Finnfoam CW-300 / fuktisol / patolevy

[eskoensio]

Minä kyllä kuuntelisin pitkään mitä vastaava tarkoittaa sillä hyvää kait hän terkoittaa, että saat toimivan kellarin. Jotenkin kosteuden pääsy kellariin ja rakenteisin on estettävä. Itse tyytyisin Finnfoamilla 50 mm eristykseen, mutta styrox tyyppisessä olisi ilmeisesti 50 + 50 mm suositeltavaa. Nuo eristeet kun tuppaavat kutistumaan metrin matkalla 5 mm luokkaa ja tuo pontattu umpisolulevy levy täyttää tuon kutistumisen tarpeen.

[Matti Alander]

Päätelmiä tehdessä erilaisista toimintatavoista, kannattaa ottaa huomioon kokonaisuus ja varsinkin korjausrakentamisessa. Routaeristys voi tuntua hyvältä ratkaisulta ja varmasti lämmittääkin ainakin pienen aikaa. Korjausrakentamisessa kuitenkin on perustuksissa yleisesti kaksi pääongelmaa: Kapillaarinen kosteudennousu ja maaperän lämpiäminen liiaksi talon alla.
Asentamalla höyrytiivis eristys pystyyn sokkelia vasten estyy tai hidastuu kuivuminen ulospäin ja kapillaarisuus kiihtyy. Ilmaraollisessa versiossa taas ongelmaksi muodostuu lämpötila, joka eristeen vuoksi nousee likemmäs samaksi, kuin sokkelissakin ja kuivuminen ulospäin tyrehtyy jälleen.
vaakatasoisen routalevyn alla lämpötila myös kasvaa merkittävästi ja haittaa jo vesihöyryä läpäisevänkin eristeen toimivuutta. Siksi routalevy tulisi asentaa mahdollisimman alas, jotta saataisiin kuivaavaa lämpötilaeroa aikaiseksi. Nykytietämyksen mukaan ei myöskään routaeristyksen päälle tule asentaa muovikalvoja, jotka aiheuttavat routaeristeen vettymistä. Suositeltavaa on että routaeristeen päällä olisi salaojituskerros ja se olisi kallistettu ulospäin.
Paisuttamalla valmistetut solupolystyreenieristeet ovat kehittyneet lähivuosina valovuoden verran eikä niitä voi verrata takavuosien kutistuviin, sekä vettyviin materiaaleihin. Myös lujuudet alkavat varmasti riittämään. Vettymättömiä eristeitä ei oikeastaan ole vaan hitaammin vettyviä. Salaojittavien eristeiden vettymättömyys perustuu: Vedenpaineettomaan rakenteeseen, Bitumilatexi suojaukseen, sekä olemattomaan vesihöyryn vastukseen.
Eristeiden hintataso taas määräytyy paljolti käytettävän raaka-aineen kilomäärästä, joten liian lujaa eristystä ei kannata yleisesti käyttää.
Paksun eristyksen paikka on lattian alla, jolla voidaan estää energiahukkaa ja torjua maaperän liiallista lämpiämistä, joka helposti aiheuttaa kosteudennousua maaperästä huonetilaan ja vaakatason routaeristeeksi riittää ohuempikin versio. Kannattaa myös aina muistaa, että lämmin siirtyy kylmää kohden ja siksi lämpötila laskee, joten pienehkö viileneminen talon alla olisi vain positiivista, mutta jäätymään ei anturan alla oleva maa saa päästä.

[Matti Alander]

Kevytsoraharkkokellarissa on etuna, ettei runko oikeastaan johda lämpöä kovinkaan paljon ja kyseessä on vielä lämmin kellari, joka on syväperustettu. Espoo on etelä-Suomen korkeuskäyrästöllä, jolloin vaakatason routaeristystä ei tarvita, puolentoista metrin syvyyksissä.
Vastaavasi tarkoittaa veden paineen eristystä käyttämällä bitumia ja huopaa. Tämä ohjeellinen vaatimus on rakennustapaohjeissamme ja hän tunnollisena sitä tietysti noudattaa. Vedenpaineen eristyksellä ei kuitenkaan saavuteta pelkästään seinään asennettuna mitään mullistavaa, koska veden paine tulee kyllä pohjasta läpi, mikäli pumppu lakkaa toimimasta. Siksi on pohjaveden kannalta suurin piirtein sama millä rakenteen eristää kosteudelta.
Huovasta taas muodostuu melkoinen höyrynsulku ulkopintaan, jos seinä pääsee kastumaan veden tulviessa kellariin, kuivuu se erittäin huonosti. Tämän asian ratkaiseminen kuuluu rakennesuunnittelijalle, jonka tulisi harkita myös miten rakenne pääsisi kuivumaan jos se jostain syystä kastuu.
Talon alla on runsaasti vesitilaa varmaankin lähes 100 000 litraa, jonne sitä mahtuu pumpun ollessa toimimattomana sähkökatkosten aikana, joten pumpun täytyy olla toimimattomana melko pitkän aikaa ennen kuin syntyy mitään katastroofia.
Salaojittavilla eristeillä on erinomaiset kuivaavat ominaisuudet ja käyttämällä niitä lattiassa, sekä kellarin seinissä saadaan kuivuminen alkamaan tehokkaasti heti veden pinnan laskiessa. Mitä paksumpi on salaojittava lämmöneristekerros sitä suurempi on lämpötilaero ja kuivuminen joutuisampaa. Kuivumista voidaan tehostaa myös nostamalla kellarin lämpötilaa ja kevytsoraharkko on nopeaa kuivumaan, kuten kastumaankin.

[jetta]

Lainaan tätä keskustelua.

Harkitsemme rmt, jossa kellariremppa tehty.
Lattiaa on madallettu ja kork. nyt n. 2m.
Remontissa käytetty lekasoraa 15cm, valu, piki, finnfoam 30mm ja lattialämmityksellä.
Kellarin sisäseiniin on laitettu finfoam 60mm. Eikös nämä nyt ole ok?

Niin ja lattia on kaakeloitu..

[SaLexi]

Jetta, toivottavasti ei ole liian myöhäistä kommentoida. Tuo 30mm Finnfoam on auttamattomasti liian vähän. Tuossa lämpöä katoaa alaspäin, joka on lämpöhäviön lisäksi sillä tavalla huono ratkaisu, että se lämmittää alla olevaa kosteutta ja muuttaa sen vesihöyryksi, jolloin se pääsee nousemaan kapillaarikatkon lävitse höyrynä. Joku korjatkoon, jos puhun ihan puutaheinää.
Tuo sisäpuolinen Finnfoam on myös riskirakenne. Valmistaja ei itsekään pääasiallisesti suosittele sisäpuolista eristämistä. Se toimii, jos on kiinnitetty esim. saneerauslaastilla ilmatiiviisti seinään.

Me päädyimme laittamaan patolevyn ja routastyroksin, eli vanhan hyväksi havaitun rakenteen. EPS:ää tulee vaakaan sekä pystyyn ja eristepaksuudeksi 100mm. Samalla tässä tehdään kaikki salaojat ja sadevesijärjestelmät kuntoon. Kaivanto on ollut pari kuukautta auki, joten sokkeli on ehtinyt kuivua mukavasti.

Naapurilla on samanlainen talo ja hän tekee saman remontin mutta Fuktisolilla. Vertailimme tuossa paljonko tulee hintaeroa tällä patolevy+eps menetelmällä verrattuna Fuktisoliin. Meidän tarvikkeemme tulevat maksamaan jonkun verran päälle 1000€ naapurin muistaakseni päälle 2500€.
Itse en oikein pystyisi tuollaisella hintaerolla oikeuttamaan Fuktisolin hankintaa, vaikka se varmasti onkin ihan hyvä tuote. Se on kuitenkin loppupeleissä lähes samaa tavaraa kuin styroksi, hieman eri valmistusprosessilla vain. Ja vaikka tuotantokustannukset ovat kuulemma prosessin hitauden takia korkeammat, voidaan ihmetellä mihin noin kolminkertainen neliöhinta 100mm routa-EPS:n oikein muodostuu. Minä väitän että se muodostuu kovista katteista. Jos tuo olisi halvempaa, niin olisi se päätynyt luultavasti myös omaan seinään.

[Hower]

Voipi olla niin, että varsinaiseksi ja ainoaksi lämmitysmuodoksi lattialämmitys on väärä kun on vain 30mm finnfoumia.
Meillä on semmoinen 30mm kerros eristettä ja pesutiloissa on mieto ns. mukavuuslämpö sähköpiuhalla klinkkereitten alapuolisessa tasoitekerroksessa. Ei palele jalat ja lattia kuivuu. Varsinainen lämmitys tapahtuu vesipattereilla.

[eskoensio]

Näissä routaeristeissä kannattaa muistaa aina styroksin yhden edesmenneen valmistajan "Tihveräisen mielipide, eli styroksissa on 90 % ilmaa ja loppu katetuottoa".
Finfoamissa liennee etuna tuo parempi kosteuskestävyys ja ponttilauden ominaisuus jolloin pienemmällä kerrospaksuudella saadaan parempi tiiveys ja lämpöominaisuus vahvuuteen verrattuna. Raha tietysti ratkaisee päätöksen teossa.

[Matti Alander]

Parempi olisi jos myös huomioitaisiin toimivuus ja kokonaistaloudellisuus, niin voitaisiin välttää monia kosteusongelmia ja sisäilman laatuongelmia.. Hinnan muodostukseen sen verran että kannattaa huomioida kuinka suuri osuus veroilla ja vastaavilla maksuilla on tekijänä vaikutusta, jottei nyt ihan väärää kuvaa synny kansalaisille. Se puoli kuitenkin helposti on paljon suurempi, kuin katetuotto.
Vielä lisä kysymyksenä, että mitenkähän se kivivilla toimii laisinkaan, kun on kovin harvaa. Eristämisen tiiveydellä ei käytännössä oikeastaan ole merkitystä, kuin sisäpuolisessa eristämisessä ja sehän on kellarirakenteissa jo vuosia tunnettu riskitekijä.
Kannattaa myös huomioida, että paisuttamalla valmistetut eristeet ovat kehittyneet valovuoden ja routa eristys käyttöön löytyy erittäin lujia tuotteita, jotka eivät käytännössä oikein asennettuna ja käytettynä ime vettä itseensä.
Mahdollinen eristeen vettyminen johtuu pääsääntöisesti veden tai höyryn paineesta, joten nämä asiat tulee ratkaista jo suunnitteluvaiheessa, niin että ongelmat voidaan välttää.

[eskoensio]

Totta puhut, eli pelkistetysti 23 % on arvonlisäveroa ja verottomasta 90 % ilmaa ja loppu katetuottoa. Tietysti rahtikustannus myös on melkoinen kun melkein tyhjää kuskataan. Yritän myös sanoa, että kyllä tuo ilmakin on hyvä eristeominaisuus kun se oikein muovikiteisiin suljetaan. Styroksi ilmeisesti leikataan suuremmasta klöntistä levyiksi ja finfoami tyyppiset eristeet taidetaan valaa valmiiksi muottiin jolloin solut eivät rikkoonnu. Olenko ymmärtänyt oikein.