Kellari kostuu

[Pamela]

Kyllä, helle jatkuu, mutta kellariin on ilmestynyt selvää kosteutta. Löytyykö teorioita? Salaojat on laitettu toissa kesänä, jonka jälkeen ei ole kellarissa kosteudesta ollut tietoakaan. Nyt lattia on selvästi märkä talon päädystä sekä pihan puoleiselta sivulta, eli aika lailla samoista kohdista joita kosteus vaivasi ennen salaojia .. Ensimmäisenä tuli mieleen tukos salaojaputkessa, mutta en nyt keksi miten sinne sellainen olisi päässyt syntymään, enkä kyllä ymmärrä sitäkään, että mistä tuota kosteutta näillä keleillä riittää. Salaojakaivossa (siis siinä, johon salaojista vesi menee ja josta uppopumppu nostaa sen tontin nurkalle johtavaan putkeen) näyttäisi olevan kaikki kunnossa - se on tyhjä. Talon nurkilla oleviin tarkastuskaivoihin en ole ainakaan vielä kurkkinut. Kysymys kuuluu siis: Mitä hittoa?

[Ves_ku]

Äkillinen ilman lämpötilan nousu aiheuttaa kondenssia kylmille pinnoille. Eli ilma kellarissa on kosteaa ja lämmintä kun taas lattia huomattavasti viileempi. Kyseessä sama ilmiö kun kaivais kylmän olusen kaapista aurinkoon niin hikoilemaanhan se alkaa = ilmankosteus tiivistyy kylmään pintaan.

Konsteina kellarin ilmankosteuden pudottaminen ja rakenteiden sekä sisäilman lämmittäminen jo ennen helteitä. Myöskin ikkumoita yms. saattaa kannattaa pitää kuumalla ja kostealla kelillä kiinni vaikka se ilman vaihtuvuuden kannalta hullulta kuulostaakin. Ilman vaihtohan sinänsä olis ihan hyvä, mutta se myös nostaa kellarin lämpötilaa äkillisesti helteen aikaan.

Painovoimainen ilmanvaihtokaan ei juuri pelaa jos katolla on lämpöö yli 30 astetta ja kellrissa vaikka 20.

Omassa kellarissa samaa ongelmaa piipun juuressa. Laittioissa on muuten eristeet, mutta piipun antura jäi uuden lattiapinnan tasoon eristämättömänä ja on nyt kylmä ja märkä.

[Pamela]

Joku tällainen hikoilun tyyppinen vaihtoehto kävi itselläkin mielessä, mutta tuntuu vain erikoiselta kun ilmiö tulee aikamoisella viiveellä vallitsevaan säähän nähden. Toisaalta, kellarissa olen tainnut käydä viimeksi kaksi viikkoa sitten. Muutaman kerran olen kesän aikana käyttänyt ikkunoita kellarista auki, mutta sen on tosiaan sisätilojenkin kanssa huomannut, että kaikkein kuumimmalla kelillä EI kannata tuulettaa Sinänsä tuolla kellarin kostumisella ei ole kummoista merkitystä, koska kellari on meillä nimensä veroinen - sillä ei olusien säilyttämistä suurempaa käyttötarkoitusta ole.

[Aura]

Sama vika meilläkin. Viime kesänä mittava salaojaremppa, ja nyt sekä kellarissa olevan autotallin takaseinä että poraiden alus ovat melko märkiä. Ajateltiin ajella huomenna Bauhausiin ostamaan kuivaava härpäke. Jotkut sanovat sen olevan vain ongelman siirtämistä, mutta mitä tässä enää kaikkien salaojien, lattian piikkaamisen + salaojasepelin levittämisen jne. jne. jälkeen muka muuta voi tehdä? Räjäyttää koko töllin?? Kosteusongelmaa kun on jonkin verran muutenkin.

[Tinakenkäpoika]

Matilla olis lie ratkaisun avaimia tähänkin onkelmaan.

[jarkkis]

Joo,kyllä tuo tuntus olevan hikoilua,helteinen ulkoilma voi olla melko kosteaa,kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.Meillä sen huomaa vessapöntön huuhteluvesi säiliöstä,tiivistyy niin paljon,että lattiallekin tippuu vettä.Tuosta kuivaavasta härpäkkeestä on tod.näk.apu ongelmaan,jota itse pitäisin aika hyvälaatusena,loppuu varmaan kun ilmat viilenee.

[Pamela]

Meillä itse asiassa vaiva näyttäisi jo laantuneen ilmeisesti viime aikoja viileämmän yön takia. Mielenkiintoinen ilmiö joka tapauksessa ..

[JHakkinen]

Ei aivan samasta syystä mutta meillä se vasta kosteaa kellarissa onkin. Lattia valettiin keskiviikkona ja nyt olen jälkihoitanut valua pitämällä sitä kosteana muovien alla. Lämpötila on 21-25 astetta (kelistä riippuen) ja kosteusprosentti 95. Aika trooppinen tunnelma.

[Matti Alander]

Päättelyt ovat aivan oikeita Kondenssiahan se. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä grammoina huomattavan määrän kosteutta ja kun lämpötilaa lasketaan riittävästi kyllästyy vesihöyry vedeksi.
Varsinaisella salaojituksella ei tälle asialle voida käytännössä vaikuttaa, vaan tarvitaan lämmöneristystä jolla perusmuurin lämpötilaa nostetaan, samoin lattian kanssa.
Valettaessa sisäilmaan haihtuu kosteutta rivakkaan tahtiin ja 95 % suhteellista on aivan normaalia. Ilmankuivaajan käyttö olisi suositeltavaa tällaisissa tapauksissa, vaikka muuten hyvä onkin että lattia kuivaa aluksi hitaammin ja vältetään muovikalvoa käyttämällä halkeamien synty.
Muissakin eristämättömissä kellareissa jos kosteus haittaa näinä kuumina kesäpäivinä voisi käyttää halpaa muutaman kympin kuivaajaa.

[leaeliisa]

Mitäs se sitten on, kun kellariremontti on meneillään ja lattiat auki, saunan puolella on jo lattiassa eristeet (10cm Fuktisol+5cm EPS) paikallaan, mutta toisella puolen seinää ei, jossa onkin nurkasta lähtenyt nousemaan kosteutta ja nurkka on siis märkä. Viimeisen kuukauden ajan kellarissa on tosin pidetty myös läpivetoa, mutta onko tuo kuitenkin maaperästä nousevaa kosteutta? Ilmestyi siis vasta eristeiden laiton jälkeen. Häviääkö siinä vaiheessa kun molemmin puolin on eristeet mallilaan? Tarviiko huolestua? Ja toinen kysymys liittyen saunasatuun, jos saunan ja pesuhuoneen väliseen seinään laitetaan saunasatu ja toisella puolen on 5cm seinäeriste 30cm irti lattiasta+kaakeliluja ja seinälaatta, tuleeko ongelmia? Ja saunassahan on seinässä vielä piki, pitäisikö raapia pois? Voiko saunasadun muuten laittaa suoraan ulkoseinään vai tarviiko se allensa 5cm eristeen niinkuin muuallakin ulkoseinissä? Mitä pidemmälle tätä hommaa tekee sitä enemmän herää kysymyksiä...

[Ves_ku]

Todennäköisesti on kondenssia. Rakenteiden lämpötilaerot on huomattavia, kun eristystyöt on keskeneräisiä. Myöskin toisen puolen auki oleva lattia aiheuttaa huomattavaa huoneilman kosteusprosentin nousua. Oletettavasti kostuva seinärakenne on maanvarainen jolloin sen kosteus on korkeampi, lämpötila matalampi ja näin kondenssi herkkyys suurempi.

Omassa kellarissa samansuuntainen tilanne eli puolet lattioista auki. Helteisiin asti nurkat pysyivät kuivina vajaan kaksi vuotta. Nyt ilmojen viilennyttyä tilanne on tasaantunut.

Tämähän ei sitten ole absoluuttinentotuus, mutta näin oletan homman olevan. Ainakin omassa kellarissa tehnyt linjauksen, että kaikki rakenteet mitä teen tulee olemaan kiveä ja eristeet ulkopuolella. Poislukien saunan verhous ja pesuhuoneen katto.

[Matti Alander]

Konvektio eli ilmavirtaus on tunnetusti erittäin suuri kosteuden kuljettaja ja tuulettamalla lämmintä ulkoilmaa todellisuudessa siirretään suuria kosteusmääriä grammoina. Kun tämä ilma sitten kohtaa riittävän viileän pinnan tai tilan, nousee suhteellinen kosteus ja vesihöyry kyllästyy muuttuen vedeksi.
Vetenä se voi jatkaa matkaansa taas kapillaarisesti betonirakenteita pitkin, leviten tummina näkyviksi läiskiksi, jotka taas kuivuesessaan muuttuvat takaisin vaaleiksi jättäen monasti vielä pintaan vitivalkoisen suolajäljen.
Rintamamiestalojen yleisin ongelma on anturasta oleva yhteys suoraan maaperään, josta kosteus hukoisalipaineen vaikutuksesta pyrkii imeytymään perustukseen.
Tiiviit pinnoitteet sitten vielä lisäävät huokoisalipainetta, jolloin kapillaarisuus lisääntyy.
Pelkkä lattian eristäminen ulospäin kuivuvaksi, vaikuttaa pääsääntöisesti ainoastaan lattiarakenteeseen, mutta käyttämällä paksua ulospäin harvenevaa eristystä syntyy myös sisäilmaa kuivattavaa vaikutusta, joka taas vaikuttaa kosteuden tasaantumispyrkimyksen kautta myös pinnoittamattomiin seiniin.
Kun näitä remontteja tehdään olisi mielenkiintoista myös tekijälle seurata kosteusolosuhteiden muuttumista remontin jälkeen. Nykyisin on saatavana jo muutamalla kympillä kohtuullisen tarkkoja kosteusmittareita ja sitten lukemia muistiin. Itselläni on käytössä suljettu kattojärjestelmä, jossa aluskatteena käytetään vesihöyryä läpäisevää aluskatetta. On varsin mielenkiintoista seurata kosteuskäyttäytymistä aluskatteen alla ja nähdä kuinka lämpötilan nouseminen katon alla laskee suhteellista kosteutta ja taas päinvastoin. Suljettu kattojärjestelmähän toimii rakenteellisesti niin, että kosteutta tuuletetaan ainoastaan aluskatteen yläpuolelta, jolloin tuuletuksen mukana tulevaa kosteutta ulkoilmassa ei myöskään tuoda eristevilloille.
Mikäli betonirakenne on riittävän kuiva ja rakenne ulospäin harveneva, lämmöneristeiden sijaitessa ulkopuolella, voidaan puuta käyttää huoletta sisustuksessa. Kivellä on tietysti paljon hyviä ominaisuuksia, tukeevuuden ym. muodossa, joten sen käyttö rakenteissa on kuitenkin suositeltavaa.

[DonJenzus]

jos saunan ja pesuhuoneen väliseen seinään laitetaan saunasatu ja toisella puolen on 5cm seinäeriste 30cm irti lattiasta+kaakeliluja ja seinälaatta, tuleeko ongelmia

Sori. Nyt ei mee tyhmällä jakeluun. Miksi se seinä pitäisi lämpöeristää molemmin puolin ylipäätään?? Annoin itseni nyt ymmärtää että seinä josta puhutaan on siis saunan ja pesuhuoneen välinen, menikö oikein?
Jos näin niin tarvisko siinä ylipäätään eristeitä? Ei mun mielestä....

[Ensku]

Viime syksynä laitettu ulkopuolelle ohjeiden mukaan salaojittava lämmöneriste+salaojat+sadevesijärjestelmä. Pintamaa talosta poispäin.
Perusmuurin sisäpuolella vanhanvanha bitumi, tosin ei alas asti,koska kellaria syvennettiin 25 cm. Seinän yläosassa 3 cm finnfoam, jonka päällä koko seinässä kipsilevy.

Toukokuussa lattiaan salaojittava+eps, paitsi yhden ulkoseinän lattia oli pakko reunasta valaa anturan päälle, mahtui vain eps.
Nyt tältä seinältä yhdestä nurkasta ja vähän koko seinältä HETI laattojen laiton jälkeen (yksi rivi seinällä, vesieriste siihen asti) on alkanut tulla (vai kondensoiko...?) kosteutta. Lämpiminä ja kosteina päivinä muidenkin kiviseinien alareunat olleet kosteita. Lattialämmityksen kytkennän jälkeen tilanne vähän parempi.

Sama tapahtui muurin vieressä (antura sielläkin lähellä lattiaa, eikä kunnon eristystä anturan päällä). Lattialämmitys muualla ja myös antura huomattavasti alempana...

Mutta voiko kosteus tulla ulkoa tai anturaa pitkin maasta ja kiivetä vesieristeen yli tms.? tosin seinällä olevat laatat eivät ole märkiä, vaan lattialla olevat muutama.. ilmiö toistunut nyt kahdesti rankan sateen/kosteiden päivien jälkeen. Kannattaisiko tehdä muutama ritilällä peitetty ilma-aukko kipsilevyyn seinän alaosaan. Pääsisikö kipsilevyn ja betonin väli kuivumaan sisäänpäin, alaosassa kun ei ole mitään eristeitä? Vai viekö nuo sisäilman kosteutta liikaa seinän sisään? Lattiassa siis tuossa ihan seinän vieressä ei salaojittavaa, mutta ulkopuolella on tuolla kohtaa...

Mitäs ratkaisua ehdotatte?

[leaeliisa]

Sori. Nyt ei mee tyhmällä jakeluun. Miksi se seinä pitäisi lämpöeristää molemmin puolin ylipäätään?? Annoin itseni nyt ymmärtää että seinä josta puhutaan on siis saunan ja pesuhuoneen välinen, menikö oikein?
Jos näin niin tarvisko siinä ylipäätään eristeitä? Ei mun mielestä....

Ei muuten mutta rakennusinsinöörin mukaan ulkoseinään liittyvää seinää pitäisi metrin verran eristää huoneeseen päin. Saunasatu tulee joka tapauksessa saunaan, mutta pesuhuoneen seinä on kinkkisempi.