Vinkkiä/ näkökulmia yläpohjaremppaan

[Nike]

Vm. -41 puolitoistakerroksinen. Olen parhaillaan purkamassa yläpohjaa alakautta. Vastaan on tullut kaikenlaista: vanhaa toimivaa rakennetta (puru, lauta, pahvi), ja sitten vuonna 1982 lisättyä täysin käsittämätöntä villasirkusta. Ajatuksena olisi tehdä jotakuinkin yhdenmukaiset pystysuorat ontelot tuulensuojalevyistä kattoruoteiden väliin, ja täyttää ne sitten yläkautta sellupuhallusvillalla. Jostain syystä alkuperäinen rakentaja on vain kiinnittänyt kattoruoteet alapäästään suoraan seinän yläpäähän, tai siis ne on upotettu seinään, eli minkäänlaista tuuletusrakoa ei räystäältä katon alle ole. Tämän vuoksi aion nyt sitten samalla repiä vanhan aaltopeltikatteen pois, ja korottaa kattoa lisäämällä ruoteiden päälle ainakin 100mm palkit, jos ei jopa 150mm. Saan siten aikaiseksi tuuletus raon räystäälle, ja toisaalta säästän samalla sisätilaa ja -korkeutta. Uudeksi vesikatoksi laitan kolmiorimahuovan.

Mutta mutta, kaipaisin kokeneempien ajatuksia ainakin seuraavista seikoista:
- alkuperäiset kattoruoteet ovat vajaasärmäistä 2x4:sta, ja niiden koolausvälit vaihtelevat ollen n. 70-90cm. Osa niistä on myös jatkettu yksinkertaisella kylkiliitoksella, eli palkit on vain naulattu kyljistään pieneltä matkalta yhteen. Kun aion kattoa korottaa, niin yksinkertaistahan olisi vain esim. naulauslevyillä liittää uudet palkit vanhoihin kiinni, mutta sitten saan tuskailla tuulensuojalevyjen sovittamisen kanssa, pienentää tässä ja jatkaa tuossa. Olisikohan tähän jotain yksinkertaista menettelytapaa, että saisin koolausvälit tasaisiksi?

- Katon tukirakennemalli on jotakuinkin A-kirjaimen muotoinen, kattoruoteet on harjalla vain kiinnitetty päittäin yhteen, minkäänlaista yläpalkkia ei ole; onko tämä ongelma?

Ja pienellä budjetillahan tässä mennään, eli kaikki mittavat muutokset ovat poissa laskuista. Kiitos etukäteen!

[Limes]

Ilman mitään niuhottamista,mutta onkohan jotkut termit katon osista hakusessa tai ristissä ?
Meinaan vaan että jos joku vastaa,niin puhuu samoilla termeillä mutta tarkoittaa eri juttuja.
Kuva nykyisestä rakenteesta olisi vallan hyvä homma,harva vastaaja on kuitenkaan meedio

Ruoteet on se mihin vesikatto on kiinitetty,eli harjan suuntaisesti.
Kattokannattajat ruoteiden alla,eli nämä A:n vinot viivat ja A.n poikkiviiva taitaa olla kitapalkki.
Yleensä A:t on tuettu yläkerran keskellä olevan huoneen sivuseinien kohdalta jolloin jää ns. kylmät sivuvintit.
Jos sivuvintit otetaan käyttöön onkin kantavuuksissa miettimistä ja rakennesuunnittelija on oltava.

Tuuletusrakoa ei rakennusaikaan 40-luvulla ole käytetty,eli se sisältyy esimerkiksi kuntokartoituksen " rakennusajankohdan tyypillinen" sanamuotoon.
Samoin kurkihirren "puute" on myös vastaava juttu.

[Nike]

Joo, on hyvin mahdollista että kaikki termit eivät ole ihan "jiirissä" ;)

Mutta ruoteilla todellakin tarkoitan noita harjan suuntaisia palkkeja. Kylmät sivuvintit on jätetty toisella sivulla puolelle pitkän sivun mitalle ja toisella toiselle. Eli se jäljelle jäävä puolikas on kummallakin puolella "otettu" asuintilaksi. Tätä olen itsekin miettinyt, että näillä osillahan ei todella noilla kitapalkeilla ole pystytukea. Toisaalta, koko katto on aika pieni, eli n. 8x8 metriä, n. 33 asteen kattokulmalla, ja onhan se kestänyt jo kohta 70 vuotta :)

Miten tuo alkuperäinen "tuuletusraottomuus" on sitten toiminut? Onko vain luotettu siihen etteivät mitkään rakenteet ole niin kovin tiivitä, että aina ilma jostain pääsee kiertämään, vai eikö päätä vain silloin vaivattu moisilla asioilla? Yllättävän hyvässä kunnossa tuo alkuperäinen aluslaudoitus toisaalta on, vähät vauriot ovat syntyneet myöhemmästä villoituksesta.

Ja pyrin laittamaan ensi tilassa kuvia, tässä remontin tiimellyksessä on vain kameran johto kadonnut johonkin...

Ja hyvät rakennesuunnittelijat Uudenmaan seudulta ovat edelleen hakusessa.

[Nike]

Mitä tuollaisesta rakennesuunnittelusta kannattaa maksaa? Onko se kotitalousvähennyskelpoista?

[pekkap]

Mitä tuollaisesta rakennesuunnittelusta kannattaa maksaa? Onko se kotitalousvähennyskelpoista?

Ollakseen kotitalousvähennyskelpoista työ pitää suorittaa vähennyksen vaatijan (tai tiettyjen lähisukulaisten) kotona tai vapaa-ajanasunnolla, eli aika epäilevästi voi verottaja suhtautua suunnittelutyön vähentämiseen.

[Nike]

Siinähän olisi suunnittelutoimistoille hyvä markkinakikka: "Tuomme tietokoneen mukanamme ja laadimme piirustukset Teidän luonanne."

[Limes]

Siinähän olisi suunnittelutoimistoille hyvä markkinakikka: "Tuomme tietokoneen mukanamme ja laadimme piirustukset Teidän luonanne."

Tuossa voisi käydä ilmi kuinka nopeasti kuvat syntyy CAD:llä ja kukaan ei itkemättä haluaisi maksaa pyydettyä hintaa...

[Hower]

Tuossa voisi käydä ilmi kuinka nopeasti kuvat syntyy CAD:llä ja kukaan ei itkemättä haluaisi maksaa pyydettyä hintaa...

Juu, suunnitteluhan on pelkästään kuvien piirtämistä, tai sanatarkasti sanottuna ne kuvat "syntyy" Cad:lla.

[Nike]

Asiasta viidenteen; olen pohtinut tuota puhallusvillakoneen vuokraamista vs. urakoitsijan palkkaamista villan asentamiseen: kumpi kannattaa tällaisessa projektissa?

[Limes]

Itse sain puhalluskoneen lainaksi kun ostin puhallusvillat rautakaupasta.

[Keijo]

Mitä tuollaisesta rakennesuunnittelusta kannattaa maksaa? Onko se kotitalousvähennyskelpoista?

Suunnittelutyöt on ihan erikseen ohjeissa mainittu vähennyskelvottomiksi.

Asiasta viidenteen; olen pohtinut tuota puhallusvillakoneen vuokraamista vs. urakoitsijan palkkaamista villan asentamiseen: kumpi kannattaa tällaisessa projektissa?

Minä olen ottanut kaikkiin isompiin puhalluksiin koneen samasta kaupasta kuin mistä villatkin. Oma remontti on tehty sen verran pätkissä "isotkin" puhallukset ovat olleet sen verran pieniä että on kannattanut ottaa kone kaupasta aina silloin kun se sopii aikatauluun. Jos kaiken puhaltaa kerralla, niin kannattaa kysyä urakoitsijalta tarjousta. Se on sen verran sottaista puuhaa ja koneen käyttöönottoon saattaa mennä aikaa, kun sitä konetta vuokraa rautakaupasta kaikenmaailman kädettömät ja lukutaidottomat...

[Kurjenpoika]

Miten tuo alkuperäinen "tuuletusraottomuus" on sitten toiminut? Onko vain luotettu siihen etteivät mitkään rakenteet ole niin kovin tiivitä, että aina ilma jostain pääsee kiertämään, vai eikö päätä vain silloin vaivattu moisilla asioilla? Yllättävän hyvässä kunnossa tuo alkuperäinen aluslaudoitus toisaalta on, vähät vauriot ovat syntyneet myöhemmästä villoituksesta.

Ainakin aaltopellin rakojen kautta on tuulettunut. Täällä on ruoteet suoraan profiilipellissä kiinni ja siitä huolimatta tuntuisi tuulettuvan riittävästi. Talo kylläkin sijaitsee aika tuulisella paikalla.

[Nike]

Joo, nyt on päivä vietetty telineillä ja katolla, ja toinen lape on jotakuinkin purettu, siis pelkät tukirakenteet on jäljellä. Sanoisin että ihan hyvä kuntoista on ollut siellä,missä on ollut orkkikset purut suoraan vasten laudoitusta ilman sen kummempaa tuuletusta. Mutta vuonna 1982 (sanomalehtien mukaan) lisätyt villat ovatkin sitten jo toinen juttu...

[Nike]

Kertokaas tyhmälle (ja väsyneelle) seuraavan ratkaisu: puolet katosta on nyt auki, ja vanhat 2x4 palkit on korotettu 125 x 50 palkeilla. Em. palkit katkaistiin alaräystäältä 335mm pituisiksi. Nyt kun alan lyödä aluslaudoitusta kiinni, niin tuli tenkkapoo: miten mittaan ja merkkaan ensimmäisen lautakerran oikean paikan, siis että tulee suoraan? Vaikka ruoteiden alaylityksellä on nimellinen mittansa, tuo 335mm, niin eiväthän ne moottorisahakatkaisun jäljiltä voi olla aivan "millilleen". Eli kun vedän linjalangan aluslaudoitusta varten, niin mittaanko merkin ruoteiden alapäästä vai mistä? Yläpäästä ruoteita en voi sitä vielä mitata, koska siellä parrut menevät reilun (vaihtelevan) katkaisuvaran kanssa harjan yli.

[Tyyppi]

Tarkoitatkohan aluslaudoituksella ruodelaudoitusta ja ruodelaudoituksella niitä korotettuja kattotuoleja? Kyllä minä lähtisin siitä, että mitta harjalta on se mikä määrää kattotuolin pituuden. Otat vaikka vatupassilla pystylinjan harjalta kattotuoleihin, joihin merkitset merkkauslangalla harjan huipun, siis lappeiden taitekohdan. Tästä viivasta kattotuolia pitkin alas mittaat kattotuolin pituuden, jolla tarvittava räystäsylitys saavutetaan. Sama pituus siis tietenkin joka palkkiin, merkkauslangalla helpoiten. Samalla kannattaa mitata, että ristimitta on suurinpiirtein kohdallaan. Tällä tavalla saat kattolappeesta joka kohdalta samanpituisen ja mielellään suorakaiteenmuotoisen (eikä vinoneliön).