Onkos käsitystä Leca soran m2 hinnasta esim suursäkeissä? Saako sitä jostain puhallettuna omiin suursäkkeihin ja mihin hintaan.
Mietin sitä vaihtoehtona maan alaiselle eristämiselle ulkopuolelta.
RT kortti http://www.tarviketieto.net/channels/ma ... /36951.pdf
Leca soraa sokkelia vasten?
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Hintaa on noin 83e 1m2 eli 10cm vahvuudella saa 10m2 jolloin neliöhinnaksi tulee 8,30e. Vaikeutena on tietysti saada aikaan 10cm paksuinen kerros.
Rakenne seinästä ulospäin olisi
1. suojakangas,
2. 10cm leca sora 4-10/4-20, eristystaso 0,17.
3. 30mm finnfoam tai 8mm saneerausgyproc+suojakangas. Levyt 10cm välikkeillä irti seinästä.
Yläpuolelle suojakangas ja finnfoam kallistetuna vaakaan johtamaan vesiä kauemmas.
Sillähän ei ole kovin paljoa merkitystä vaikka tuo gyproc lahoaakin tuonne vuodessa.
Rakenne seinästä ulospäin olisi
1. suojakangas,
2. 10cm leca sora 4-10/4-20, eristystaso 0,17.
3. 30mm finnfoam tai 8mm saneerausgyproc+suojakangas. Levyt 10cm välikkeillä irti seinästä.
Yläpuolelle suojakangas ja finnfoam kallistetuna vaakaan johtamaan vesiä kauemmas.
Sillähän ei ole kovin paljoa merkitystä vaikka tuo gyproc lahoaakin tuonne vuodessa.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Suojakankaalla on tarkoitus toimia "tiivistymis/-imupintana" hiukan niinkuin tiskirätti imee tiskipöydältä. Sitten valuu alas "rättiä" pitkin. Alas pitää tietysti toteutta irti seinästä vesiohjuri.
Ulkopuolisella pinnalla gyprocin lahotessa sen on tarkoitus pitää erillään maa-aines leca sorasta. Yhdellä gyproc levyllä tekisi monta metriä tukea. Siitä puuttuu vain se "pato" ajatus, joka finnfoamilla savutettaisiin.
Ulkopuolisella pinnalla gyprocin lahotessa sen on tarkoitus pitää erillään maa-aines leca sorasta. Yhdellä gyproc levyllä tekisi monta metriä tukea. Siitä puuttuu vain se "pato" ajatus, joka finnfoamilla savutettaisiin.
Eikös se Finnfoam olisi lisäeristeenäkin sen tuen lisäksi, vielä kun laittaa suht pintaan vaakaan kaato pois talosta niin hoitaa pintavedenkin pois sokkelista. Vai onko tuollainen katto huono lekasoran päällä?
10cm lekasoraa ei ole kummonen eriste mutta jos sen kaverina on 8cm Finnfoam niin on jo ihan kiva eriste, lekasora olisi se salaojittava elementti ennen höyrysulkuna toimivaa Finnfoamia.
Kankaasta, eikö se kosteus tiivisty siihen lekasoraan jos ei ole kangasta?
10cm lekasoraa ei ole kummonen eriste mutta jos sen kaverina on 8cm Finnfoam niin on jo ihan kiva eriste, lekasora olisi se salaojittava elementti ennen höyrysulkuna toimivaa Finnfoamia.
Kankaasta, eikö se kosteus tiivisty siihen lekasoraan jos ei ole kangasta?
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kyllä se varmaan tiivistyy ilman kangastakin, kunhan leca jäähtyy sopivasti. Kangas parantaa tilannetta.
FFoam kattoa suunnittelin joka tapauksessa. Lecan eristyskerroin taisi jäädä huomaamatta sinulta. lamda 0,17W/m C vai mahtaakohan tuo tarkoittaa metrin paksuista kerrosta, jolloin 10cm olisikin ihan jotain muuta. Jos noin olisi niin fuktisol 0,39 eristystasoon tarvittaisiinkin jo 35cm, jolloin fuktisol tulee halvemmaksi. No täytyypä kysäistä liikkeestä.
Mutta se "pato" efekti ei tule kuin FFoamilla tai patolevyllä.
Mulla on hiukan sellainen tuntuma että tuon patolevyn ja seinän väliinkin kannattaisi laittaa tuo suojakangas tai ei siitä siellä ainakaan haittaa olisi.
FFoam kattoa suunnittelin joka tapauksessa. Lecan eristyskerroin taisi jäädä huomaamatta sinulta. lamda 0,17W/m C vai mahtaakohan tuo tarkoittaa metrin paksuista kerrosta, jolloin 10cm olisikin ihan jotain muuta. Jos noin olisi niin fuktisol 0,39 eristystasoon tarvittaisiinkin jo 35cm, jolloin fuktisol tulee halvemmaksi. No täytyypä kysäistä liikkeestä.
Mutta se "pato" efekti ei tule kuin FFoamilla tai patolevyllä.
Mulla on hiukan sellainen tuntuma että tuon patolevyn ja seinän väliinkin kannattaisi laittaa tuo suojakangas tai ei siitä siellä ainakaan haittaa olisi.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Tuskin kannattaa yrittää keksiä pyörää uudestaan, mutta varmasti hyvä, kun ajatellaan ja keskustellaan.
Kevytsora on varsin huono eriste eristyskyvyltään ja vettyy melko helposti savimateriaalina.
Koska eristyskyky on huono 100 mm paksuudella on Leca kerroksessa melkoisen lämmintä ja kun siihen lisätään ulkopuolelle vielä paksu Fiifoam kerros on Lecasorassa sisällä sama lämpötila tai ainakin lähes kuin kellarissa sisällä. Rakenteesta tulee kosteusteknisesti toimimaton.
Lopputulos on yhtä huono tai huonompi, kuin ulkopuolelta eristetyn patolevyn tapauksessa. Siis liian korkea lämpötila, jotta vesihöyrynä ulos työntyvä kosteus voisi pisaroitua ja juosta salaojaan.
Mikäli perustus on hyvin kapillaarinen käytetään Fuktisol tekniikassakin kahta 100 mm levykerrosta alaosassa, jotta saadaan riittävä viileys ja suuremmat höyrynpaine-erot ja tehokkaampi kuivuminen alaosaan.
Vaakatasossa olevat routaeristeet eivät myöskään sovi rakenteeseen, josta yritetään saada mahdollisimman viileä, jotta kyllästyminen voisi toteutua.
Lisäksi edellä olevat rakenteet ovat melko vaikeasti asennettavissa ja tulevat myöskin melkoisen kalliiksi.
Kotisivuillamme http://www.malander.fi oleva VTT:n tutkijan Mikael Salonvaaran artikkelistä nämä asiat selviävät perusteellisesti, suosittelen tutustumaan.
Kevytsora on varsin huono eriste eristyskyvyltään ja vettyy melko helposti savimateriaalina.
Koska eristyskyky on huono 100 mm paksuudella on Leca kerroksessa melkoisen lämmintä ja kun siihen lisätään ulkopuolelle vielä paksu Fiifoam kerros on Lecasorassa sisällä sama lämpötila tai ainakin lähes kuin kellarissa sisällä. Rakenteesta tulee kosteusteknisesti toimimaton.
Lopputulos on yhtä huono tai huonompi, kuin ulkopuolelta eristetyn patolevyn tapauksessa. Siis liian korkea lämpötila, jotta vesihöyrynä ulos työntyvä kosteus voisi pisaroitua ja juosta salaojaan.
Mikäli perustus on hyvin kapillaarinen käytetään Fuktisol tekniikassakin kahta 100 mm levykerrosta alaosassa, jotta saadaan riittävä viileys ja suuremmat höyrynpaine-erot ja tehokkaampi kuivuminen alaosaan.
Vaakatasossa olevat routaeristeet eivät myöskään sovi rakenteeseen, josta yritetään saada mahdollisimman viileä, jotta kyllästyminen voisi toteutua.
Lisäksi edellä olevat rakenteet ovat melko vaikeasti asennettavissa ja tulevat myöskin melkoisen kalliiksi.
Kotisivuillamme http://www.malander.fi oleva VTT:n tutkijan Mikael Salonvaaran artikkelistä nämä asiat selviävät perusteellisesti, suosittelen tutustumaan.
Lekasorassa on todellakin huono eristävyys, en ottanut huomioon että tuossa rakenteessa tosiaan lekasoran ulkopuolelle ei voi laittaa hyvää eristystä koska kastepiste muuttuu väärään kohtaan, Matti on tässä oikeassa. Mutta paksummalla kerroksella se toimisi, täytä koko kaivanto lekasoralla ja laita pohjalle salaoja. Taitaa tulla melko kalliiksi vai mitä lekasora maksaa?
Kerrostalojen tasakattojen eristeenä käytetään lekasoran kaltaista papua joka on metalliteollisuudesta jääneestä kuonasta puristettua. Se on sellasta myrkkyä että syövyttää metallin joten kaikki metaliosat on suojattava ennen papun laittoa, sitä laitetaan 70cm -> ylöspäin ja ohut valuu päälle ja huopa. Tämän tavaran hinnan kun tietäisi ja sen että miten toimisi kosteassa paikassa, veikkaan että on halvempaa kun lekasora kun sitä käytetään enemmän isoilla rakennustyömailla.
Kerrostalojen tasakattojen eristeenä käytetään lekasoran kaltaista papua joka on metalliteollisuudesta jääneestä kuonasta puristettua. Se on sellasta myrkkyä että syövyttää metallin joten kaikki metaliosat on suojattava ennen papun laittoa, sitä laitetaan 70cm -> ylöspäin ja ohut valuu päälle ja huopa. Tämän tavaran hinnan kun tietäisi ja sen että miten toimisi kosteassa paikassa, veikkaan että on halvempaa kun lekasora kun sitä käytetään enemmän isoilla rakennustyömailla.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kerroksen paksuus pitäisi olla vähintään 40 cm:n luokkaa, mielummin enemmänkin. Siis koko kaivanto pitäisi täyttää kevytsoralla.
Massanvaihtokustannukset alkavat käydä suuriksi, tontti kärsii lisää ja kustannukset ovat melkoista luokkaa.
Toimivuus alkaa olla hyvään suuntaan ja rakenteesta tulisi oikeaoppisesti tiivis sisältä ulospäin harveneva.
Mikäli rakennuksessa on painumisongelmia, kevytsoran käyttö samalla kevennysrakenteena on varsin kätevää.
Viimeisen päälle rakenteita saadaan käyttämällä kevytsoraa ja Fuktisol levyjä yhdessä, tämä tietysti vaatii rahaa, mutta toimivuuskin on erinomainen.
Tavallisiin perustusremontteihin riittää kyllä pelkkä salaojittava lämmöneriste 100 mm paksuna, jolloin massanvaihdon pienuudesta johtuen saadaan levyn hinta takaisin.
Eteenpäin ajatellessa levyn toimiessa aina tehokkaana kuivaajana saadaan erinomaisen turvallinen rakenne, joka lopulta tuo lisää säästöä, niin energian kulutuksessa, kuin muutenkin.
Massanvaihtokustannukset alkavat käydä suuriksi, tontti kärsii lisää ja kustannukset ovat melkoista luokkaa.
Toimivuus alkaa olla hyvään suuntaan ja rakenteesta tulisi oikeaoppisesti tiivis sisältä ulospäin harveneva.
Mikäli rakennuksessa on painumisongelmia, kevytsoran käyttö samalla kevennysrakenteena on varsin kätevää.
Viimeisen päälle rakenteita saadaan käyttämällä kevytsoraa ja Fuktisol levyjä yhdessä, tämä tietysti vaatii rahaa, mutta toimivuuskin on erinomainen.
Tavallisiin perustusremontteihin riittää kyllä pelkkä salaojittava lämmöneriste 100 mm paksuna, jolloin massanvaihdon pienuudesta johtuen saadaan levyn hinta takaisin.
Eteenpäin ajatellessa levyn toimiessa aina tehokkaana kuivaajana saadaan erinomaisen turvallinen rakenne, joka lopulta tuo lisää säästöä, niin energian kulutuksessa, kuin muutenkin.
