puuhellan veto

[tintu]

Näin on,piipun hormivedolla tulisija toimii,tulisija itsessään ei vedä,vaan yleensä aiheuttaa vetovastusta.

Niin, tätä juuri tarkoitan; tulisija kun on lämmin ja ilma-/savuvirtaus hormiin päin sivusuunnassa toimii, ei enää savuta. Vetovastusta sitä enemmän mitä kylmempi hella on ja kylmänä savut ei ota liikkuakseen muuta kuin suoraan ylöspäin sisätilaan keittolevyjen läpi. Täytyyhän se veto saada aikaan siitä savunlähteestä asti. (Luulinkin että tässä oli kyseessä tuollainen vanhempi Leino. Meilläkin toimi ed. osoitteessa tuo mustavalkoinen uudempi ja rumempi malli ihan hyvin, oli sen verran kompakti malli. Tässä vanhassa hellassa on paljon enemmän sivusuuntaisia kanavia ja lämmönvarausmahdollisuus. Tämä on kyllä Högfors).

Jos tulisija ei vaikuttaisi vetoon, niin mitens sitten esim. keskihuoneen uuni lähtee aina vetämään kerrasta kuin unelma, viereisen peräkammarin (ulkoisesti aika samannäköinen, muttei niin syvä) savuttaa sisäänpäin kuten tuo tuvan hellakin, jollei tee näitä esilämmityksiä vähän savuttavalla sytykkeellä tai lämmitä viereistä hormia ensin. Me tavataankin lämmittää aina viimeiseksi tuo peräkammari, kun viereinen/viereiset hormit lämminneet, muuten sekin savuttaa jopa tuvan puolelle pellin kautta (ihmeellinen ilmiö). Nuohooja ei havainnut hormeissa mitään vikaa/ eroavaisuuksia, mutta tulisijat sen sijaan eroavat toisistaan. Sanoi myös, että jos sytyttää kaikki samaan aikaan, perimmäinen savuttaa sen vuoksi, että tulisijat ikäänkuin taistelevat keskenään tuosta savutilasta (koska yhtyvät ylempänä, muistaakseni). Vähän savuttava liekki kuitenkin auttaa kaikissa tilanteissa, eli ne "päreet" ja kuivasta halosta veistetyt tikut.

[Oto Hascak]

Tuo hella,jonka Oto ja Antti tuolla ylempänä mainitsivat,pitäis olla kohtuu hyvä(jos ei oteta huomioon 60-70 lukulaista tylsää ulkoasua).Sitä on valmistettu vuosikymmeniä kai näihin päiviin asti.

Eikös 70-luku tee kovaa vauhtia tuloaan ja tuolloin tuo retrohella on kuuminta hottia ikinä... Joo, aika rumahan se on, mutta pelittää hyvin.

[vesahy]

Meillä oli tänne tullessani saunassa iso Aitokiuas ja siinä monimukianen järjestelmä, jolla kiukaaseen vartun lämmön sai säätöpelleillä ohjattua kylppäriä lämmittämään. Ilma kiersi kiukaan läpi ja ritilästä edelleen lämmitettävään tilaan ja lisäksi kylppäristä oli oma horminsa katolle tuuletusta varten. Kun vaihdoin kiukaan jatkuvasti korventavaan, niin vanhasta systeemistä jäi jäljelle tuplahormi kiukalata katolle ja lopputulema oli hemmetin huono veto. Kun muurasin hormien välisen yhdysaukon umpeen niin veto parani huomattavasti.

Monimutkaisesti selitetty, tietysti, mutta perusajatus on se, että hormi ei saa olla liiana suuri, se tappaa vedon. Kiukaalle taitaa olla optimi puolen tiilen reikä.

[anttiaa]

Kyl se vaan niin on , että useimmiten juuri helloissa ne savutusongelmat on

.masinistit.com/viewtopic.php?p=153994http://www&sid=d028a2e226d87878cb419beff71f34a0

Tuolta linkistä löytyi kokonainen kansanosa joka tuskailee sen Siro-inhokkeen kanssa

[anttiaa]

http://www.masinistit.com/viewtopic.php ... eff71f34a0

[jarkkis]

Tuota kyseistä retrohellaa esiintyy Siro,Högfors,Rosenlew kotiliesi ja Leino merkkisenä,eli rakkaalla lapsella on monta nimeä.Ja eri valmistajia,ensimmäinen kuitenkin oli Rosenlewin Porin konepaja,jonka mallistossa v.1965 tuon näköinen hella on,"ulkoasu noudattelee uusasiallista linjaa".

Tuossa Tintulla kyseessä on varmaankin aika vanhanaikaiset hormisysteemit,joissa eri uunien hormit yhdistyy vintillä yhdeksi isoksi hormiksi.Silloin voi käydä niin,että jos lämmittää vain yhtä pesää,vaikka just hellaa,niin tuo hormin lopppupää on niin suuri,että savukaasujen lämmön noste ei riitä(etenkään kesäkelillä),vaan ne saattaa painua jonkun toisen uunin hormiin ja just vaikka pellin raoista takas huoneeseen.Tuommoiseen hormisysteemiin liitetyn hellan saaminen vetämään voi epäedullisissa olosuhteissa olla todella hankalaa.Joskus on tullut oltua sellasessakin manööverissä mukana,muutama Etelä-saimaan numero piti nokiluukussa polttaa,sit hella lähti vaivoin toimimaan.Siinä esiinty just tuota,et savua tuli muittenkin uunien pellin raoista.

Vanhoihin pystyuuneihin voi aikojen saatossa tulla vetoa haittaavia vikoja ja tukoksia,joten nuo veto-ominaisuuksien erot voivat johtu myös siitä.Aika monta uunia on tullut purettua ja niissä on joissakin ollut sisuksissa sortumia,liian ahtaita kanavia ja lentotuhkan sekä noen kasautumia jotka on haitannu uunin vetoa ja lämpiämistäkin.Ne on vaan pystyuunissa sellaisia paikkoja joihin ei pääse käsiksi uunia osittain purkamatta.

[tintu]

Tuolta linkistä löytyi kokonainen kansanosa joka tuskailee sen Siro-inhokkeen kanssa

No juuri tuollaisesta savupatsaasta (ei ilmataskusta, kuten kirjoitin) se avulias nuohooja puhui. Ja itse asiassa sanoin väärin kun kerroin, että meillä on Högforsin hella. Tuossa on Högforssin valurautaosat, muuten se on siis paikalleen tiilistä (luultavasti Högforsin rautaosien mukana tulleiden ohjeiden mukaan) muurattu. Mutta siis hella yhtyy hormiin vasemmalta alhaalta kun tulipesä on oikealla ja päällä 125 cm kansi, tulipesä aika ylhäällä, kuten noissa siirreltävissä tehdasvalmisteisissäkin on.

Mutta siis juuri noin se täällä menee kuin tuossa linkin keskustelussa neito savusukeltajaa opastettiin. ensin täytyy saada paljon lämmintä ilmaa hormiin, että patsas nousee pois ja sitten vasta saa laittaa enempi savua aiheutavaa tavaraa pesään.

Jarkkikselle vielä, että tuo tupahellan savu tunkee hellan kaikista raoista huoneeseen, silloín kun on savuttaakseen, mutta vain peräkammarin neliskanttisen tiilistä muuratun uunin savu tulee myös pellin kautta tupaan, eli ei toisinpäin. Et juur sieltä yhteisestä loppuhormista alaspäin näemmä, jos sitä peräkammaria yrittää lämmittää ensin ja tupa/hormit vielä kylmiä.

On muuten toiminut taas hienosti nyt kylmien tultua kaikki, ja kun vähintään joka kolmas päivä laittaa tulen. Syttyy ja vetää kerrasta vaikka pelkän puoli hesaria laittaisi ja päälle pari isoa halkoa, että tee siitä Kyllä noi varmaan päivittäin käytettäviksi aikoinaan tehtiinkin.

Mä muuten ostin tässä tuon linkinssä parjatun vanhanmallisen Siron ja vielä sen pienimmän version, kauniin valkoemalisen hyväkuntoisen Siro Majan meidän piharakennukseen tulevan huoneen hellaksi, kun en voinut vastustaa (maksoi vaivaiset 260,-). Toivottavasti ei ole noin susi kuin tuolla annetaan ymmärtää..ettei edes pannukakkua saa tehtyä..No kauniiksi lämmittimeksi mä sitä olin ajatellutkin.

Muoksa: Tuossa on mutten tuollainen, Siro-liesien käyttöohje jos jotakuta auttaa

Muoks 2: eikun se olikin tuo se sytytys- ja käyttöohje, poistin väärän:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpa ... &id=343375

Eli esilämmitystä siinäkin suositellaan ensimmäisessä lauseessa ennen kuin ilmaa päästetään virtaamaan enemmän tulipesään ja sitäkautta hormiin.

Ja tuossa listassa on varmaan siihen uudenpaankin malliin ohje, en ehtinyt tsekkaamaan just nyt:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpa ... alphabet=H

[jarkkis]

Kyllä tuo vanhanmallinen Siro-hella toimii hyvin,kun se liitetään oikean kokoseen ja riittävän pitkään hormiin.Tuossa Antin linkissä oleva hella oli laitettu 10cm.halk.3m.pitkään hormiin ulkokeittiössä=ei toiminta edellytyksiä.Puolenkiven hormi on hellalle sopiva.

[Maere]

Meilläkin on taas vaihteeksi sininen savu keittiössä ja vedet silmissä, kun yritimme kyökin hellaa lämmittää. Ei toimi kunnolla oikein millään ilmalla - tai kerran on palanut savuuttamatta, taisi olla vahinko. Piippu on nuohottu viime keväänä, korkeutta hormilla on lähes 10 metriä ja naakatkin on hätistelty piipun päältä pesimästä.

Laite on kylläkin paria pykälää vanhempi kuin tässä keskustelussa olleet lajitoverinsa: Isak Räsäsen patentti "Ihanne-lämmitystoimisto" jostain 1910-luvulta. Hellan "räjäytyskuva" löytyy täältä http://runeberg.org/pieni/2/0259.html
mutta emme osaa siitä mitään johtopäätöksiä vetää. Yksi historioitsijatuttu vaan mainitsi Iisakin patentin valmistuksen loppuneen aikanaan lyhyeen, syynä hänen muistaakseen heikko nuohottavuus - eli siitäköhän johtuisivat nämä veto-ongelmatkin?

Onko kellään kokemuksia tämän tyyppisestä laitoksesta? Kohtalotovereiden kanssa manailu lämmittää mukavasti - ainakin mukavammin kuin tämä meidän hella...

[jarkkis]

Onkos tuossa hellassa vesisäiliön alapuolisessa nokiluukuussa hyvä veto,niin että paperituppo oikein imeytyy sinne poltettaessa?Jos on niin sitten vikaa pitää etsiä itse hellasta,tuosta hellastahan puuttuu paistinuunikierron ohituspelti ja voi siinä muutakin vikaa olla.Se on senverran vanha hella,että uudelleen muuraus vois olla ajan kohtanen,vaikkapa osittainenkin,niin että siitä saadaan toimiva.Mut pitää varmistaa,et savupiipunhormi on ok.kun sekin on noin vanha.Eli jos tuossa em. nokiluukussakaan ei ole kunnon vetoa,niin sit saattaa piipussa olla ongelmia.Tuon hellan pitäs olla paikalla muurattu jos se on 1910-luvulta,valuosat ja rakennepiirustukset on Ihanne-lämmitystoimistosta.

Ihanne-lämmitystoimisto ja Lämmityslaite oy olivat Kastor oy:n edeltäjiä,Isak Räsänen oli niiden perustaja ja johtaja.Alku hänellä oli tosiaan hankalaa,mutta myöhemmin bisnekset sitten sujuivat.

[Maere]

Onkos tuossa hellassa vesisäiliön alapuolisessa nokiluukuussa hyvä veto,niin että paperituppo oikein imeytyy sinne poltettaessa?Jos on niin sitten vikaa pitää etsiä itse hellasta,tuosta hellastahan puuttuu paistinuunikierron ohituspelti ja voi siinä muutakin vikaa olla.Se on senverran vanha hella,että uudelleen muuraus vois olla ajan kohtanen,vaikkapa osittainenkin,niin että siitä saadaan toimiva.Mut pitää varmistaa,et savupiipunhormi on ok.kun sekin on noin vanha.Eli jos tuossa em. nokiluukussakaan ei ole kunnon vetoa,niin sit saattaa piipussa olla ongelmia.Tuon hellan pitäs olla paikalla muurattu jos se on 1910-luvulta,valuosat ja rakennepiirustukset on Ihanne-lämmitystoimistosta.

Ihanne-lämmitystoimisto ja Lämmityslaite oy olivat Kastor oy:n edeltäjiä,Isak Räsänen oli niiden perustaja ja johtaja.Alku hänellä oli tosiaan hankalaa,mutta myöhemmin bisnekset sitten sujuivat.

Kyllä nokiluukku yleensä imaisee ilmavan sanomalehtimyttyrän ihan kunnolla - tosin joskus on ollut hieman laiska veto sielläkin (tai sitten on ollut liian tiivis paperitollo). Olisiko vika siis kuitenkin piipussa? Hella on tosiaan paikalla v. 1917 muurattu, mutta ainakin päällisin puolin hyvin pidetty. Tosin totesimme äskettäin, että entinen omistaja on tunkenut leivin- ja paistinuunit täyteen tulitiiliä (tarkoituksena varata niihin lämpöä?), mutta ei kai sillä pitäisi olla vetoon vaikutusta?

[jarkkis]

Ei niillä paistinuunin tulitiilillä ole vedon kanssa mitään tekemistä.Jos joku hellan paistinuuniin tiiliä tms.laittaa,niin ne kannattais latoa vähän ristikkäin,että kuuma ilma uunissa ne tehokkaasti lämmittää,ei siis pelkkää umpinaista könttiä sinne.Tuohan on sinänsä ihan hyvä konsti lämmönvarauksen lisäämiseen,jos paistinuunia ei muuhun tarvii.

Kun siinä nokiluukussa on hyvä veto,niin vikaa kannattais etsiä aluksi hellasta.Saattasko siellä olla joku liian ahdas kohta.Itse epäilisin tuon alauunin alustan savukanavaa noiden rakennepiirustusten pohjalta.Joskus voi liesilevyn ja paistinuunin välinen kanava olla liian matala.Ei tuo noiden piirustusten valossa kovin toimimattomalta näyttäs,onhan tuossa nuohousluukkuja ihan sopivissa kohdissa.Kun se kuitenkin on paikalla muurattu,voi tietys myös olla niin,että piirustuksista on poikettu.Voisko paikallinen nuohooja auttaa asiassa?Uskoisin et tuon saa pelaamaan kunnolla,mut se olis jonkun asiantuntijan paikalla selvitettävä,tässä ei voi kun arvailla huonon vedon syytä.

Kun kyseessä on noinkin vanha talo voi vikaa olla myös piipussa tai se on alunperin muurattu niin,että esim.piipun yläosassa on yksi iso hormi,johon useampi tulisija(ja joskus myös keittiön poistohormi) yhdistyy.Silloin,jos vain hellaa lämmitetään,hellassahan on pieni pesä eikä suuria lämpömääriä muodostu,ei savukaasujen lämpö piipun yläpäässä enää riitä vedon muodostumiseen vaan savu saattaa muuttua jopa ilmaa raskaammaksi.Yksi konsti saattais olla,että tuohon hellaan tehtäs oikasu vesisäiliön ja paistinuunin kohdalle niin,että savu ei enää kiertäs alauunin ympäri.Silloin kyllä hellan lämmitys ominaisuudet vähän kärsivät.

[HillyMan]

Meillä on muurattu hella joten hiukan eri asia mutta vika voi hyvinkin olla samassa paikassa.
Ihmeteltiin aikoinaan samaa että kumma kun ei vedä, no vika oli vesisäiliön puhkiruostuneesta pesän pohjasta josta se imi ilmaa niin ettei se enää savuja imenytkään. Eli meiltä puuttui koko vesisäiliö ja se paikka johon se työnnetään oli ruostunut puhki. Laitoin siihen eteen kovaa palovillaa ja sen jälkeen hella toiminut moitteetta, joskus syksyisin ja kesäisin hieman tuprauttelee mutta kun polttaa paperia hellan tuhkaluukussa niin alkaa vetää kohinalla.

[jarkkis]

Tuosta tuli mieleen,että mikähän mahtaa olla tuon paistinuuni systeemin kunto.Sadassa vuodessa pelti ja rauta saattaa kypsyä tuollasessa paikassa korroosion takia.Tuossa vois koittaa hyvän taskulampun kanssa kurkkia nokiluukuista,että nuo paistinuunistoa kiertävät kanavat on ok.

[A.Aho]

Vastanuohottu hella ei vedä. Eli sinne syntyy tietynlainen nokiväylä vasta kun hellaa on nuohouksen jälkeen käytetty jonkin aikaa.

Onko tämä fakta?
Meidän 55v puuhella lakkasi tottelemasta kun nuohooja kävi toissa viikolla.
Nyt on kolmesti tulet lyöty hällään ja joka kerta lähtee vetämään surkeasti ts. savut keittiöön.
Kyllä se siitä starttaa kunhan saa tulta nokiluukkuun hormin juurelle,piipussa erinomainen veto.
Olen vuoron perään kironnut nuohoojaa ja matalapainetta, hella nimittäin veti kuin enkeli ennen tätä ensimmäistä minun tilaamaa nuohousta.
Toivottavasti se siitä paranee.