän, kun eurot mun taskussa eikä Liliuksen.
Olen tosiaan yrittänyt kahlata noita aiempia keskusteluja (kiitos moderaattorille, nyt vielä helpompaa kun löytyvät samasta paikasta), mutta käy helposti kyllä niin että on entistä sekaisempi pää. :) Kaipaisi vain sellaista selkeytystä, että missä järjestyksessä kannattaa remonttia tehdä ja mihin oikeasti on järkevää roponsa pistää. Eräs "asiantuntija" sanoi meille, ettei kannata tehdä salaojitusta, se on ihan ylimitoitettua useissa tapauksissa - uskoako sitten vai ei...
Mutta kiitos jos jaksatte vastailla ja kertoa kokemuksia, koitan vielä kahlata uudestaan noita aiempiakin.
Mutta kiitos jos jaksatte vastailla ja kertoa kokemuksia, koitan vielä kahlata uudestaan noita aiempiakin.
Maltti on valttia. Jos asumisen kannalta on jotain aivan välttämättömiä remontteja/parannuksia niin tehkää ne. Muutoin asustelette pari vuotta ja mietitte rauhassa mitä pitää remontoida. Tiedän kokemuksesta että kaikki pitäisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, mutta kun kaikki lomat menee remonttia tehdessä, saattaa tuo omakotitalo asuminen käydä raskaaksi 
Minäkin allekirjoitan tuon. Helposti tulee tehtyä alkuun ainakin pintaremontteja, jotka tekisi jo vuoden kuluttua toisin.ekassu kirjoitti:Maltti on valttia. Jos asumisen kannalta on jotain aivan välttämättömiä remontteja/parannuksia niin tehkää ne. Muutoin asustelette pari vuotta ja mietitte rauhassa mitä pitää remontoida.
Kellariremppa on kyllä kinkkinen projekti ja hintaakin sille kertyy helposti paljon, käyttää sitten vallan ammattilaisia tai tekee osan itse. Harvemmin sitä voi kumminkaan tehdä maan kaivuu-, siirto- ja täyttötöitä. Saati sähkö-, putki- ja viemäritöitä. Osan sieltä täältä kumminkin.
Meillä ei vettä kellariin ole tullut, mutta salaojat kumminkin uusimme. Turhaa mielestäni tehdä kellariremontti, jos on pienikin riski, että vettä nousee seuraavana keväänä lattioille. Silloin kaikki vaiva ja raha on mennyt kankkulan kaivoon.
Vaikka meidän lattialle ei ole vettä tullut, joudun pumppaamaan sitä nyt kokoojakaivosta melkein päivittäin, vaikka on kuivin kesä sataan vuoteen!
Kannattaa lukea tosiaan niitä aikaisempia viestiketjuja vaikka useampaan kertaan. Kyllä ne siitä avautuu vaikka välillä nuo keskustelut on tainnut mennä kinaamisen puolelle.
-
Vieras
Kellarikerros
Teetimme taloomme uudet pesu/puku ja saunatilat kellarikerrokseen.Vanha lattia piikattiin pois, alle sepeliä ja finnfoam-levyt.Uusi valu vetonit 6000:lla, kuivui noin 5 päivää.Asennettiin samassa yhteydessä lattialämmitys ja ei hukkaa lämpöä.Salaojitus kaivettiin heti perään, ei kannata edes miettiä jos kosteutta ilmenee, tavallisesti ilmeneekin näiden talojen kellareissa.Rännivedet ohjataan ojiin, alemmille putkille kaivo jossa uppopumppu painaa ne ojaan tarvittaessa.
Pesuhuoneessa on PAX-tuuletin joka poistaa kosteutta putkea pitkin ulos, saunassa tulo/poistoaukko ilmalle.Tällaisia tulo/poisto aukkojahan voi asentaa kellarikerrokseeen useampiakin, talvella kun tuuletus on hiukan ikävää...
Pesuhuoneessa on PAX-tuuletin joka poistaa kosteutta putkea pitkin ulos, saunassa tulo/poistoaukko ilmalle.Tällaisia tulo/poisto aukkojahan voi asentaa kellarikerrokseeen useampiakin, talvella kun tuuletus on hiukan ikävää...
Re: Kellarikerros
No se kuivui nopeasti. Kuinkahan paksun kakun valoitte?Anonymous kirjoitti:Uusi valu vetonit 6000:lla, kuivui noin 5 päivää.
Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
Lyhyesti ja ytimekkäästi, näin minä tein:
- vanha valu pois,kaivettiin passeliin korkoon,10 cm fuktisol, 10 cm eps,suodatinkangas ja raudoitus, johon lattialämmitysputket ja n.10 sentin valu päälle ja laatoitus
-viemärit ja käyttövesiputket samalla uusiksi
- kellarikerroksessa koneellinen iv
- salaojitus on,sadevedet johdettu salaojakaivoon, josta uppopumpulla ojaan.
- vanha valu pois,kaivettiin passeliin korkoon,10 cm fuktisol, 10 cm eps,suodatinkangas ja raudoitus, johon lattialämmitysputket ja n.10 sentin valu päälle ja laatoitus
-viemärit ja käyttövesiputket samalla uusiksi
- kellarikerroksessa koneellinen iv
- salaojitus on,sadevedet johdettu salaojakaivoon, josta uppopumpulla ojaan.
Kuinka pitkälle puppaat vedet talosta? Entä minkälainen pönttö sinulla kellarissa on ilmaa vaihtamassa? Se on kumminkan ainoastaan kellarissa vai?Jukka68 kirjoitti:kellarikerroksessa koneellinen iv
- salaojitus on,sadevedet johdettu salaojakaivoon, josta uppopumpulla ojaan.
Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
Yksi pikku pohdinnan aihe tuohon korvausilma asiaan, kun tekee kellarin lattioita niin samalla hautaa 110mm viemäriputkea sinne maahan pikkasen syvemmälle. Sokkeliin reikä ja siitä putki jossain nurkassa maan alle ja näkyvä osa eristetään. Putki maan alla viedään perunakellariin ja / tai kiukaan eteen, mahdollisimman pitkä veto maan alla jolloin ilma kerkiää edes pikkasen lämpiämään kun maa on aina pikkasen lämmin.
Tein itselle tälläisen 3m pitkän vedon maan alla perunakellariin ja jätän putken pään lattian rajaan, oveen reikiä tai säädettävä säleikkö ylälaitaan. Talvi näyttää miten se toimii ja saanko "esilämmitettyä" korvausilmaa vai jäikö teoria asteelle.
Mutta pienenä ajatuksena.
Tein itselle tälläisen 3m pitkän vedon maan alla perunakellariin ja jätän putken pään lattian rajaan, oveen reikiä tai säädettävä säleikkö ylälaitaan. Talvi näyttää miten se toimii ja saanko "esilämmitettyä" korvausilmaa vai jäikö teoria asteelle.
Mutta pienenä ajatuksena.



