Harri68 kirjoitti:
Onkos kokemuksia "datasähköstä"? Eli niistä joiden avulla saapi siirrettyä signaalia sähköverkkoa pitkin.
On.
Planet powerline merkkisiä datasähköpurkkeja tuli hommattua pari kappaletta ja ne pelaa loistavasti. Toinen purkki ADSL-modeemin
kyljessä, ja toisen voit roudata vaikka autotalliin, jos on saman sähkötauluun kytketty pistorasia. Jos haluaa lisää dataverkon kytkentäpisteitä,
hakee yhden purkin lisää. Erityisen ilahduttavaa noissa oli käyttöönotto. Töpseli ja RJ-45 piuha kiinni. Homma toimii häiriöttä ilman ajureiden virittelyä ja kaapelivetoja....
adrian kirjoitti:jos on saman sähkötauluun kytketty pistorasia.
Siis ei kai nuo jokaisessa vaiheessa toimi? Oletan, että vain yhdessä vaiheessa kerrallaan. Eli pitäisikö olla kolme purkkia, jotka on kytketty yhteen, jotta saisi koko sähköverkkonsa kattavan?
JJ72 kirjoitti:En tiedä tulisiko 108MB tai 300MB langattomasta nuo läpi. Toinen raivostuttava asia on se että langaton yhteys pätkii harva se päivä... Keittiössä oleva läppäri menettää verkkoyhteytensä joka kerta kun mikron käynnistää. Ja yksittäistä laitetta on turha syyttää, ongelmia on 4:llä eri läppärillä ja kahdella eri tukiasemalla. Kyllähän langattomalla iltalehden verkkojulkaisua lukee, mutta ei niistä oikeen tositoimiin taida vielä olla...
720p videon pitäisi toimia kohtuullisesti jo 54Mbs nopeudella... ainakaan meillä ei ole mitään ongelmaa ajaa PS3-mediaserverillä 720p videota pleikka 3:lle... 1080p videota taas ei tarvitse edes haaveilla.
Kannattanee aloittaa siitä että katselee millä kanavalla oma wlan operoi ja millä kanavilla naapurustossa operoidaan. WLAN-purkki kannattaa lukita pitämään kanava, jolla ei ole naapurustoliikennettä ja jolla saadaan voimakkain signaali (voimakkain kanava riippuu siitä onko sinulla eurooppalaisen vai amerikkalaisen speksin mukainen purkki... google tietää lisää aiheesta, en ehdi etsimään linkkiä nyt).
Toinen juttu on noiden kahden tukiaseman välinen kytkentä ja se miten mediaa tarjoava kone on liittyy verkkoon... meillä on tukiasemat langalla yhdistetty kytkimeen ja mediaserveri on myös langan päässä, joten ainoastaan wlan-purkki-pleikka väli menee ruuhkaisia radioaaltoja pitkin.
Kannattanee aloittaa siitä että katselee millä kanavalla oma wlan operoi ja millä kanavilla naapurustossa operoidaan. WLAN-purkki kannattaa lukita pitämään kanava, jolla ei ole naapurustoliikennettä ja jolla saadaan voimakkain signaali (voimakkain kanava riippuu siitä onko sinulla eurooppalaisen vai amerikkalaisen speksin mukainen purkki... google tietää lisää aiheesta, en ehdi etsimään linkkiä nyt).
Useampaa eri kanavaa on kokeiltu, ja kuten sanottu, neljää eri läppäriä ja kahta tukiasemaa... Tukiasemana on tällähetkellä Linksys WRT54GL ja ohjelmistona Tomato. Naapuriin on senverran matkaa ettei talossa kuulu mikään muu wlani.
Toinen juttu on noiden kahden tukiaseman välinen kytkentä ja se miten mediaa tarjoava kone on liittyy verkkoon... meillä on tukiasemat langalla yhdistetty kytkimeen ja mediaserveri on myös langan päässä, joten ainoastaan wlan-purkki-pleikka väli menee ruuhkaisia radioaaltoja pitkin.
Meillä ei ole kuin yksi langaton tukiasema. Mediaa tarjoava palvelin on kiinni 10/100 kytkimessä, jossa myös yhdessä portissa tuo wlan tukiasema (joka siis on tyhmennetty sillaksi sisäverkon ja wlanin välille). Palvelin jakaa IP:t, myös wlan:lle.
JJ72 kirjoitti:Meillä ei ole kuin yksi langaton tukiasema. Mediaa tarjoava palvelin on kiinni 10/100 kytkimessä, jossa myös yhdessä portissa tuo wlan tukiasema (joka siis on tyhmennetty sillaksi sisäverkon ja wlanin välille). Palvelin jakaa IP:t, myös wlan:lle.
Hassulta kuulostaa ettei toimi kun meillä toimii vastaava viritys kuuden pc:n ja pleikka 3:n kuormalla (pleikan wlanin max nopeus on 54Mbs kuten myös meidän wlan-purkin).
Tuossa esimerkiksi eilen illalla katselimme vaimon kanssa 720p elokuvaa pleikalta (elikkäs siis tavara siirtyi mediapalvelimelta verkon yli pleikalle), pojat pelasivat Blocklandia omilta läppäreiltään (=kohtuullinen kuormitus verkolle) ja teiniprinsessa hakkasi raivopäisesti naamakirjaa omalta läppäriltään... mikään ei tökkinyt, ei ainakaan elokuva.
Wlan-purkkina alakerrassa, mihin toiminta keskittyi, toimii Wippies Homebox... elikkäs ei mitään viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa.
Jännä juttu, meillä ei tosiaankaan voi "hd-ready" leffaa katella wlanin yli, ei edes Ixus120:llä otettua muutaman minutin videopätkää... Ja itseasiassa muistu mieleen että tässä nykysessä läppärissä on verkkokorttikin jo vaihdettu, eli senkin viallisuus on pois suljettu... Alkaa kallistumaan jonkun ympäristötekijän aikaansaamaks tää ongelma... tupa on kyllä täynnä energiansäästölamppuja jotka tunnetusti on melkosia häiriöpesiä... Täytyy tutkailla...
Hep kirjoitti:Rohkenen hieman epäillä, että oli ihan raakadataa. Sillä 1920x1080x3 = 6 220 800 tavua per kuva. Niitä 25 sekunnissa tekee tarpeeksi 155.5MB/s. Siitä vielä biteiksi niin tulee 1.24Gb/s (ilman ääniä ja protokollia ym.).
Siis kyseessä oli TV-tuotantovehkeet, aivan. Gigainen verkko selvisi siitä, tosin ei mitään hajua, mitä se kokeiltu mediamuuninserveri oli syönyt, kun oli lukittu ruuveilla räkkiin. Piuha meni sisään kuvamikseriltä ja verkkoletku ulospäin laniin. Hiirellä sai hinata ulosmenevän liikenteen säädintä näytöllä mieleiseensä asentoon.
joskus on joutavaa odotteluaikaa ihan liikaa, eikä viiti yhtenänsä tupakkitauoilla rampata, niin tulee kokeiltua asioita
Jos viititte joskus kattoa, niin digitv:n datavuot on todella kapeita - ja sama DVD:llä. Niitä signaaleja pakataan melkoisen tunteella, verraten siis luomusignaaliin. HDTV on ihan sama juttu.
adrian kirjoitti:jos on saman sähkötauluun kytketty pistorasia.
Siis ei kai nuo jokaisessa vaiheessa toimi? Oletan, että vain yhdessä vaiheessa kerrallaan. Eli pitäisikö olla kolme purkkia, jotka on kytketty yhteen, jotta saisi koko sähköverkkonsa kattavan?
Jaa, tuohon en osaa kommentoida. Kahdella purkilla ja läppärillä on kuitenkin tullut testattua yhteyttä kutakuinkin jokaisessa huoneessa. Hyvin pelaa.
terv. Ari
PS- Homma oli jokseenkin huvittavan näköistä, kun tempasin testimielessä ulkopistorasiaan kymmenen metrin roikan, ja siihen perään boksin ja läppärin. Spotify raikasi rokkia terassilla....
adrian kirjoitti:jos on saman sähkötauluun kytketty pistorasia.
Siis ei kai nuo jokaisessa vaiheessa toimi? Oletan, että vain yhdessä vaiheessa kerrallaan. Eli pitäisikö olla kolme purkkia, jotka on kytketty yhteen, jotta saisi koko sähköverkkonsa kattavan?
Mun käsittääkseni data siirtyy nollajohtimessa ja pitäisi toimia siten kaikissa vaiheissa. Ainoastaan sähkömittari stoppaa liikenteen. Todellinen nopeus on jotain 50Mbit/s vaikka 200 luvataan. Mutta hyvin riittää siis kotiverkon kikkuloiksi.
Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä.
Pohditaan samaa asiaa minkä tein ite uusiksi tähän omaan kämppään: narukaapeloinnin ja langattoman yhdistelmä.
Kumpikaan yksin ei toteuta nykyaikaisen HDTV + PS3 + Vitusti Koneita -tyyppisen talouden tarpeita. Meillä on tosiaan kodin elektroniikkaa verkossa hitosti, ja niillä on aivan erilaiset tietoliikennetarpeet. Osa viestii LANissa suurella nopeudella, ja osa nettiin ja takasin mutta hitaampaa tahtia. Tässä kokemuksiani oman intran rakentamisesta remontin yhteydessä:
Suunnittelu:
Avainsana suunnittelussa on arvuutella mihin asunnossa voi tulla korkean nopeuden tarpeita ja pakollisesti kiinteitä pisteitä. Sinne pistetään minimissään CAT5 mutta mielellään CAT6 kaapelia 1-2 vetoa pistokkeeseen.
Kaapelivalinta
Jos voit valita, ota aina laadukkaampi kaapeli. Sitä ei voi vaihtaa parempaan enää helposti jälkikäteen. Nyt hintaero CAT5 / CAT6 välillä on peanuts. Gigabitin LAN nopeudessa error rate alkaa huonolaatuisessa kaapelissa jo näkyä mittaustuloksissa. Vitosen ja kutosen ero on lähinnä laatu ja hinta.
CAT5 / CAT6 vedot ja pistokkeet:
Esim meillä on telkkaritason takana pistoke, ja siinä kiinni PS3 jolla soittelen musaa ja leffoja verkon yli NAS boksilta. Ei lagaa tippaakaan. Langaton B/G WLAN /54mb/s) ei riittäisi tähän tarkoitukseen. Työhuoneessa oli ajatuksena pitää pöytäkoneita ja pelata netissä joten sinnekin pistettiin fyysinen pistoke. Eipä oo tullu käynnistettyä niitä koneita, mutta jos tulee verkkoprintteri niin sitten se tulee sinne pistokkeeseen.
WLAN
Kannattaa ottaa suoraan B/G/N WLAN reititin. On saatavilla reilulla satasella malleja joihin saa suoraan kiinni kiintolevyt, verkkoprintterit ja sen sellaset vimputtimet. Esim D-Link DIR 855 on kotilaitteiden parhaimmistoa hinta-laatusuhteeltaan. Kaikki mikä ei tartte tosi nopeaa gigaista LANia menee hyvin N WLANin yli 300 mb/s vauhdilla. Leffat pyörii läppärillä NASsilta ihan kivasti itsellä.
Asentaminen
Helppo tehdä ja koteloida esim kaapelilistan tai jalkalistan sisään. Ensin vedetään kaapelit paikoilleen, sitten asennetaan rasiat seinään kiinni. Muista jättää riittävästi ekstraa roikkumaan että mahtuu asentamaan. Ne narut on pieniä. Seuraavaksi KVG:llä etsitään kaaviokuva nirunarujen värikoodeista ja asennusjärjestyksestä. Hyvälaatuisen kaapelin lisäksi tarvitset asianmukaiset kaapelipihdit ja narujen RJ45 kaapelinpäitä. Kannattaa ehkä ensin harjoitella joku parin metrin pätkä ja tehdä siitä itselle kokeilukappale. Jos se toimii hyvin, niin hyvät niistä seinäpistokkeistakin tulee.
Pohditaan samaa asiaa minkä tein ite uusiksi tähän omaan kämppään: narukaapeloinnin ja langattoman yhdistelmä.
Kumpikaan yksin ei toteuta nykyaikaisen HDTV + PS3 + Vitusti Koneita -tyyppisen talouden tarpeita. Meillä on tosiaan kodin elektroniikkaa verkossa hitosti, ja niillä on aivan erilaiset tietoliikennetarpeet. Osa viestii LANissa suurella nopeudella, ja osa nettiin ja takasin mutta hitaampaa tahtia. Tässä kokemuksiani oman intran rakentamisesta remontin yhteydessä:
Suunnittelu:
Avainsana suunnittelussa on arvuutella mihin asunnossa voi tulla korkean nopeuden tarpeita ja pakollisesti kiinteitä pisteitä. Sinne pistetään minimissään CAT5 mutta mielellään CAT6 kaapelia 1-2 vetoa pistokkeeseen.
Kaapelivalinta
Jos voit valita, ota aina laadukkaampi kaapeli. Sitä ei voi vaihtaa parempaan enää helposti jälkikäteen. Nyt hintaero CAT5 / CAT6 välillä on peanuts. Gigabitin LAN nopeudessa error rate alkaa huonolaatuisessa kaapelissa jo näkyä mittaustuloksissa. Vitosen ja kutosen ero on lähinnä laatu ja hinta.
CAT5 / CAT6 vedot ja pistokkeet:
Esim meillä on telkkaritason takana pistoke, ja siinä kiinni PS3 jolla soittelen musaa ja leffoja verkon yli NAS boksilta. Ei lagaa tippaakaan. Langaton B/G WLAN /54mb/s) ei riittäisi tähän tarkoitukseen. Työhuoneessa oli ajatuksena pitää pöytäkoneita ja pelata netissä joten sinnekin pistettiin fyysinen pistoke. Eipä oo tullu käynnistettyä niitä koneita, mutta jos tulee verkkoprintteri niin sitten se tulee sinne pistokkeeseen.
WLAN
Kannattaa ottaa suoraan B/G/N WLAN reititin. On saatavilla reilulla satasella malleja joihin saa suoraan kiinni kiintolevyt, verkkoprintterit ja sen sellaset vimputtimet. Esim D-Link DIR 855 on kotilaitteiden parhaimmistoa hinta-laatusuhteeltaan. Kaikki mikä ei tartte tosi nopeaa gigaista LANia menee hyvin N WLANin yli 300 mb/s vauhdilla. Leffat pyörii läppärillä NASsilta ihan kivasti itsellä.
Asentaminen
Helppo tehdä ja koteloida esim kaapelilistan tai jalkalistan sisään. Ensin vedetään kaapelit paikoilleen, sitten asennetaan rasiat seinään kiinni. Muista jättää riittävästi ekstraa roikkumaan että mahtuu asentamaan. Ne narut on pieniä. Seuraavaksi KVG:llä etsitään kaaviokuva nirunarujen värikoodeista ja asennusjärjestyksestä. Hyvälaatuisen kaapelin lisäksi tarvitset asianmukaiset kaapelipihdit ja narujen RJ45 kaapelinpäitä. Kannattaa ehkä ensin harjoitella joku parin metrin pätkä ja tehdä siitä itselle kokeilukappale. Jos se toimii hyvin, niin hyvät niistä seinäpistokkeistakin tulee.
Lexcom rasiat hankintaan. Mahtuu näppärästi uudenvakion rasioihin. Helppo asentaa , eikä tarvi ku puukon.
Itse taannoin tein rintsikkataloon verkon Cat 5 parikaapelilla (sattu olemaan rulla autotallissa.). Pisteitä tuli yhteensä 14 pitkin taloa. Lexcomit molempiin päihin ja ristariksi räkkipelti johon lexcomit menee suoraan kiinni. Tulee helposti siistiä. Patciltä lyhkäsillä piuhoilla switchiin kiinni ja perään vielä n sarjan langaton tukiasema. Siinä on pomminvarma systeemi joka toimii kuin tauti. Nettisurffailu näppärästi wlanin yli läppäreille yms. Sitten leffat ja musa menee kiinteän verkon yli. Kotiaudiopuolella 1-1,5mm2 monisäikeiset piuhotukset riittää kaikkiin käyttötarpisiin ja esim 2*1,5mm2 MSK kaapelin saa valkoisena joka on näppärästi naulattavissa seinään tai asennettavissa listaan. Jos kaiutin piuhoja jostain syystä tarvii irroitella on speakon varsin kätevä. Liittimeen saa myös aina 4mm2 kaapelin kiinni. Mutta ehkä ne naparuuvit tms touhut on ihan ok. HDMI piuhaksi valmis piuha, mittaa max 15 M. Ja hyvälaatuista sellaista. CAT muuntimet on kallista kikkailua jos ei tarvi pitempää siirtelyä. Linjatasoisiin audiosiirtoihin pitkillä matkoilla balansoitua kaapelia ja molmpiin päihin balansoitua signaalia lähettävät ja vastaanottavat masiinat (XLR3). Lyhyille vedoille RCA on oiva väline (laitteet sitteen samaan maapotentiaaliin niin säästytään ongelmilta).
Tällästä meillä ja toivottavasti kohta myös muilla :)
