Harmillinen tilanne - neuvoja?

[Savolainen]

Harkitsemme v. 57 rakennetun RMT:n ostamista, joka on päällisin puolin hyvässä kunnossa ja remontoitu. Kellarikerroksessa on betonipohjainen varasto, puuvarasto ja 2000-luvulla remontoidut takkahuone, kylpyhuone ja sauna, joissa lattialämmitys. Nyk. omistajan mukaan koskaan ei missään ole näkynyt kostautta, hometta tm. huolestuttavaa. Nyt kuitenkin kauppaa varten tehdyssä kuntokartoituksessa mittarit löysivät kosteutta kauttaaltaan kellarin lattiasta...edelleenkään ei siis missään näy vettä, pesutilan laatat eivät ole halkeilleet tm. Ilmeisesti kostaus on maaperästä nousevaa kosteutta, kun ei nykyaikaisia eristeitä ole käytössä...
Onko niin, että lattiassa oleva kosteus on aina terveyshaitta ja riski, vaikkei näkyviä merkkejä olisikaan..? Onkohan ainut keino korjata ko. ongelma purkaa koko kellarin lattia ja rakentaa pohjia myöten uusiksi? Niin isoa haastetta ei aiota ottaa, kun siihen ei taidot riitä, mutta jos pienemmillä korjaustoimilla selviää, niin sitä vielä harkitaan.
Harmittaa, kun olisi muuten niin ihana talo kyseessä.

[kortexx]

Eikohän tuo ole ominaisuus. Alunperin ei ole tarkoitettu, että kellariin rakennellaan lisätilaa asumiseen yms. Jos kellarissa tuuletukset kunnossa, ei ole terveydelle vaaraa, paitsi jälkeenpäin lisätyistä orgaanisista materiaaleista. Vasten parempaa tietoa vastasin, viisaammat kertokoon lisää.

[?keskellä kämmentä]

...kyllähän pelkkä betonikin homehtuu, mutta jos esim puurakenteet ovat kosketuksissa kostean betonin kanssa, niin nopeammin ongelmat alkaa. Mikä salaojien tila? Mitä kellarin seinien ulkopuolella? Siis maata vai näppylälevyä vai salaojittava&kuivaavaeriste??? Onko talon alla&ympärillä savea, kalliota vai muuta maata? Talo mäellä vai notkossa vai rinteessä?

[Savolainen]

Salaojat tiettävästi on, mutta ovat alkuperäiset eli tuskin enää toimivat. Kellarin seinien ulkopuolella on vain maata, maaperä on soraa/hiekkaa. Talo ei ole notkossa eikä rinteessä. Lähinnä oli mielessä, että jos tuohon jotain remonttia eristyksen suhteen pitää käydä tekemään, niin mahtaako esim. salaojittavan lämpöeristeen asentamisella seinien ympärille olla mitään apua (kun kosteusmittari näyttää kosteutta koko lattian alueella) vai onko tuossa auottava koko lattia, jos meinaa tuota kuivaksi saada?

[Almiira]

Mistään en mitään väitä tietäväni, mutta...

Meillä kuntotarkastuksessa ei löytynyt kohonneita kosteusarvoja eikä viiteitä kellarin lattian liiallisesta kosteudesta ole. Kuitenkin salaojitusta tehdessä havaittiin, että pohjaveden taso on käytännössä laatan alareunassa asti, eli jos sinne olisi siinä yhteydessä menty mittaamaan, niin varmasti kosteutta olisi löytynytkin. Voisiko teilläkin olla kyse siitä, eli talo on perustettu paikalle, jossa pohjavesi on korkealla ja kun se nyt taitaa olla erityisen korkealla, niin kosteusmittarit haistaisivat tämän veden? Meillä ratkaistiin tuo korkea pohjavesi salaojituksen ja pumppaamon kautta. Jos teillä muutenkin olisi tarvetta salaojaremontille, niin asia hoituisi sitä kautta. Tämä on siis vain yksi mahdollinen selitys, voi toki olla että ongelma on ihan muualla. Mutta sen verran faktoista tiedän minäkin, että maaperä on aina kostea ja se kosteus nousee kapillaarisesti siihen betoniin ellei siinä ole mitään estämässä. Eli ilman vesieristeitä jne. betoni on maaperän laadusta riippuen aina enemmän tai vähemmän kostea. Tilan käyttötarkoituksesta sitten riippuu, että onko se ongelma vai ei.

[toivantero]

...kyllähän pelkkä betonikin homehtuu, mutta jos esim puurakenteet ovat kosketuksissa kostean betonin kanssa, niin nopeammin ongelmat alkaa. Mikä salaojien tila? Mitä kellarin seinien ulkopuolella? Siis maata vai näppylälevyä vai salaojittava&kuivaavaeriste??? Onko talon alla&ympärillä savea, kalliota vai muuta maata? Talo mäellä vai notkossa vai rinteessä?

Kuka taavi nyt väittää että betoni homehtuu?
Kaverilla varmaan auton pellitkin ruostumisen sijaan homehtuu.

[pvalila]

Tavallisesta betonista vesi kulkeutuu läpi, padot tehdään erityisestä patobetonista...Ja mistä vesi pääsee läpi, siitä kulkevat kyllä mikrobitkin. Eli ei voi ajatella, että betoni muodostaa suojakuoren, jonka läpi home ei pääse. Ja jos home kulkee laatan läpi, niin kyllä se laattaa saastuu sisältäkin.

- Betonin sisälle jopa halutaan huokoisuutta, puhutaan suojahuokosista, jotka ovat tärkeitä betonin pakkasenkestävyyden kannalta: vedellä on tilaa laajeta betonin sisällä rakennetta rikkomatta.

Mutta asiaan!

Jos tilat on rempattu vasta 2000-luvulla, on olemassa aika pieni mahdollisuus, että remontti on tehty oikein.

Oikeita tapoja on kaksi. Ensimmäisessä piikataan koko kellarin vanha lattia pois, kaivetaan lujasti maata, tehdään alle sepelistä tms. kapillaarikatko ja laitetaan eristeet ja salaojat ja valetaan uusi lattia ja tehdään vesieristeen aivan kuten uudessakin talossa.

Toinen vaihtoehto on realistisempi mutta rikkoo nykyisiä rakennusmääräyksiä. Siinä kellari jätetään edelleen sisäänpäin kuivuvaksi, eli kosteusteknisesti kellari toimii siten kuin kellarit ovat vanhoissa taloissa toimineet maailman sivu: maasta nousee kyllä rakenteisiin pikkuisen kosteutta, mutta se pääsee vapaasti haihtumaan lattiabetonin läpi kellarin sisäilmaan. Kun kaikki on kunnossa, tämä toimii oikein hyvin eikä kellarin sisäilman laatu ole huono.

Sanomattakin on selvä, ettei tällaiseen kellarin lattiaan saa laittaa muovimattoa päälle, eikä oikeastaan pitäisi jättää lattialle vuosikausiksi edes isoja esineitä, joiden alle jää tuulettumaton, tiivis tila. Laatoitus on ok, mutta hengittävää saumapintaa laattojen välissä on hyvä olla riittävästi ja saumalaastin kohtuullisen hyvin hengittävää. Lattialämmitys on kuulemma paha juttu, koska lämmitetty lattia muodostaa pumpun joka kiihdyttää veden kulkeutumista laatan läpi sisäilmaan (yritys kuivattaa talon alla oleva maa on toivoton, maaperä on aina kostea).

Rakennusmääräysten kanssa ongelma tulee siitä, että pesutilat ovat kosteita tiloja ja nykykäsityksen mukaan laattojen alle on aina vedettävä vesieriste. Ajatuksena on, että tuo vesieriste estää suihkuveden kosteuden kulkeutumasta laattaan, mutta todellisuudessa se estää laatan alla olevan kosteuden pääsemisen vapaasti huonetilaan eli tuomitsee kauniin laatoituksen alla olevan betonilattian ikuiseen kosteuteen.

Jos tiloja rempatessa on tulkittu, että kyseessä on vanha talo ja vesieristeiden suhteen voidaan soveltaa vanhoja rakennustapoja, on kyseiset vesieristeet jätetty vetelemättä laattojen alle ja tyydytty ostamaan suihkukaappi tai vähintään suihkuallas: tällöin maaperän kosteus pääsee edelleen haihtumaan sisäilmaan eikä ongelmia yleensä tule.

Lähes poikkeuksetta pesutilat on 80-luvulta lähtien rempattu (erään näkemyksen mukaan) väärin, eli lattiaan on vedetty yläpintaan vesieristeet vaikka alla oleva rakenne ei salli sitä. Suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa...

Kuinka iso riski ikuiseen märkyyteen tuomittu kellarin lattia kussakin yksityistapauksessa on, on aika vaikea ennustaa. Äärettömän yleistä tuo kuitekin on, ja homekatastrofeja tulee esiin harvakseltaan mutta oletettavasti ne tulevat lisääntymään reippaasti nyt, kun näistä 80-luvun synneistä nyt hiljalleen alkaa olla riittävän pitkä aika.

[Savolainen]

Kiitoksia vastauksista! Taitaa olla niin, että kyseessä on meidän tapauksessa (remonttitaidot/tilin saldo/elämäntilanne) liian suuri riski.
Kävi niin tai näin, niin ei kokemus hukkaan ole mennyt, kun tuli opittua paljon uutta aiemmin tuntemattomasta asiasta - siitä kiitos!

[lmfmis]

, mutta jos pienemmillä korjaustoimilla selviää, niin sitä vielä harkitaan.

Ongelmaa voi hallita laittamalla talon keskelle - lattiapinnan alle - kaivon joka poistaa veden paineen pohjan alta, mutta tavallisesti nämä rintsikat on perustettu hiekalle joka edelleen nostaa kapillaarisesti sitä kosteutta vaikka kaivaisi kuinka syvän kaivon..

Meillä on siis tuollainen puolitoista metriä syvä kaivo pannuhuoneen lattian alla jota uppopumppu säännöllisesti tyhjentää. Ilman pumppua vesi nousee varsinkin syksyisin ihan laatan pintaan asti.

Ero meillä oli että ennen tuota kaivoa maali korkkasi alle vuodessa kellarin lattioista ja kalkkihärmää nousi seinää pitkin.

Nyt kun on tuo kaivo tyhjentämässä talon alla on pysynyt maalit lattiassa ja seinät siistinä vaikka ei 100% kuivaa olekkaan. Eli laatan alla oleva hiekka pysyy edelleen kosteana.

[jope]

Kuka taavi nyt väittää että betoni homehtuu?
Kaverilla varmaan auton pellitkin ruostumisen sijaan homehtuu.

Homeet asustelee materiaalien pinnoilla. Hometaloissa ja niiden asukkaissa itiöitä on joka paikassa. Kuten lompakon muovisissa luottokorteissa, käyttöastioissa,kattiloissa ja ihan missä vaan mikä on ollut kosketuksissa huoneilman kanssa.......

[lapanen]

En näkisi tuossa olevan ongelmaa. Pvalilan vastaus kannattaa lukea hyvin läpi! Turha toistaa

[jope]

Siinä oli jo itsessään pieni ristiriitaisuus. Jos itiöt pääsee maaperästä nousevan kosteuden mukana huoneilmaan lattian tekeminen hengittäväksi ei kuulosta hyvältä idealta.
Sitä paitsi jos töllissä on ollut märkä/kostea lattia jo jonkin aikaa niitä jo levinneitä itiöitä ei saa enää pois pelkällä lattian korjauksella. Pitäisi tehdä paljon muutakin...

[lapanen]

Ei itiöt betonin läpi mihinkään pääse. Korjatkaa jos/kun olen väärässä.

[Laurakaisa]

Meillä on nyt tarkoitus aloittaa sauna- ja pesuhuonerempalla. Juttelimme alkuviikosta tutun urakoitsijan kanssa joka oli sitä mieltä että kovin on hyinen tunnelma pesutiloissa talvipakkasella jos ei laita lattialämmitystä. Ehdotti siis suunnilleen tuota ylempänä olevaa pvalilan mallia ("Ensimmäisessä piikataan koko kellarin vanha lattia pois, kaivetaan lujasti maata, tehdään alle sepelistä tms. kapillaarikatko ja laitetaan eristeet ja salaojat ja valetaan uusi lattia ja tehdään vesieristeen aivan kuten uudessakin talossa.") saunaan ja pukuhuoneeseen.

Toimiiko tuo systeemi niin, että on tosiaan tehty vain yhteen nurkkaan kellarista vai pitäisikö olla koko kellarin alueella? Tuntuu jotenkin ihan tajuttoman isolta ruljanssilta. Mutta toisaalta jos on hieno uusittu sauna jossa ei tarkene talvella käydä niin onko sekään sitten ratkaisu... Kiinnostaisi siis kuulla varsinkin sillä pvalilan esittämällä realistisemmalla toisella tavalla rempattujen saunojen omistajien kokemuksia - kaliseeko hampaat?

[jope]

Se on tajuttoman iso ruljanssi ja sen vuoksi noita sisäänpäin kuivuvia systeemejä siedetään kun usein ne toimii. Urakoijan mielipiteisiin syynä on mm. vastuukysymykset kun ei ole korjausrakentamisen luonteesta johtuen ihan päivänselvää kuka on vastuussa mistäkin jos se sisäänpäin kuivuminen ei toimikaan. Varmempi kaivaa ja tehdä eristykset määräysten mukaan kerran määräykset niin sanoo muuten voi tulla itkuja perään.....
Hampaiden kalisemiseen ne ei vaikuta kerran lämmityskaapelin saa mihin ratkaisuun tahansa. Paremminkin kosteushallintaan eli laattojen ym. paikallaan pysymiseen ja sisäilman laatuihin......