Mikä sora?

[cahtty]

Etsin pihatielle sopivaa pintaa, ja esim. etelänaapurissamme ja myös muualla etelämpänä toisinaan tapaa sellaista huomattavasti vaaleampaa n.30-luokan sepeliä(?) joka on ominaisuuksiltaan hämmentävän erilainen tähän kotoiseen murskeeseen/sepeliin nähden. Se kun tiivistyy yllättävän kiinteäksi pinnaksi, joka ei rullaa jalan/auton alla. Ja kaiken lisäksi tuo ei ole teräväsärmäistä joten se mukava myös paljaalle jalalle. Millä nimikkeillä moista voisi yrittää netin syövereistä etsiä? Oma mielikuvitus loppui heti kesken...

-cahtty-

[duppa]

Tää voi olla tyhmä kysymys, mutta olethan käynyt kysymässä näiltä naapureiltasi, että mitä soraa heillä siellä käytössä on?
Jos et ole, niin sehän on helpoin tie selvittää mitä "lajiketta" ovat ostaneet , mistä , mihin hintaan ym.ym.
-Duppa-

[Jarnoh]

Olen huomannut, että murske ja muutenkin maa-ainekset saattaa vaihdella sen mukaan missä ja millä vehkeillä se on tehty. Ainakin Kajaanista joistakin Firmoista saa ``mursketta´´ ja joistakin sellaista tavaraa, joka kovettuu jo pienellä polkemisella aivan kuin olisi jo lätkätty ja tiivistetty.

[Ratakisko]

Maalajeista:

Sora on luonnon omaa tavaraa joka on siis erikokoisten hieroutuneiden ja hioutuneiden kivien seosta. Monesti sora sisältää sekalaisia raekokoja aina 0.5mm:stä ylöspäin. Sora on parhaimmillaan veden kapillaarisen nousun estämistarkoituksessa, koska pyöreän kiven pinnassa ei ole kosteudelle tarttumapintaa niin paljoa kuin karkeammissa kivissä.
Soraa voidaan myös murskata jolloin syntyy soramursketta. Sora suoraan montulta otettaessa ei juurikaan kiinnity, ellei se sisällä runsaasti hienomman pään kokoja (lähellä 0:aa milliä)

Murskeet ovat puolestaan kiviaineksesta (kalliosta) murskaamalla tehtyjä materiaaleja. Murskaamalla tehdyt materiaalit ovat aina rosoisia pinnaltaan ja sisältävät suoraan murskasta tullessaan hienoainesta joka lisää kapillaarista nostetta hiukan, mutta vastaavasti hienoaineksesta johtuen murskeet tiivistyvät erittäin lujaksi ja pysyväksi kerrokseksi. Mitä isompi raekokoista mursketta sitä paremmat on sen kapillaariset ominaisuudet. Parhaat kapillaarisuuden esto ominaisuudet ovat sepelillä.

Sepeli on tiettyä raekokoa, joka on seulottu murskeesta poistamalla siitä liian isot rakeet ja myös liian pienet rakeet (hienoaines sitoo eniten vettä). Yleisimmät sepeli koot ovat:
- 8-16 mm. pikkusepeli, käytetään salaoja-, viemäri-, radon- yms. putkien ympärillä sekä lattialaatan alapuolisessa kapillaarikerroksessa. Piha-alueilla tämä on se koko jota käytetään pihalla ja rakennusten seinänvierillä
- 16-32 mm sepeli tai iso sepeli, käytetään anturoiden ja muiden rakenteiden alla kapillaarikatko kerroksena, sekä monesti seinänvierillä rakennuksissa
- 32 mm -> ratasepeli, käytetään junaradoilla radan paikallaan pitämiseen

Sepelilajit eivät kiinnity tiivistettäessä vaan säilyvät irtonaisena. Isommat sepelit tarttuvat toisiinsa rakeen karkeuden avulla (esim ratasepeli) jolloin materiaali on ikäänkuin irtonaista, mutta tukevaa (hankala selittää)

Sepelilajeja saa myös pestyinä, jolloin niistä pyritään poistamaan kaikki hienoaines (murskauksessa syntynyt pöly ja lähellä 0 mm:ää olevat rakeet) ja tällöin niiden kapillaarisen vedennousun estämisominaisuudet paranevat.


Murskeita on useita kokoja 0 mm:stä 90 mm:iin

0-6 tai 0-8 mm, kivituhka. Käytetään monesti pihoissa koska on siisti ja sileä materiaali ja kiinnittyy ja tiivistyy hyvin kovaksi pinnaksi. Nykyään käytetään vähemmän pihoissa koska on liian hienoa ja kantautuu sateella kengänpohjissa kurana rakennuksiin sisälle
0-11/12 mm on nykyisin eniten käytetty varsinkin murskepintaisissa kerrostalo ja rivitalopihoissa. Senverran karkeampaa ettei kulkeudu juurikaan sateella tai muutenkaan mihinkään
0-16 mm, pikkumurske. Käytetään pääosin putkikaivannoissa (16 mm isoin sallittu raekoko viemäri yms. putkien ympärillä) putkien petaamiseen ja tukemiseen, kuten myös syväkeräysastioiden, lampunjalkojen, kaivojen ja muiden tuettavien esineiden asentamisessa. Tiivistyy ja kiinnittyy lujaksi.
0-31/32 mm Käytetään liikennealueilla kantavana kerroksena. Tiivistyy ja kiinnittyy erittäin lujaksi, jolloin esim. asvaltti on tukevalla pohjalla (voidaan käyttää pintana myös sellaisenaan tai päällystettynä ohuella kerroksella pienempää mursketta sileämmän pinnan saavuttamiseksi.)
0-55/56 mm Sama kuin yllä, isompi raekoko on halvempi.
0-90 mm Käytetään liikennealueilla jakavana kerroksena (jakaa esim ajoneuvoista kantavan kerroksen välityksellä tulevaa kuormaa perusmaalle (estää urien syntymistä jne kun autonrengas ei paina perusmaahan suoraan vaan kuorma jakautuu isolle alueelle). Käytetääm nykyään myös rakennusten sisätäytöissä, koska materiaalin hinta on huokeahko ja tiivistyminen varmaa, jolloin estetään mahdollisten painumien syntyä.

Anteeksi, tästä tuli vähän tämmöinen epistola, mutta toivottavasti tästä on jollekin iloa pohtiessaan mitä materiaalia laittaa mihinkin.

[cahtty]

Juu, ihan hyvä katsaus Ratakiskolta lajeihin, ja omaa viestiä lukiessani uudestaan, olin kyllä aika huolettomasti käyttänyt termejä. Ja muutoinkaan en selkeästi ollut kovin selväsanainen (vaikka itse ymmärsin hyvin sitä kirjoittaessani )

Tarkoitin etelänaapurilla tuota Eestin puolta, ja vastaavasti olen samankaltaiseen ainekseen törmännyt mm. Italian ja muidenkin välimeren alueiden maissa. En silloin ymmärtänyt paikallisilta tiedustella vaikka se olisikin ollut varmasti fiksua, ei vain ollut ajankohtaista.

Näin tarkemmin ajatellen tuo viittaus 30-luokkaan tai kokoon saattoi olla ehkä virhe omassa mittatulkinnassani, mutta jos käyttäisin paremminkin omaan empiiriseen maailmankuvaan paremmin sopivaa ilmausta, niin kyse on tosiaan noin peukalonpään kokoisesta jakeesta. Väriltään se on varsin vaaleaa, vaalea beige saattaisi kuvata parhaiten, joskin vähän erisävyisiä niitä tietty on. Ja siis yhden koon tavaraa, eli seulottua se olettavasti on (ei siis hienoainesta mukana). Voisiko kyse olla jostain kalkkikivipohjaisesta tavarasta?

-cahtty-

[sinna]

Minulla tuli kuvailustasi mieleen sana "singeli", ja wikepedia kertoi siitä:
"Singeli on luonnon pyöristämää pienikokoista kiviainesta, joka on seulottu sorasta erilleen siten ettei siinä ole lainkaan hienoa sora-ainesta. Singelin tyypillinen raekoko on 3–6, 8–16 tai 16–32 millimetriä. Yleisin singelin käyttökohde on maanpinnan päällystäminen. Kivirouheesta singeli eroaa siinä, että kivirouhe on valmistettu isommista kivistä murskaamalla, jolloin sen pinnat ovat murtopintoja."

Vanhempien 70-luvun autopaikalla oli tälläista singeliä, eli on sitä ainakin joskus ollut Suomessakin saatavilla.

Sanna

[audia4]

Etelänaapurin vaalea kivi on mitä ilmeisemmin jotain kalkkikiveä. Samanlaista kalkkikiveähän esiintyy etelä-euroopassakin.
Virossa peruskallio on satojen metrien syvyydessä toisin kuin suomessa, joten sen käyttö vähäistä.
Kai se ihan kestävää kiveä on -onhan sitä linnojen rakentamiseenkin käytetty?

[juha1]

Maalajeista:


0-6 tai 0-8 mm, kivituhka. Käytetään monesti pihoissa koska on siisti ja sileä materiaali ja kiinnittyy ja tiivistyy hyvin kovaksi pinnaksi. Nykyään käytetään vähemmän pihoissa koska on liian hienoa ja kantautuu sateella kengänpohjissa kurana rakennuksiin sisälle
0-11/12 mm on nykyisin eniten käytetty varsinkin murskepintaisissa kerrostalo ja rivitalopihoissa. Senverran karkeampaa ettei kulkeudu juurikaan sateella tai muutenkaan mihinkään
0-16 mm, pikkumurske. Käytetään pääosin putkikaivannoissa (16 mm isoin sallittu raekoko viemäri yms. putkien ympärillä) putkien petaamiseen ja tukemiseen, kuten myös syväkeräysastioiden, lampunjalkojen, kaivojen ja muiden tuettavien esineiden asentamisessa. Tiivistyy ja kiinnittyy lujaksi.
.

lainataan hieman vanhempaa topiccia, aihe kuitenkin on ajantasainen..

kivituhkaa olen miettinyt itsekin, mutta kun siitä juuri tulee kostealla ilmalla sitä likaa sisälle, niin ei käy laatuun. jotain isompaa saisi olla mutta onko nuo isommat laadut sellaisa että miistä tulee kovapintaisia, jolloin pihalla voi huoletta ajella polkupyörällä ja esim moottoripyörä pysyy pystyssä sivutuella, eikä painu sivujalka ja uppoa samantien..? mielellään vesi saisi edes hieman imeytä aineeseen taikka sitten valua tehokkaasti pois ettei lätäköitä juuri jäisi..

miten tuo 0-11/12 pysyy pinnalla, kovettuko vaiko kiehuuko koko ajan?

kemin ktk:n sivuilta tutkin mitä laatua nupillisen pihaan tilaisin, löytyy aika monena kokona tuota pintamursketta, todennäköisesti tornion outokummun sivutuotetta tms louhittua tavaraa sekin saattaa olla. tuskin kuonaakaan.. tuolta pintamursketta löytyisi 0-11 ja 0-16 kokoisena, mutta kumpi noista paremmin sopii kotipihaan ja jämähtää siihen kovaksi? ja miten se saadaan kovaksi, vesihanasta vettä ja autolla ajella päällä? lätkällä? ja jos lätkällä, niin miten se vaikuttaa pihan rakennuksiin, etenkin jos osa seisoo tolppien nokassa..?

http://www.ktk-kemi.fi/tuotteet.html

[Yölento]

Sanotaan nyt että tuo 0-16 ja kovaa käyttöä! Se asettuu ihan omia aikojaan ilman mitään sen kummempia temppuja, voihan siinä ajaa muutaman kerran niin tarttuu pinta nopeammin kiinni.

[markokoo]

Etelänaapurin vaalea kivi on mitä ilmeisemmin jotain kalkkikiveä. Samanlaista kalkkikiveähän esiintyy etelä-euroopassakin.
Virossa peruskallio on satojen metrien syvyydessä toisin kuin suomessa, joten sen käyttö vähäistä.
Kai se ihan kestävää kiveä on -onhan sitä linnojen rakentamiseenkin käytetty?

Kalkkikiveä on joo. Mutta ei se sillä tavalla kestävää ole kuin nämä meidän kivet. Kuressaaren piispanlinnan korjaustöitä olen tässä vuosien varrella seuraillut ja kyllä niissä alkuperäisissa rakenteissa erityisesti valleissa on alkuperäiset osat olleet aika huonossa kunnossa ihan kiven osaltakin. Mutta toki kestää joo tossa käytössä kivi kuin kivi melko hyvin, todisteena juurikin samainen linna.

Teiden tekoon kalkkikivi ei mielestäni ole hyvää (huom: teitten teosta Virossa ei ole minulla muuta tietoa kuin omat nähdyn mukaan tehdyt johtopäätökset). Virossa tiet tuntuvat painuvan paljon herkemmin syville urille ja "röykyttävät" ja myös niihin tehdään aika tiuhaan tahtiin remonttia samoille käytetyille osuuksille, yhteenkin pätkään muistan tehdyn peruskorjauksen (siis ihan pohjia myöten auki) ainakin 3 kertaa 15 vuoden aikana). Syyksi oletan että tuo kalkkikivi pohjana on huonompi kuin peruskalliosta tehty murske. Jonkun verran satamissa on näkynyt murskelaivoja mustaa mursketta tuomassa, ilmeisesti Suomesta.

[cruise]

Täryttimen hankkiminen pienten alueitten tiivistämiseen tuntuu turhalta, vaikka vuokraamalla varmaan saisi homman hoidettua kohtuuhinnalla. Pienen 15 neliön kivetyksen alustaksi tasoitetun kivituhkapedin tiivistin pukemalla jalkaan vanhat käyttökelvottomat slalomsukset monoineen ja tramppaamalla niillä alue ristiin pariin kertaan. Ennen tramppaamista kastelin alueen läpikotaisin puutarhasadettimen avulla. Voi olla, että oli turhan järeä toimenpide, kun kyse oli vain 10 sentin paksuiseta patjasta.