Yläpohjan eristys

[Samuel]

Tulipa taas aloitettua isompi urakka, mitä alunperin ajattelin. Aluksi oli ajatus avata yhden huoneen vinokatto, koska sieltä tuli vettä sisään.
Samalla tuli sitten pistettyä puruja säkkiin olohuoneen, eteisen ja makuuhuoneiden katosta. (n. 60 jätesäkillistä.)

Aaltopeltikatto oli tehty sillä tavalla, että peltejä ei oltu limitetty tarpeeksi, ja päivä paistoi joistakin kohtaa. Ei tartte enää ihmetellä miksi tuli vettä sisään. Nyt ajattelin seuraavan laista rakennetta.

Vinokattojen osuudelle:
ulkoa sisäänpäin
50mm ilmarako
150mm uretaani kattotuolejen välissä
120mm utertaani poikittain
lauta koolingiksi
paneeli



Suorien kattojen osuudelle:
Olen jo poistanut vanhat pinta kattomateriaalit (paneelia, halteksia, ja pinkopahvia), ja jäljellä on nyt vanha raakalaudoitus, joka on kiinnitetty kattotuoleihin. Ajattelin huomenna nykäistä tuon raakalaudoituksen irti, sitten voisin kattotuolien päälle (siis yläpuolelle) laittaa 150mm uretaanilevyn.
Eli sisältä päin kun katsoo kattoa näkyy kattotuolit ja niiden välistä pilkisää uretaani.
Uretaanilevysen päälle heittelisin sitten purut takaisin (n. 40cm)

Mikä lienee tuommoisen rakenteen U arvo (150mm uretaani + 400mm puru)

[Ari]

http://www.spu.fi/files/spu/muut/U-arvo ... 090702.pdf

[Samuel]

Hiukan kun tutkiskeli ja kyseli, niin löytyi tämmöinen sivusto.
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf
Sivulla 13 löytyy purueristeet arvot:

Normaalinen lämmönjohtavuus λn
W/(m⋅K)
kutterilastu,
löysänä 0,08
sullottuna 0,12


sahanpuru,
löysänä 0,12
sullottuna 0,08


Oliskohan painovirhe, kutterinlastu muka eristäisi paremmin löysänä, kuin sullottuna, ja sahanpuru toisinpäin??

[Mika_L]

Pienen insinöörin mieleen ei vain yksinkertaisesti mahdu, miksi joku laittaa lattiatason yläpuolelle puutaloon uretaanieristeitä (lasivillalle myös ehdoton ei, kun kyseessä oma talo). Vinon osan eristämisessä kannattaa varmistua esim. naulaamalla 2"x2", että varmasti jää riittävä tuuletusrako uretaanin yläpuolelle.

Enemmän kuin u-arvo, minua kiinnostaisi rakenteen kosteustekninen toimivuus. Mikäli oikein ymmärsin, uretaani tulee lämpimämmälle ja purukerros kylmemmälle puolelle? Tuossahan tulee tilanne, että sinulla on paksu purukerros, joka on aikaisempaa kylmempänä. Joko hylkäisin purueristeen käytön uretaanin päällä tai sitten varmistaisin sen kosteusteknisen toimivuuden esim. Dof-lämpö-ohjelmalla, ilmaiseksi ladattavaan demoon saa muutaman kerroksen laitettua.

[Tinakenkäpoika]

Itse en alkaisi enää tunkee puruja tuonne takaisin uretaanin päälle. Kun siellä on jo jotakuinkin täysin höyrytiivis uretaani, niin päälle voisi mennä esim. kivivilla puhallettuna vaikka.

[Samuel]

Päätin jättää purut pois ja laitan reilummin uretaania. Samalla ajattelin asentaa yläkertaan (104m2) koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Osaisiko joku suositella hyvää laitetta? Hinta/laatu saisi olla kohdallaan.

[Elämä on]

270mm uretaania kuulostaa kyllä aika reilulta määrältä ja meinaat vielä lisätä? Meillä laitettu yläkerran vinoihin osiin uretaania 70+70mm. Ei muuten mutta tuo ilmanvaihto (vaikkakin lämmöntalteenotolla) hukkaa reilusti enemmän energiaa mitä heikompi eristys yläpohjassa. En tiedä nykyisten koneiden energian kulutuksesta mutta ilmanvaihtokone lämmöntalteen otolla vm.89, 2 kpl puhaltimia ja vuotuinen energiankulutus luokkaa 900kwh, siis pelkät puhaltimet.

[Samuel]

Ajattelin laittaa vinoille osille tuon 150+120 ja katon suoralle osalle 150+150. Kesällä tuo painovoimainen ilmanvaihto on tuntunut tehottomalta jo tähänkin asti, saati sitten, kun tiiveyttä lisätään. Ei pysy paperitestissä paperi räppänässä kiinni. Eli vetoa ei oikeastaan ole. Asumismukavuuden kannalta tuon koneellisen ilmanvaihdon ajattelin asentaa.


Mitenköhän toimisi tämmönen:
http://www.newcontrol.fi/ilmanvaihtolaite.htm

[TimoAB]

Samuel,
matalaenrgiatalon yläpohjan eritysvaatimus on 50 cm villaa, jota vastaa 25 cm uretaania. Aika tanakasti eristettä siis suunnittelet tuuttaavasi!

Meillä ratkaistiin homma 5+5 cm uretaania tukien väliin, alapuolelle 7 cm, yhteensä siis 17 cm. Saa olla aika pitkät ruuvit, että pääsee tuon seitsemänkin sentin läpi laittamaan koolinkeja kiinni.

Kärkikolmioon oli turha haaskata kallista uretaania. Sinne ajettiin 50 cm selluvillaa, lämpimälle puolelle höyrynsulkumuovi, kun eristysprojektiin johtanutta homekattoa ei haluttu uusia. Selluvilla on sikanopea tuutata paikoilleen, sen osuuden kokonaiskustannukset meillä 600 euroa. Uretaanilla kärkikolmion eristäminen on kovasti työläämpi keikka, varsinkin kun ne sun vaakatuet on kuitenkin aivan käyrät, ainakin meillä oli. Mekin ajateltiin ensin jättää ne näkyviin, mutta olivat kamalan näköiset ja tosiaan eri tasossa ja väärät ja vajaakanttiset. Päädyttiin lyömään kylkiin oikaisut, jonka alapuolelle siis se höyrynsulku ja kattopanelointi.

Koneellinen iv on tuollaisessa ratkaisussa varmasti hyvä, meillä on Enerventin Pandion EDW, joka mittarin mukaan lykkää talosta ulos vain pari-neljä astetta lämpimämpää ilmaa kuin ottaa sisään. Joku energiakonsultti minulle taannoin sanoi, että koneellisen iv:n säästö on vuositasolla noin 3000 KwH, siis sen käyttämänsä oman sähkön jälkeen.

Tiedoksi sitten, että uretaanin ääneneristys on merkittävästi huonompi kuin sahanpurun. Vaikka ei se selluvillakaan kummoista ole. Meillä on melkoisen romanttista sateella...

Ja toinen vinkki: laita se sisäpuolinen uretaani alumiinipintaisena. Vaikka urtsia myydään M1-päästöluokituksella, olen eräältä sisäilma-asiantuntijalta saanut ymmärtää, että se saattaa päästää sisäilmaan formaldehydiä. Ei kiva.

MikaL: kyllä tuon selluvillaa uretaanin päällä -ratkaisun pitäisi olla kosteusteknisesti ok, onhan sisäpuolella täysin tiivis höyrynsulku. Mutta uretaanin käyttäminen kärkikolmion alueella on muuten mielestäni turhaa.

[Samuel]

Sattuu tuota 150mm alumiinipintaista uretaania olemaan tuossa pihhassa reilusti. Sen takia ajattelin sitä käyttää. Pienempikin määrä varmasti riittäisi, mutta ainakin yläpohja olisi riittävästi eristetty, myös tulevaisuuden energia märäyksiä ajatellen. Voipi olla, että laitan 150mm uretaania myös seiniin. Sen takia tuo koneellinen ilmavaihto olisi must juttu :)

[Mika_L]

MikaL: kyllä tuon selluvillaa uretaanin päällä -ratkaisun pitäisi olla kosteusteknisesti ok, onhan sisäpuolella täysin tiivis höyrynsulku. Mutta uretaanin käyttäminen kärkikolmion alueella on muuten mielestäni turhaa.[/quote]

"Huoleni" koskettikin lähinnä tuota jos vanha puru olisi pantu tuohon uretaanin päälle, koska vanha purun joukossa voi olla ties mitä epäpuhtauksia.

Olen joskus pohdiskellut ja tutkinut rakenteiden toimintaa muutaman ohjelman avulla ja huomannut, että ainut mikä vaikuttaa on tiivis höyrynsulku, mutta missään en ole vielä tavannut ohjelmaa, jossa olisi ollut "inhimillisiä" piirteitä. Entä jos höyrynsulku ei olekkaan täysin tiivis, kuinka suuri ilmavuoto aiheuttaa jo ongelmia, koska käytännössä mikään työmaalla tehty sauma ei ole tiivis, ainakaan jos puhutaan pidemmästä tarkkailuajasta.